Näytetään tekstit, joissa on tunniste New Scientist. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste New Scientist. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 24. tammikuuta 2010

New Scientist pohtii, miten avaruusolioiden kanssa tulisi viestiä



New Scientist pohdiskelee, miten ET:tä tulisi lähestyä. Samaa mietittiin jo 1970-luvulla, kun ensimmäinen viesti avaruusolioille lähti pitkälle vaellukselleen. Kuva: NASA.



Joel Kontinen

Uusin New Scientist eksyy välillä varsin kauaksi empiirisestä tieteestä. Lehdessä pohditaan, miten avaruusolioita tulisi lähestyä. Miljoonia dollareita, euroja ja puntia maksanut elonmerkkien etsiminen avaruudesta eli SETI-hanke (search for extraterrestrial intelligence) ei ole tuottanut tulosta. ET:t pysyttelevät yhtä vaiti kuin filistealaisten muinainen jumala Dagon.

Toimittaja Stephen Battersby joka tapauksessa arvelee, että ET:t ovat sosiaalisia olentoja, joilla on ainakin silmät ja jonkinlaiset raajat ja että he (vai pitäisikö sanoa ne?) syövät lihaa ja lisääntyvät suvullisesti.

Skeptikoksi tunnustautuva Michael Shermer myös spekuloi jokin aika sitten, miltä ET:t näyttävät.

Battersby ei kerro sitä, että meillä ei ole ensimmäistäkään todistetta siitä, että ET:itä olisi edes olemassa.

Usko ufoihin ja avaruusolioihin on seuraus darvinistisesta evoluutiosta. Evolutionisti uskoo, että kun elämä syntyi ja kehittyi sattumalta maapallolla, sen on täytynyt kehittyä myös muualla.

Mutta elämän syntyyn tarvitaan muutakin kuin vettä. Tarvitaan informaatiota ja sen lähettäjää. Lisäksi elämä voi syntyä vain elävästä, joten Genesiksen malli on huomattavasti loogisempi kuin abiogeneesi eli spontaani synty tai panspermia eli näkemys, jonka mukaan elämä on tullut tänne ulkoavaruudesta.



Lähteet:

Battersby, Stephen. 2010. Exolanguage: do you speak alien? New Scientist 2744 (20.1.).
http://www.newscientist.com/article/mg20527441.300-exolanguage-do-you-speak-alien.html?full=true

Battersby, Stephen. 2010. The face of first contact: What aliens look like. New Scientist 2744 (20.1.).
http://www.newscientist.com/article/mg20527441.400-the-face-of-first-contact-what-aliens-look-like.html?full=true

lauantai 18. huhtikuuta 2009

New Scientist: Kertokaamme murheemme ET:lle, jospa hän kuuntelisi



New Scientist pitää Pioneer 10:n mukana lähetettyä viestiä liian tylsänä. Piirros: NASA.



Joel Kontinen


New Scientist arvelee, että emme ole saaneet vastausta avaruusolennoille lähettämiimme viesteihin, koska ne ovat olleet liian tylsiä. Esimerkiksi NASA:n Voyager ja Pioneer-luotaimien mukana kulkeneet viestit eivät lehden mukaan kerro riittävän värikkäästi planeettamme elämästä.

Evolutionistit ovat jo pitkään etsineet elämää ulkoavaruudesta. He ovat sijoittaneet SETI-hankkeeseen miljoonia dollareita siinä toivossa, että se todistaisi pienten vihreiden miesten olemassaolon.

Koska evolutionisti uskoo, että elämä on kehittynyt sattumalta maapallolla, hän päättelee, että sen on täytynyt kehittyä sattumalta myös monella muulla planeetalla.

Luominen on SETI:n kannattajille tuhma sana.

