Kaikki ei tapahtunut alussa, sanovat tiedemiehet

Kuva: Keim et al./DECaLS 

Joel Kontinen

Jumala loi taivaat sekä maan. Jotkut astronomit ovat sitä mieltä, että kaikki ei tapahtunut alussa.

New Scientist kirjoittaa luomakunnan alkuvaiheista näin:

Kahden kääpiögalaksin nopea törmäys saattaa selittää ainutlaatuisen piirteen avaruudessa – ja tarjota hyödyllistä tietoa pimeästä aineesta.

Outo kääpiögalaksirivi on saattanut olla luodin kaltaisen kosmisen törmäyksen tulos.

Yalen yliopiston Michael Keim ja hänen kollegansa käyttivät Keckin observatoriota Havaijilla tutkiakseen ainutlaatuista 12 pienen ja himmeän kääpiögalaksin vanaa noin 75 miljoonan valovuoden päässä Linnunradasta.

Galaksien suunta ja nopeus viittaavat siihen, että ne ovat peräisin kahden galaksin NGC 1052 -nimisen ryhmän nokkakolarista. Törmäys jätti jälkeensä kaasua, joka lopulta kasaantui tähtiryhmiksi painovoiman vaikutuksesta.

Tämä on darvinistista spekulaatiota.

Lähde:

 Jonathan O’Callaghan 2025 Weird line of galaxies may have been created by a cosmic bullet | New Scientist 24.6.

Harvinaisessa evoluutiotapahtumassa outo vesinokkaeläimen serkku kehittyi vedessä elävästä maaeläimeksi

 

 

Joel Kontinen

Uusi tutkimus on tullut johtopäätökseen, että nokkasiilin esi-isät kaikki elivät vedessä, eivät maalla. Jotkut planeetan omituisimmista nisäkkäistä ovat juuri muuttuneet paljon oudommiksi. Uuden tutkimuksen mukaan nokkasiilien – piikikkäiden, munia munivien nisäkkäiden, joilla on nokka ja jotka laahustelevat Australian aluskasvillisuuden läpi – on kehittynyt vedessä elävästä esi-isästä.

 Löytö kumoaa tiedemiesten oletukset epätavallisten nisäkkäiden alkuperästä ja on harvinainen evoluutiotapahtuma, tutkijat sanovat. "Melko monta nisäkästä on kehittynyt maalla elävästä vesillä eläväksi, mutta se, että eläin menee toiseen suuntaan, on hyvin ainutlaatuista", sanoo Sue Hand, selkärankaisten paleontologi New South Walesin yliopistosta Australiasta.

On olemassa neljä elävää nokkasiilien lajia. Yksi niistä on piiikkimuurahaiskarhu. Kaikki kuuluvat Tachyglossidae-heimoon. Kolmea lajia tavataan vain Uudessa-Guineassa, ja neljättä esiintyy siellä ja laajalti Australiassa. Aiemmin tutkijat ajattelivat, että nokkasiilit ja niiden osittain vedessä elävät  sukulaiset, vesinokkaeläimet (Ornithorhynchus anatinus), polveutuvat maalla vaeltaneesta eläimestä, jonka esi-isät sitten uskaltautuvat veteen. Eläimet ovat monotreemejä, ainoita eläviä nisäkkäitä, jotka munivat munia sen sijaan, että synnyttäisivät eläviä poikasia.

Saadakseen lisää valoa nokkasiilien evoluutioon, Hand ja hänen kollegansa tutkivat uudelleen sukupuuttoon kuolleen monotreemi-eläimen Kryoryctes cadburyi olkaluuta (yläraajan luuta). Kyseinen eläin eli nykyisen Etelä-Victorian alueella Australiassa 108 miljoonaa vuotta sitten.

Tutkijoiden mukaan tämä laji on saanut olla sekä nykyisten vesinokkaeläinten että nokkasiilien esi-isä tai sukulainen. On keskusteltu siitä, elikö K. cadburyi yksinomaan maalla. Aiempi analyysi luusta, joka löytyy Dinosaur Cove -nimiseltä aluelta 2000-luvun alussa, paljasti, että se on peräisin nokkasiilin kaltaiselta eläimeltä.

Tämä nokkasiilin kehitystarina on darvinistista spekulaatiota, jolle ei ole tieteellistä perustaa.

Lähde:

Chris Simms 2025 In rare evolutionary event, weird platypus cousin evolved from living in water to living on land | Live Science 30.4.

Mars on saattanut vangita ja halkaista komeetan, josta on tullut sen kaksi kuuta

 

Kuva: NASA/JPL-Caltech/GSFC/Univ. of Arizona

Joel Kontinen

Kuinka Mars sai kaksi kuuta, Phobos ja Deimos, on mysteeri. Tiedemiehet eivät tiedä, miten Punainen planeetta sai kaksi kuutaan, Phoboksen ja Deimoksen – ne olisivat voineet muodostua sen jälkeen, kun planeetta törmäsi johonkin – mutta nyt on saatu vihje komeetan alkuperästä.

Marsilla on kaksi epäsäännöllisen muotoista kuuta, sisempi kuu nimeltä Phobos ja ulompi kuu nimeltä Deimos

Marsin kaksi kuuta saattoivat aikoinaan olla yksi komeetta, jonka planeetta vangitsi ja halkaisi. Kuut ovat pieniä, halkaisijaltaan 27 ja 15 kilometriä, ja molemmat kiertävät planeetan päiväntasaajaa. Tähtitieteilijät ovat ehdottaneet, että ne ovat saattaneet muodostua Marsin törmäyksen jälkeen.

Mutta vieraan komeetan tulo aurinkokuntaan ei ole tiedettä, vaan darvinistista spekulaatiota.

 

Lähde:

Jonathan O'Callaghan 2024. Mars may have captured and split a comet to create its two moons | New Scientist 28.3.