Milloin ihmiset laskeutuivat puista savannille?

 

Kuva: Historic Collection / Alamy

Joel Kontinen

Milloin ihmiset laskeutuivat puista savannille – vai laskeutuivatko he ollenkaan? Muinaisten ihmisten sanotaan kehittyneen lähtemään puista, joissa kädellisten esi-isämme asuivat, suosimaan avoimia ruohomaisia ​​savanneja – mutta tämä ajatus saattaa olla väärä. 

Ihmisen evoluutiossa on oletus, että tulimme alas puista ja ulos avoimemmalle maalle, kuten ruohoisille savanneille. Avoimien niittyjen oletetaan olevan suotuisampia elinympäristöjä kaltaisillemme hominideille. Sitä vastoin tiheitä trooppisia metsiä on pidetty "vihamielisinä ja epäsuotuisina". Ne olivat "liian vihamielisiä ihmisille suuren osan esihistorian ajasta".

Ovatko ihmiset tullet puista alas, niin kuin evolutionistit olettavat, vai onko koko juttu vain heidän unelmissaan?

Lähde: 

Michael Marshall 2024 When did humans leave the trees and move onto the savannah? | New Scientist 10.9.

Paljon kohua Ardista

Science-lehden julkaisemat tutkimukset Ardipithecus ramiduksesta muuttavat ihmisen sukupuun –taas kerran. Kuva Time.comin verkkosivuilta © 2009, J.H. Matternes.




Joel Kontinen

Science-lehden vastikään julkaisema Ardipithecus ramidus on jo toinen vuosisadan fossiili, josta kuulemme tänä vuonna. Edellinen oli surullisenkuuluisa Ida eli Darwinius masillae.

Sitä ennen meillä oli Hobitti eli Floresin ihminen. Ja joskus hamassa muinaisuudessa eli 1970-luvulla tutustuimme nyt jo kaikkien tuntemaan isoäiti-Lucyyn.

Afarista Etiopiasta löytynyt Ardipithecus ramidus on Sciencen mukaan 4,4 miljoonan vuoden ikäinen eli 1,2 miljoonaa vuotta vanhempi kuin Lucy. Ardia mainostetaan vanhimmaksi hominidilöydöksi. Sen luiden kokoaminen on ollut varsinaista palapeliä, kun esimerkiksi pääkallo oli murskaantunut ja se piti koota yli kuudestakymmenestä rikkinäisestä ja laajalle alueelle levinneestä palasta.

Ardi löydettiin jo vuonna 1994. Hauraiden luiden rekonstruoimiseen on kulunut 15 vuotta, mikä kertonee jotain lopputuloksen spekulatiivisuudesta.

Osa luunkappaleista oli fossiloitunut niin huonosti, että ne olivat hajota käsiin.

Antropologi Alan Walker sanoo Time.comissa, että kun Tim [White] näytti hänelle Ardin maassa olevaa lantiota, se näytti ihan irlantilaiselta muhennokselta. On siis kohtalaisen vaikea tietää, miten otus oikeasti käveli.

Ilmeisesti tutkijoiden ennakko-olettamukset ratkaisivat pitkälti, mitkä palat he liittivät mihinkin. He saivat joka tapauksessa kyhätyksi luista kokoon 120 cm:n pituisen ja luultavasti aikoinaan 50 kiloa painaneen homidininaaraan jäämistön.

Yalen yliopiston tutkija Andrew Hill toteaakin Science-lehden videolla, että tähän mennessä hominidien eli oletettujen ihmisapinoiden fossiileja on löydetty 4-5. Suurin osa ihmisen esi-isistä tunnetaan vain pääkallon osasta, kuten esimerkiksi Sahelanthropuksen tapauksessa, tai jokusesta hampaasta tai luusta.

Ihmisen sukupuu joudutaan nyt jälleen kerran piirtämään uudestaan. Tim Whiten ja kollegojen löydöt ovat saaneet evolutionistit uskomaan, että ihmisen ja simpanssin oletettu kantamuoto ei olekaan ensisijaisesti simpanssin näköinen.

Hill paljasti, että simpanssien ja gorillojen fossiileja on löydetty hyvin vähän, joten tutkijat eivät ole olettaneet niiden juurikaan muuttuneen.

Simpanssin tai gorillan esi-isän löytämiseen ei liity sellaista hohtoa kuin ihmisen kantaisän maallisen jäämistön julkaisemiseen arvostetun tiedelehden kannessa. Niinpä niitä ei kannatakaan etsiä.

Ardilla oli apinan jalkaterä eli sen isovarvas sojotti eri suuntaan kuin muut varpaat. Monet evolutionistit arvelevat, että Lucy eli Australopithecus afarensis jätti Laetolin jalanjäljet, jotka eivät juurikaan eroa modernin ihmisen jäljistä, vaikka isoäidillämme oli luultavasti yhtä sojottava isovarvas kuin Ardillakin. Ardi ei pystyisi jättämään sellaisia jälkiä.

Vanhojen fossiilien ajanmääritys on varsinaista arpapeliä, koska evolutionistit eivät ajoita itse luita vaan niiden ympäristöä ja koska itse menetelmiin liittyy monia olettamuksia. Näin ollen ei ole ollenkaan varma, onko Ardi edes vanhin löydetty hominidi.