Nyt Mountain View SETI Instituten ulkoavaruuteen lähetettävistä viesteistä vastaava johtaja Douglas Vakoch kirjoittaa New Scientist -lehdessä, että olemme lähettäneet liian lyhyitä ja liian tylsiä sanomia. Voi meitä typeryksiä! Korkeasta sivistyksestä nauttivat ET:t haluaisivat realistisempia kuvauksia planeettamme asukkaista, esimerkiksi tietoja meidän heikkouksistamme ja ongelmistamme.

Ehkäpä heille pitäisi lähettää Helsingin Sanomat. Vai kävisi Aamulehti? Tarkemmin ajateltuna: Iltasanomat saattaisi sittenkin sopia paremmin tarkoitukseen. Päätyisihän ainakin yksi lehti vähemmän paperinkeräykseen.


Lähde:

Vakoch, Douglas. 2009. Why we shouldn't hide our problems from ET. New Scientist.com. (18.4.)
http://www.newscientist.com/article/dn16981-why-we-shouldnt-hide-our-problems-from-et.html?full=true&print=true

lauantai 24. tammikuuta 2009

Hyvästi, elämänpuu!



Joel Kontinen

Marraskuussa 2004 National Geographic kysyi varovasti: “Oliko Darwin väärässä?” David Quammen, joka kirjoitti artikkelin, osoitti varsin pikaisesti, että Darwin ei selvästikään voinut olla väärässä.

New Scientist –lehden tuore numero ei ole yhtä varovainen. Jo kannessa ilmoitetaan koruttomasti, että Darwin oli väärässä.

Mistä hän siis erehtyi?

Elämänpuu oli yksi Charles Darwinin evoluutioteorian avainkäsitteistä. Lajien synnyn ainoa piirros kuvaa tätä puuta, jonka Darwin itse hahmotteli.

Biologi Jonathan Wells kritikoi ilmiötä teoksessaan Icons of Evolution.

Nyt New Scientist julkenee sanoa hyvästi Darwinin elämänpuulle ja korvaa sen pensaalla ja lajien välisellä horisontaalisella geeninsiirrolla.

Jotkut darvinistit muistanevat – tai ainakin heidän pitäisi - että kyseenalaistin elämänpuun merkityksen huhtikuussa 2008. Kirjoitin pienestä merieläimestä, joka ravisteli heidän puutaan. Tuolloin ainakin yksi bloggeri väitti, että tulkitsin Darwinia väärin.

Olisiko heillä nyt riittävästi kansalaisrohkeutta tunnustaa, että en tulkinnut Darwinia väärin vaan että tämä erehtyi yhdestä teoriansa avainkäsitteestä?

Sensaatiomaisesta otsikosta huolimatta New Scientist ei ole aikeissa sanoa hyvästejä Charles Darwinille.

Otsikkoa on jo ehditty riepotella Richard Dawkinsin sivustolla. Dawkinsin seuraajat ehkä pelkäävät, että evoluution vastustajat saavat vihiä New Scientistin jutusta.

Lehden tunnustus on hiukan myöhässä. Luomiseen uskovat tiedemiehet ovat jo vuosikausia sanoneet, että tarha (engl. orchard) kuvaa elämän kehitystä paremmin kuin darvinistinen elämänpuu ja että myyttistä yksisoluista kaikkien olentojen kantaisää ei ole koskaan ollut olemassakaan muualla kuin mielikuvitusmaailmassa.


Lähteet:

Darwin, Charles. 1859 (1998). The Origin of Species. Ware: Wordsworth.

Lawton, Graham. 2009. Why Darwin was wrong about the tree of life. New Scientist 2692. (24. 1.), 34-39. http://www.newscientist.com/article/mg20126921.600-why-darwin-was-wrong-about-the-tree-of-life.html

lauantai 25. lokakuuta 2008

New Scientist sotapolulla





Expelled kummittelee New Scientist –lehden toimituksessa

Joel Kontinen

Charles Darwinin 150-vuotisjuhlien lähestyessä populaari tiedelehti New Scientist on julkaissut viime aikoina muutaman varsin sotaisen artikkelin. Heinäkuussa saimme lukea lehdestä, että USA:ssa oli ilmennyt uusi laillinen uhka evoluutio-opetukselle ja hiljattain lehdessä oli vieläkin kiinnostavampi otsikko: Kreationistit julistavat aivosodan. Toimittaja Amanda Gefter kirjoitti molemmat jutut.

