Kaukaisella kääpiöplaneetalla Makemakella saattaa olla yllättävä jäätulivuori

 

Kuva: ESO/L. Calçada/Nick Risinger

Joel Kontinen 

Ulkoisen aurinkokunnan pienessä maailmassa näyttää olevan vulkaanista toimintaa mahdollisesti nestemäisen veden vauhdittamana. Pienellä Makemake-nimisellä kääpiöplaneetalla tähtitieteilijät ovat nähneet merkkejä yllättävistä lämpötilan muutoksista. Nämä voivat viitata siihen, että maailmassa, joka on noin 45 kertaa kauempana auringosta kuin Maa, on aktiivinen jäinen tulivuori. 

Konkolyn observatoriossa Unkarissa Csaba Kiss ja hänen kollegansa käyttivät James varuusteleskooppia (JWST) tutkiessaan Makemakea alle tunnin ajan. He havaitsivat jäisen tulivuoren.

Noin kaukaisella kääpiöplaneetalla ei pitäisi olla mitään vulkaanista toimintaa, jos evolutionistien ajanmääritys pitää paikkaansa.

Lähde:

Jonathan O'Callaghan 2024 Distant dwarf planet Makemake might have a surprising ice volcano | New Scientist 5.11.

Eris ja Makemake ovat täynnä vettä

 

Kuva; NASA, ESA, and A. Parker

Joel Kontinen 

Eris ja Makemake saattavat piilottaa odottamattomia nestemäisen veden valtameriä.

Kääpiöplaneettojen ei odoteta kuljettavan nestemäistä vettä, mutta vihjeet yllättävästä geologisesta aktiivisuudesta, jotka havaittiin JWST:n avulla, viittaavat siihen, että jotkut niistä ovat saattaneet haudata pintansa alle valtameriä.

Ulkoisen aurinkokunnan jäisillä kivillä saattaa olla odottamattomia maanalaisia valtameriä. Eris ja Makemake ovat molemmat kääpiöplaneettoja Kuiperin vyöhykkeellä – aurinkokuntaamme Neptunuksen kiertoradan ulkopuolella sitä ympäröivässä jäätyneiden kohteiden renkaassa – ja James Webbin avaruusteleskoopin (JWST) uudet havainnot viittaavat siihen, että näiden pienten maailmojen pintojen alla voi olla odottamatonta toimintaa. Kuiper-vyön objekteja tai KBO:ita pidetään yleensä samankaltaisina kuin suuria, passiivisia komeettoja, jotka säilyttävät turmeltumattoman jään, joka muodostui varhaisessa aurinkokunnassa.

Mutta Genesiksen mukaan avaruus ja sen tähdet ja planeetat ovat täynnä vettä, 

Lähde; 

Crane, Leah, 2023. New Scientist  23.9,