Ja rekonstruktioon käytetty aika herättää lisää kysymyksiä.

Lähteet:

Dalton, Rex. 2009. Oldest hominid skeleton revealed. Nature News. (1.10.) http://www.nature.com/news/2009/091001/full/news.2009.966.html?s=news_rss

Science. 2009. Before “Lucy,” There Was “Ardi”: First Major Analysis of One of Earliest Known Hominids Published in Science.
http://www.aaas.org/news/releases/2009/1001sp_ardi.shtml

The Analysis of Ardipithecus ramidus--One of the Earliest Known Hominids. Science Video.
http://www.sciencemag.org/cgi/content/full/326/5949/60-b

Lemonick, Michael D. & Dorfman, Andrea. 2009. Ardi Is a New Piece for the Evolution Puzzle. Time.com. http://www.time.com/time/health/article/0,8599,1927200-2,00.html

Luskey, Casey. 2009. Bones of "Ardi," New Human Evolution Fossil, “Crushed Nearly to Smithereens”. Evolution news and views. http://www.evolutionnews.org/2009/10/key_bones_of_new_hominid_fossi.html#more

White, Tim D. 2009. Authors' Summary: Ardipithecus ramidus and the Paleobiology of Early Hominids. Science 326: 5949, 64, 75-86. (2.10.).

Huippuyliopiston biologi tunnustaa: Emme tiedä mitään aivojen evoluutiosta

Tämä on arvostetun evolutionistin mukaan spekulaatiota


Joel Kontinen


Tiedejulkaisut ovat kertoneet lukuisia tarinoita ihmisen aivojen evoluutiosta. Tiedemiehet ovat olleet hämmästyneitä, koska ihmisillä on paljon suuremmat aivot kuin millään muulla lajilla. Selitykset ovat monesti olleet keskenään ristiriitaisia. Vanhoissa oppikirjoissa esimerkiksi sanottiin, että lihan syönti kasvatti ihmiselle suuret aivot, mutta muutama vuosi sitten New Scientist –lehti aprikoi, että salaisuus oli tärkkelyksen syönti. Kumpikaan selitys ei kerro, miksi muilla lihaa tai tärkkelystä syövillä lajeilla ei ole yhtä suuria aivoja kuin Homo sapiensilla.

Hiljattain USA:n kansallisen tieteenedistämisjärjestön AAAS:in (American Association for the Advancement of Science) vuosikokouksessa Bostonissa professori Richard Lewontin myönsi, että ihmisen aivojen evoluutiosta kerrotut selitykset eivät perustu tosiasioihin. Lewontin on Harvardin yliopiston arvostettu biologi. Science –tiedelehden reportterin Michael Balterin mukaan Lewontin sanoi: ”Meillä ei ole fossiilitodisteita ihmisen kognitiosta, joten keksimme juttuja.” Balterin artikkelin otsikkokin oli tavallaan myönnytys: ”Miten ihmisen älykkyys kehittyi – Onko se tiedettä vai ’paleofantasiaa’?”

Professori Lewontinin mielestä kertomukset aivojen evoluutiosta ovat fantasiaa. Lewontin vihjasi, että ihmisen alkuperän tutkiminen on varsin pessimistinen hanke. Guardian –lehden tiedetoimittaja James Randerson oli vieläkin suorapuheisempi todetessaan: “Emme tiedä mitään aivojen evoluutiosta.” Randerson tiivisti syyt, miksi Lewontin oli pessimistinen: 1) Hominidien fossiileja on löydetty vain kourallinen, eikä niistä voida varmasti sanoa, oliko yksikään niistä meidän esi-isämme. 2) Meillä ei ole harmainta aavistustakaan siitä, mitä hominidin aivokapasiteetti merkitsee. 3) Emme edes tiedä, mitkä hominidit kävelivät pystyssä ja mitkä eivät.

Lewontin on tunnettu suorasanaisuudestaan. Vuonna 1997 hän kirjoitti New York Review of Books –julkaisussa, että tiedemiehet ehdoin tahdoin keksivät perustelemattomia juttuja siitä, miten lajit kehittyivät, koska he ovat sitoutuneet materialismiin. He pitävät kannastaan kiinni, koska he ”eivät voi päästää Jumalan jalkaa ovenväliin.”

Luulisi, ettei tiedeyhteisö voi sivuuttaa Lewintonin paljastuksia. Jos tieteen vallitseva paradigma (naturalismi eli käsitys että luonto on kaikki, mitä on olemassa) johtaa umpikujaan, siinä näyttää olevan jotain pahasti vialla.

Lähteet:

Balter M. 2008. How human intelligence evolved -- Is it science or 'paleofantasy'? Science 319:1028.

Lewinton, Richard. 1997. Billions and billions of demons. The New York Review of Books, s. 31, (9.1.1997).

Randerson, James. 2008. We know nothing about brain evolution. http://blogs.guardian.co.uk/science/2008/02/the_distinguished_biologist_pr.html

Lue esimerkki Lewintonin tarkoittamasta spekulaatiosta tästä.



.