Mistä oikein on kysymys? Heinäkuun juttu oli raportti Louisianan osavaltion koululaista, joka salli darvinistisen evoluution kriittisen käsittelyn osavaltion kouluissa. Gefter käytti varsin sotaisia ilmauksia, esimerkiksi “viimeisin manööveri pitkään jatkuneessa sodassa”, osoittaakseen, että evoluution kriittinen tarkastelu uhkaa tiedeopetusta.

Jos katsomme darvinistisen retoriikan ohitse, huomaamme pian, että ainoa asia, jota tämä laki voisi uhata, on evoluution kritiikitöntä esittämistä faktana.

Tuorein otsikko liittyy neurokirurgi Michael Egnorin ja muiden kriittisten tiedemiesten tutkimuksiin. He eivät suostu uskomaan, että aine kykenee selittämään tietoisuutta. Tämä on darvinistisesta perspektiivistä katsottuna harhaoppi, koska evoluutioon perustuvassa maailmankatsomuksessa materia selittää kaiken. Raportoidessaan syyskuussa New Yorkissa pidetystä kansainvälisestä symposiumista Beyond the Mind-Body Problem: New Paradigms in the Science of Consciousness, Gefter käytti ilmauksia “taistelukenttä” ja “sota tiedettä vastaan”.

New Scientistilla on ollut tapana käyttää termejä kreationismi ja älykäs suunnittelu synonyyymeinä, vaikka näiden suuntausten liki ainoa yhdistävä tekijä on darvinistisen evoluution kritiikki. Lisäksi lehti miltei poikkeuksetta orwellimaiseen tapaan käyttää ilmausta tiede merkityksessä darvinistinen evoluutio.

Kun Charles Darwinin satavuotisjuhlaa vietettiin Chicagossa vuonna 1959, Sir Julian Huxley ilmoitti, että kreationismi oli käytännöllisesti katsoen kuollut. New Scientist on viime aikojen jutuillaan ainakin todistanut, että Huxleyn lausunto oli jokseenkin ennenaikainen.

Ehkä Ben Steinin filmi Expelled: No Intelligence Allowed, jota nyt saa myös DVD:nä, vaivaa evolutionisteja enemmän kuin he tunnustavatkaan.



Lähteet:

Gefter, Amanda. 2008. New legal threat to teaching evolution in the US. New Scientist 9.7. 2008.http://www.newscientist.com/article.ns?id=mg19926643.300

Gefter, Amanda. 2008. Creationists declare war over the brain. New Scientist 22. 10. 2008. http://www.newscientist.com/article/mg20026793.000?DCMP=NLC-nletter&nsref=mg20026793.000.

Whitcomb, John C. 2006. The History and Impact of the Book, "The Genesis Flood". Acts & Facts 35:5, I-iv. (toukokuu 2006) http://www.icr.org/article/2719/

sunnuntai 17. elokuuta 2008

Älykäs suunnittelu uudessa valossa




Raffaello Sanzio: Ateenan koulukunta (n. 1509). Kuva Wikipediasta.


Joel Kontinen

New Scientist on Isossa-Britanniassa ilmestyvä populaari tiedelehti, joka ei viime aikoina ole suhtautunut kovinkaan ystävällisesti älykkään suunnittelun ideaan. Hiljattain julkaistu pääkirjoitus kertoo paljon lehdentekijöiden ennakkoasenteista. Artikkelin lopussa sanotaan:

Kuten Socrates tiesi, todella älykkäät tietävät omien kykyjensä rajat - ajatus, jota ilmeisesti alamme jälleen oppia. Voitaneen sanoa, että älykkään suunnittelun kannattajat ovat ymmärtäneet tämän nurinkurisesti: mitä enemmän havaitsemme universumin mutkikkuutta. sitä selvemmin meidän on todettava, ettei mikään yksittäinen äly olisi voinut luoda sitä.

