Professori ennustaa länsimaisen kulttuurimme tuhon

Oswald Spengler ennusti länsimaisen kulttuurin perikadon yli kahdeksan vuosikymmentä sitten teoksessaan Der Untergang des Abendlandes. Kuva Wikipediasta. Nyt suomalaisprofessori ennustaa samaa.



Joel Kontinen

"Tulevaisuuden yllä on varjo, pimeys on pahanenteistä." Näin professori Timo Vihavainen kirjoittaa tuoreessa esseekokoelmassaan Länsimaiden tuho.

Vihavainen, joka työskentelee Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina, tarkastelee esseissään kulttuurin rappiota. Hänen mukaansa yhteiskunnan arvot ovat viime aikoina muuttuneet niin perusteellisesti, että kukaan ei enää kiinnitä siihen huomiota.

Professori Vihavaisen mukaan länsimaisen kulttuurin rappio, uskonnon eroosio ja itsetuhoiset arvot murentavat sivilisaatiomme ytimen. Hänen mukaansa kuluttaminen, internet ja kaupallinen populaarikulttuuri ovat korvanneet jumalanpalveluksen.

Tuloksena on kiksejä tavoitteleva, konsumerismin riivaama hedonisti.

Pehmeään elämään tottuneille suomalaisille islam jyrkkine arvoineen on todellinen uhka, varsinkin kun harva enää uskaltaa puolustaa perinteisiä arvoja.

Vihavainen ei ole ensimmäinen sekulaarinen tuomiopäivän profeetta. Oswald Spengler ennusti länsimaiden perikadon jo 1910-luvulla. Yleensä kulttuurit ovat hajonneet sisäiseen rappioon. Harva kulttuuri on kyennyt viettämään 250-vuotisjuhliaan. Ateistiset järjestelmät ovat kaatuneet huomattavasti ripeämmin kuin yhteiskunnat, jotka ovat omaksuneet kristilliset arvot.

Näyttänee siltä, että vieroksuessaan kristillisiä arvoja vapaa-ajattelijat jäljittelevät 1970-luvun taistolaisten strategiaa ja näin jouduttavat länsimaisen kulttuurin tuhoa.

Suvivirsi ja koulun uskonnonopetus nimittäin vahvistavat kotoperäisiä arvoja.



Lähteet:

Järventie, Riitta. 2009. Kansakunta kuilun partaalla. Aamulehti 12.10., A2.

Lyytinen, Jaakko. 2009. Professori Timo Vihavainen: Suomalainen älymystö vaikenee maahanmuuton ongelmista. Helsingin Sanomat (4.10.)
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Professori+Timo+Vihavainen+Suomalainen+%C3%A4lymyst%C3%B6+vaikenee+maahanmuuton+ongelmista/1135249793782

Evoluutio ja länsimaiden rappio

Monet filosofit epäilevät darvinistista evoluutiota


Joel Kontinen

Monet darvinistit olettavat, että evoluutiota vastustetaan ensisijaisesti uskonnollisista syistä. He myös pitävät kreationismia ja älykästä suunnittelua amerikkalaisina ilmiöinä, jotka ovat vasta hiljattain rantautuneet Eurooppaan.

Todellisuus on huomattavasti monitahoisempi. William Thomson (1824-1907), joka tunnetaan paremmin nimestä Lordi Kelvin ja monista keksinnöistään, oli irlantilaissyntyinen matemaatikko ja insinööri, joka vastusti Charles Darwinin tunnetuksi tekemää evoluutioteoriaa kiivaasti.

Oswald Spengler (1880-1936) oli saksalainen kulttuurifilosofi, joka tunnetaan teoksestaan Der Untergang des Abendlandes (1919). Löysin hiljattain kirjan englanninkielisen käännöksen The Decline of the West pienen kirkon kirpputorilta Manhattanilta. Teoksessa käydään lävitse länsimaiden kulttuurivirtauksia. Spenglerillä on kiinnostavia ajatuksia evoluutiosta.

Spengler ei ollut kovinkaan ihastunut darvinismista. Hänen mukaansa paleontologia kumoaa darvinistisen evoluution. Fossiiliaineistosta ei ole löytynyt Darwinin kaipaamia välimuotoja. ”Löydämme täysin vakiintuneita ja muuttumattomia muotoja, jotka säilyvät pitkiä aikoja, muotoja, jotka …ilmaantuvat äkillisesti ja samalla kertaa lopullisessa muodossaan, jotka eivät sen jälkeen kehity paremmin sopeutuneiksi vaan käyvät harvinaisemmaksi ja lopulta häviävät.”

Auringon alla ei sadassa vuodessa ole tapahtunut paljon uutta: vakuuttavia välimuotoja ei edelleenkään ole löytynyt ja monet fossiililöydöt, joita Spenglerin aikana pidettiin vankkoina todisteina evoluutiosta, ovat osoittautuneet enimmäkseen tuulen pieksinnäksi. Ja tuoreemmatkin todisteet ovat varsin kyseenalaisia.

Evoluutio tehtiin tunnetuksi kaudella, jolloin ihmiset suhtautuivat tulevaisuuteen optimistisesti. Britannialla oli imperiumi, jossa aurinko ei koskaan laskenut, ja monet mullistavat keksinnöt lupasivat loistavaa tulevaisuutta ihmiskunnalle.

Kunnes Titanic upposi ja Sarajevon laukaukset synnyttivät maailmaan kaaoksen.

Vaikka Spengler kirjan nimi viittaa pikemminkin perikatoon tai tuhoon kuin rappioon, esimerkiksi espanjankielinen käännös La decadencia de occidente myös sisältää sanan rappio (decadencia). Yhteys ei ole kovinkaan kaukaa haettu: darvinismista tuli aate, joka innoitti Karl Marxin (1818- 1883) kirjoittamaan sosiaalisen utopiansa ja ehkä myös Friedrich Wilhelm Nietzschen (1844-1900) julistamaan Jumalan kuolleeksi. Kun ihmisten ei enää tarvinnut olla vastuussa tekemisistään Jumalalle, Australian siirtomaaherrat saivat metsästää aboriginaaleja tieteellisiin tarkoituksiin ja saksalaiset tiedemiehet saattoivat kaikessa rauhassa tehdä kokeita ihmisillä, joita he pitivät vähemmän kehittyneinä kuin rotupuhtoisia arjalaisia.

Spengler ei suinkaan ollut ainoa filosofi, joka epäilee darvinismia. Meidän aikanamme esimerkiksi Anthony Flew ja David Berlinski suhtautuvat äärimmäisen skeptisesti darvinistiseen evoluutioon. Myös Alvin Plantinga torjuu oikeaoppisen darvinismin.





Lähde:

Spengler, Oswald. 1962. The Decline of the West. Toim. Helmut Werner, käänn. Charles Francis Atkinson. New York: Alfred A. Knopf.