Pihapunavarpunen (Carpodacus mexicanus). Kuva: John Benson, CC BY 2.0.
Joel Kontinen
Kehittyvätkö cityhiiret syömään pitsaa? New Scientist kysyi viime lokakuussa. Syyskuussa samainen lehti tiesi kertoa kiivien ”regressiivisestä” eli takaperoisesta evoluutiosta ikään kuin jonkin ominaispiirteen (näkökyky) menetys olisi evoluutiota.
Darvinistien kiusaksi evoluutio kulkee joskus väärään suuntaan.
Toisinaan he käyttävät hienoja sanoja hämäykseksi.
Evolutionisti voi puhua darvinistisesta preadaptaatiosta silloin, kun hän uskoo, että luonnonvalinta keksii jollekin jo olemassa olevalle ominaisuudelle uuden käytön.
Ja monesti he käyttävät sanaa evoluutio härskisti väärin. Tuorehko tapaus on luettavissa Sciencessä, joka luonnehtii pihapunavarpusessa (Carpodacus mexicanus) ja muissa cityeläimissä tapahtuneet muutokset evoluutioksi.
Kun evoluutio määritellään näin löyhästi, se lakkaa olemasta darvinistista. Lajit eivät muutu toisiksi, vaan ne sopeutuvat eli adaptoituvat uusiin oloihin.
On loogisempaa ajatella, että eri lajeihin on ohjelmoitu tällainen kyky kuin pitää sitä evoluutiona.
Lähde:
Dengler, Roni. 2017. Birds, bobcats, and even humans may be evolving because they live in cities. Science (2.11.).
Näytetään tekstit, joissa on tunniste muutos. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste muutos. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 19. marraskuuta 2017
sunnuntai 12. helmikuuta 2012
Jurakauden sirkka osasi jo sirrittää

Hieman nuorempi sirkka. Kuva: Roberto Zanon, Wikipedia.
Joel Kontinen
Darvinistinen evoluutio edellyttää muutosta, mutta fossiilit kertovat monesti jostain vallan muusta. Monet eläimet eivät muutu miksikään edes pitkien ajanjaksojen kuluessa.
Tuoreimman esimerkin tarjoaa sirkka Archaboilus musicus. Sirkan tavat eivät ole muuttuneet ”165 miljoonaan vuoteen”. Koirassirkka osasi houkutella naaraita hankaamalla siipiään vastakkain jo T-rexin aikoina.
Kansainvälinen tutkimusryhmä julkaisi löytönsä viime viikolla Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America (PNAS) -tiedelehden verkkoversiossa. Sirkan siiven kampamainen soitin näkyy selvästi tutkimukseen liitetyistä kuvista.
Lähteet:
Gill, Victoria. 2012. Jurassic cricket's song recreated. BBC Nature (6.2.).
Gu, Jun-Jie ja muut. 2012. Wing stridulation in a Jurassic katydid (Insecta, Orthoptera) produced low-pitched musical calls to attract females. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America (6.2.).
sunnuntai 20. kesäkuuta 2010
Ampiainen vastusti evoluutiota ”34 miljoonaa vuotta”

Ampiaiset eivät juurikaan ole viitsineet muuttua. Kuva: Holger Gröschl, Wikipedia.
Joel Kontinen
Kulunut viikko on ollut kiehtova. Ensin kävi ilmi, että pelikaani ei ole muuttunut ”30 miljoonaan” vuoteen, sitten kerrottiin, että nisäkkään karva on säilynyt muuttumattomana ”100 miljoonaa” vuotta. Tuorein tapaus on ampiainen, joka on vastustanut muutosta ”34 miljoonaa” vuotta.
Steve Compton Leedsin yliopistosta kollegoineen julkaisi Biology Letters- lehdessä tutkimuksen kolmesta erittäin hyvin säilyneestä fossiloituneesta ampiaisesta. Ne löydettiin jo 1920-luvulla, mutta tuolloin ne tulkittiin väärin.
Tohtori Compton hämmästelee, että viikunoiden kanssa symbioosissa eläneet ampiaiset eivät juurikaan näytä muuttuneen ”34 miljoonaan” vuoteen.
Tulee Genesis mieleen.
Lähde:
World's Oldest Fig Wasp Fossil Proves That If It Works, Don't Change It. ScienceDaily 16. 6. 2010. http://www.sciencedaily.com/releases/2010/06/100615191649.htm
”100 miljoonaa” vuotta vanhat nisäkkään karvat haastavat uskon vuosimiljooniin

Pihkasta on ennenkin löydetty ikivanhoja eläimiä, jotka näyttävät aivan nykyisiltä lajitovereiltaan. Kuva Wikipediasta.
Joel Kontinen
Usko vuosimiljooniin on entistä epäuskottavampaa. Hiljattain Naturwissenschaften –lehdessä julkaistu raportti kertoo, että pihkasta löytyi kaksi ”100 miljoonaa” vuotta vanhaa nisäkkään karvaa. Ne ovat täysin samanlaisia kuin meidän päiviemme nisäkkäiden karvat.
Ranskalaistutkijat löysivät ne Lounais-Ranskasta. He eivät osaa sanoa tarkemmin, minkä eläimen karvoja ne ovat.
Kannattanee verrata löytöä siihen, mitä darvinistit otaksuvat ihmisen kehityksestä: He uskovat, että ihminen menetti karvapeitteensä alle viidessä miljoonassa vuodessa.
BBC raportoi viime viikolla myös pelikaaneista, jotka niin ikään kertovat, että muutos on luonnossa välistä hyvin harvinaista.
BBC:n sivuilla on valokuva karvasta.
Lähde:
Walker, Matt. 2010. Prehistoric mammal hair found in Cretaceous amber. BBC News (14.6.) http://news.bbc.co.uk/earth/hi/earth_news/newsid_8734000/8734883.stm
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