Näin siis evolutionistit tunnustavat, että universumi näyttää siltä, että se on suunniteltu älykkäästi, mutta se näyttää olevan liian mutkikas, jotta mikään yksittäinen äly olisi voinut luoda sitä.

Richard Dawkins antoi eräälle kirjalleen nimen Climbing Mount Improbable. Nyt näyttää siltä, että New Scientist on epätoivoisesti yrittänyt kiivetä Epätodennäköisyysvuoren rinteitä ylös, mutta polku on osoittautunut jyrkemmäksi kuin mitä Dawkins kuvittelikaan. Lehden toimittajat ovat joka tapauksessa myöntäneet, että (a) universumi on mutkikas ja (b) ja se toimii – ikään kuin se olisi suunniteltu.

Jos suunnittelu ei tiedepiireissä olisi ruma sana, joku voisi jopa päätellä, että koko universumi on suunniteltu, ja vieläpä älykkäästi.




Lähde:

Intelligence isn’t all it’s cracked up to be. New Scientist (6. 8. 2008)
http://www.newscientist.com/channel/opinion/mg19926682.700-intelligence-isnt-all-its-cracked-up-to-be.html

New Scientist on aiemmin myös kritikoinut Genesistä. Olen käsitellyt sitä tässä.

tiistai 29. huhtikuuta 2008

New Scientist esittelee uuden matematiikan: 5+1 = 5



New Scientist -lehti ei usko Raamatun luomiskertomukseen. Kuvassa Aadam ja Eeva Answers in Genesiksen luomismuseossa.

Joel Kontinen

New Scientist on kerran viikossa ilmestyvä populaari tiedelehti. Hiljattain (16.4.) lehden verkkosivuilla julkaistiin juttusarja evoluution myyteistä. Toimittaja Michael Le Page kokosi 24 argumenttia, jotka hänen mielestään ovat yleisiä väärinkäsityksiä evoluutiosta.

Osa Le Pagen teeseistä on suorastaan absurdeja. Hän esimerkiksi vihjailee, että evoluutiota ei voida vastustaa Raamatulla, koska Raamatussa on matemaattisia virheitä.

Ja sitten hän ilmaisee paraatiesimerkkinsä: Ensimmäisen Aikakirjan 3:22:ssa, jossa luetellaan kuningas Daavidin jälkeläisiä, sanotaan, että Sekanjan jälkeläisiä oli kuusi (isä ja viisi poikaa). Le Page lainaa vain jakeen loppuosan ja saa viisi nimeä (Hattus, Jigal, Baariah, Naarja ja Saafat) ja ilmauksen ”kaikkiaan kuusi” ja näin ollen väittää, että Raamattu ei voi olla oikeassa.

Lainaamalla koko jakeen toimittaja Le Page olisi huomattanut, että 5+1= 5 ei suinkaan ole Raamatun opetus vaan New Scientist -lehden.

Lähde:

Le Page, MIchael. 2008. Evolution: 24 myths and misconceptions.NewScientist.com news service. 16 April 2008. http://www.newscientist.com/channel/life/dn13620?DCMP=NLC-nletter&nsref=dn13620

Lisätietoja:

Jutussa myös väitetään, että Raamatussa sanotaan maa-planeettaa litteäksi. Todellisuudessa esimerkiksi Jesaja 40:22 puhuu maanpiiristä.

Le Page myös väitti, että Genesiksessä on kaksi keskenään ristiriitaista luomiskertomusta. Olen käsitellyt aihetta tässä.