Linnun nerokkaasti rakennettu sulka korjaantuu vedessä

Kuva: Charles J Sharp, CC BY-SA 4.0.




Joel Kontinen

Linnut eivät suotta polski vedessä. Niiden sulat on rakennettu niin nerokkaasti, että ne korjaantuvat vedessä.

Äskettäin Marc Meyers (University of California, San Diego) ja kollegat taivuttelivat korppikotkien sulkia miltei kaksin kerroin, liottelivat niitä vedessä ja lopuksi kuivattivat ne.

He raportoivat Advanced Functional Materials -lehdessä, että sulan kuidut muistavat alkuperäisen muotonsa ja suoristuvat, kun niitä liotetaan.

Myers arvioi, että sulan koostumusta jäljittelemällä voidaan valmistaa itsekorjaantuvia rakenteita, esimerkiksi antenneja, jotka korjaantuvat sateella.

Luomakunta on täynnä älykkäitä korjausmekanismeja. Ne voivat korjata esimerkiksi säteilyn aiheuttamia haittoja.

DNA:lla on myös omat korjausmekanisminsa.

Lähde:

Crane, Leah. 2018. Bent bird feathers repair themselves when soaked in water. New Scientist (31.5.).

DNA: n korjausmekanismi korjaa säteilyn aiheuttamia vaurioita kasveilla

Darwinille kukkien evoluutio oli inhottava mysteeri. Tuore tutkimus kertoo, että mutaatiot eivät auta kasvien kehitystä, koska DNA:n korjausmekanismit korjaavat säteilyn aiheuttamia vaurioita.




Joel Kontinen

Vuonna 2015 Aziz Sancar jakoi kemian Nobelin kahden muun tutkijan kanssa. He saivat tunnustuksen DNA:n korjausmekanismien selvittämisestä.

Sancar osoitti, miten entsyymit korjaavat ultraviolettisäteiden tai muiden karsinoidien (kasvaimia aiheuttavien tekijöiden) synnyttämiä virheitä.

Hän tutki elävien olentojen korjausmekanismeja.

Äskettäin Nature Communications julkaisi Sancarin ja kollegojen tutkimuksen kasvien samantapaisesta mekanismista. He saivat selville, että kasveilla on vieläkin tehokkaampi mekanismi kuin ihmisillä tai eläimillä.

Kasvit tarvitsevat sitä, kun ne eivät voi välillä mennä varjoon, suojaan auringolta.

Darvinistisessa maailmassa luonnonvalinnan ja mutaatioiden pitäisi kuljettaa kehitystä eteenpäin, mutta nyt tiedämme, että korjausmekanismit estävät virheitä.

Solut osaavat korjata virheitä myös muilla tavoin, ja esimerkiksi jotkin levät ja kalat tuottavat luonnostaan auringolta suojaavaa ainetta.

Lähde:

University of North Carolina Health Care. 2018. How does plant DNA avoid the ravages of UV radiation? The lab of UNC-Chapel Hill Nobel laureate Aziz Sancar reveals first-ever repair map of an entire multicellular organism to illuminate the inner workings of the plant kingdom's highly efficient DNA repair system. Science Daily. (17.4.).

Ihmisen evoluutio jatkuu? Tulevaisuuden ennustaminen on liki yhtä vaikeaa kuin menneisyyden

Tämäkin piirros on saanut vaikutteita evoluutiosta. Mutta darvinisti näkee siinä useita kerettiläisiä piirteitä.






Joel Kontinen


Ihmisen oletettu evoluutio näyttää melko sekavalta. Darvinistit eivät ole siitä kovinkaan yksimielisiä.

Vuonna 2008 professori Steve Jones ilmoitti muitta mutkitta, että ihmisen evoluutio on loppunut.

Kaksi vuotta myöhemmin (2010) Scientific American vihjasi, että arvostettu professorimme erehtyi pahan kerran. Ihmisen evoluutio jatkuu.

Ja vuonna 2009 evoluutioteoreetikko Oliver Curry arveli, että ihmiskunta jakaantuu joskus kahdeksi lajiksi, niin kuin H. G. Wellsin romaanissa Aikakone (The Time Machine).

Viime toukokuussa Science raportoi, että evoluutio jatkuu ainakin briteissä: heistä on tullut vaaleampia, sinisilmäisempiä ja keskimäärin pidempiä kuin roomalaisaikana 2000 vuotta sitten.

Evoluution parhaat todisteet ovat näin triviaaleja muutoksia. (Samanlainen trendi näkyy vaikkapa koivumittareissa ja darwininsirkuissa).

Jotkut taas spekuloivat, että meistä tulee fiksumpia, kun evoluutio kutistaa aivojamme.

Äskettäin Jonathan Beauchamp (Harvard University) väitti, että luonnonvalinta on vaikuttanut korkeasti koulutetuissa amerikkalaisissa viime vuosisadalla.

Miten hän sitä perustelee?

He saavat vähemmän lapsia kuin ne, joilla on vaatimattomampi koulutus.

Tällä ei tietenkään ole mitään tekemistä darvinistisen evoluution kanssa.

Beauchamp tarkasteli vain miehiä ja naisia, jotka olivat syntyneet vuosina 1931–1953.

Tästä oli kätevää ekstrapoloida tulokset kattamaan kaikkia amerikkalaisia.

Mutta näin media yleensäkin tiedottaa evoluutiosta.

Mutaatiot ja luonnonvalinta näyttelevät yhä keskeisiä rooleja darvinistisissa skenaarioissa.

Mutta mutaatiot eivät luo uutta. Monesti ne aiheuttavat tuhoa.

DNA:n korjausmekanismit, solujen varajärjestelmät ja pikkuruisten nanomoottoreiden yhteistyö estävät mutaatioiden synnyn.

Olisi hyvä muistaa, että luonnonvalinta ei luo vaan karsii tarpeettomia aineksia ja että luonnonvalinta ei sinänsä ole evoluutiota.


Lähde:

Hawks, John. 2016. Are humans still evolving? Growing evidence suggests we are. New Scientist (15.7.).