Cathy Freeman voitti 400m aidat Sydneyssä vuonna 2000. Kuva: Jason Pini, CC BY 2.0.
Joel Kontinen
Niillä Australian alkuperäiskansojen jäsenillä, jotka erotettiin perheistään 1900-luvulla, on huonot terveydelliset ja kielteiset koulukokemukset todennäköisemmin kuin muilla alkuperäiskansoilla.
Jopa yksi kolmesta aboriginaalista ja Torresin salmen saarten lapsesta otettiin heidän perheistään ja yhteisöistään vuosien 1910 ja 1980 välisenä aikana rasististen hallitusten käskystä. Nämä yrittivät pakottaa abot omaksumaan valkoisten australialaisten tapoja. Lapset kasvoivat laitoksissa tai valkoisten australialaisten perheissä kasvatteina. Australian hallitus pyysi virallisesti anteeksi näiden varastettujen sukupolvien jäseniltä vuonna 2008.
Kertomuksessa tarkasteltiin terveys-, kulttuuri- ja sosioekonomisia toimenpiteitä noin 7 900 aborigeeni- ja Torres-salmen saarten alle 15-vuotiaille lapsille, jotka asuivat kotitalouksissa, joissa oli vähintään yksi varastettujen sukupolvien jäsen. Näitä toimenpiteitä verrattiin noin 40 800 alkuperäiskansan lapsiin, joiden kotitalouksissa ei ollut aikuisia, jotka oli poistettu perheistään lapsina. Lasten ja varastetun sukupolven jäsenten välisiä suhteita kotitalouksissa ei raportoitu.
Analyysi osoitti, että 17,2% lapsista, jotka elivät perheessä, johon kuului varastetun sukupolven jäsen, ilmoitti olleensa koulusta pois ilman lupaa edeltäneen kouluvuoden aikana verrattuna vertailuryhmän 4,1%: iin. Varastetun sukupolven lapset olivat myös lähes kaksi kertaa ilmoittaneet, että heitä on "kohdeltu epäoikeudenmukaisesti" koulussa, koska he olivat alkuperäiskansoja, ja 26% varastetuista sukupolvista asuvista alkuperäisväestöistä arvioi terveytensä huonoksi, verrattuna 19,2%: iin vertailusta väestö.
Varastettujen sukupolvien perheissä asuvat lapset olivat myös 1,8 kertaa todennäköisemmin kokeneet stressiä viimeisten 12 kuukauden aikana, ja 60 prosenttia vähemmän todennäköisesti asuu kotitalouden jäsenen omistuksessa olevassa asunnossa.
Ken Wyatt, Noongar, Yamatji ja Wongi ja maan alkuperäiskansojen australialaisten ministeri kertoo olevansa huolestunut siitä, että suuri osa Aboriginaalien ja Torres Straitin saarten lapsia elää sijoituskodeissa. Vaikka lastensuojelujärjestelmät ovat valtioiden ja alueiden vastuulla, Wyatt sanoo, että kansallinen hallitus pyrkii ratkaisemaan taustalla olevat tekijät, mukaan lukien sukupolvien välinen trauma, jotka vaikuttavat siihen, että lapset sijoitetaan kodin ulkopuoliseen hoitoon.
Äskettäin, aussit lupasivat tuoda
abojen jäännökset Australiaan. Aussit harrastivat samaa mitä
saksalaiset ennen heitä. Nämä
hävittivät hererot liki tyystin.
Nyt on selvinnyt, että rotuja on vain
yksi - niin kuin Raamattu sanoo selvästi.
Mistä tämä jako aboihin ja muihin alkoi? Syyllinen löytyy kirjasta, jonka Charles Darwin kirjoitti 1870.luvulla; T
he Descent of Man and Selection in Relation to Sex. jossa hän vihjasi, että evoluutio suosii nimenomaan valkoista rotua:
”
Ihmiskunnan sivistyneet rodut aivan varmasti hävittävät ja syrjäyttävät villit rodut kaikkialta maailmasta. Samalla ihmismäiset apinat … epäilemättä hävitetään. Ihmisen ja hänen lähimpien sukulaistensa välinen juopa on tuolloin leveämpi kuin neekerin tai australialaisen ja gorillan [välinen ero] nykyisin, koska se - kuten saatamme toivoa - erottaa kaukasialaistakin sivistyneemmän ihmisen apinoista, jotka ovat alhaisia kuin paviaani.”(osa 1, s. 201).”
Tästä alkoi abojen eristys, joka on jättänyt jälkiä myös nyky-aboihin.
Lähde:
Nogrady, Bianca. 2019. Trauma of Australia’s Indigenous ‘Stolen Generations’ is still affecting children today.
Nature 570, 423-424 (25.6.).
Tekstit
