Metsästäjä-keräilijät toivat kaloja vuoristojärveen 7000 vuotta sitten

 

Norjan Tesse-järven paljastunut pohja, josta arkeologit löysivät muinaisia ​​katajaloukkuja. Kuva: Magne Samdal, Oslon yliopiston kulttuurihistoriallinen museo

Joel Kontinen

Norjassa tehdyn tutkimuksen mukaan metsästäjä-keräilijät toivat kaloja ruokavalioonsa noin 7000 vuotta sitten.

Tämä on ainoa mahdollinen selitys sille, miten kalat ovat voineet asuttaa erillisiä vuoristojärviä, jotka olivat olleet kilometrien paksuisen jääpeitteen peitossa kymmeniä tuhansia vuosia, sanoo Axel Mjærum Oslon yliopistosta Norjasta.

Mjærum ja hänen kollegansa tutkivat osittain hautautuneita monimutkaisten katajanloukkujen jäänteitä, jotka löydettiin vuonna 2022, kun järven pintaa laskettiin.

Radiohiiliajoitus osoitti, että vanhin katajaloukku oli peräisin noin vuodelta 4950 eKr. Yhdistämällä löydetyn puun Keski-Skandinavian vuoristosta saatavilla olevaan männyn lustokronologiaan, tutkimusryhmä pystyi myös ajoittamaan tarkasti joitakin nuorempia jäänteitä. 

Radiohiiliajoitus voi antaa epäselviä päivämääriä joillekin ei-niin-kaukaisille ajankohdille.

Lähde:

James Woodford 2026 Hunter-gatherers introduced fish to a mountain lake 7000 years ago | New Scientist 20.7.

Tähtitieteilijät löysivät ensimmäisen kerran kivisen, lauhkean planeetan ilmakehän

 

Taiteilijan näkemys eksoplaneetta LHS 1140 b:stä. Kuva: Melissa Weiss / Astrofysiikan keskus / Harvard & Smithsonian

Joel Kontinen

Tähtitieteilijät ovat aiemmin löytäneet ilmakehää vain erittäin suurien tai uskomattoman kuumien eksoplaneettojen ympäriltä, mutta nyt he ovat löytäneet sellaisen, joka ympäröi maailmaa, joka saattaa hyvinkin olla oikea elämälle.

Tiedemiehet ovat löytäneet eksoplaneetan, jolla on siedettävä ilmasto ja kallioita. Se kiertää M-kääpiötähteä noin 50 valovuoden päässä meistä. Eksoplaneetan nimi on 114ob ja se muistuttaa maata.

Tutkijat ovat etsineet ilmakehän peittämiä planeettoja M-kääpiöiden ympäriltä vuosikymmeniä, koska ne ovat galaksin yleisin tähtityyppi, mutta tähän mennessä tuloksetta – jotkut tutkijat olivat jopa olettaneet, että näiden pienten tähtien ympärillä olevat planeetat eivät ehkä pystyisi säilyttämään ilmakehää.

Lähde:

Leah Crane2026 We’ve found a rocky, temperate planet’s atmosphere for the first time | New Scientist 16.7.

Miksi Greta Thunberg vihaa Israelia?

 

Kuva: X (Screenshot)

Joel Kontinen

Miksi Greta Thunberg vihaa Israelia? Hän vihasi alussa ympäristön saastuttajia mutta nyt hän raivoaa vain Israelia vastaan.

Ruotsalainen aktivisti Greta Thunberg osallistui mielenosoitukseen Berliinissä lauantaina yllään T-paita, jossa oli iskulause "Yalla Intifada", mikä herätti kritiikkiä lauseen yhdistämisestä palestiinalaisten terrori-iskujen aaltoon, jossa kuoli yli 1 000 israelilaista.

Thunberg liittyi mielenosoittajien joukkoon saksalaisen puolustusvalmistaja Rheinmetallin uuden ammustehtaan ulkopuolella Berliinin Weddingin kaupunginosassa.

Berliinin aseiden tuotannon vastainen liitto järjesti mielenosoituksen samaan aikaan, kun Rheinmetall muuntaa tehtaan tuotantolinjoja siviiliautojen osista 155 mm:n tykistökranaattien teräskoteloiksi.

Vaikka mielenosoitus keskittyi aseiden tuotannon vastustamiseen, Thunbergin vaatetus viittasi intifadoihin, ajanjaksoihin, joita leimasivat tappavat terrori-iskut israelilaisia ​​vastaan.

Ensimmäinen intifada, joka kesti vuosina 1987–1993, vaati noin 200 israelilaisen kuoleman.

Toinen intifada alkoi vuonna 2000 ja jatkui vuoteen 2005, surmaten itsemurhapommituksissa, ampumisissa ja muissa iskuissa 1 010 israelilaista, joista suurin osa oli juutalaisia ​​siviilejä.

Lähde:

Shat Rosen 2026 Greta Thunberg Wears ‘Yalla Intifada’ Shirt at Berlin Protest Against Weapons Production | United with Israel  15.7.

Kimalaisten "kasvojen" liikkeet antavat vihjeitä niiden sisäisestä elämästä

 

Kuva: Dawn Monrose/Alamy

Joel Kontinen

Viime vuosikymmeninä on käynyt selväksi, että mehiläiset pystyvät monimutkaisempaan käyttäytymiseen kuin aiemmin luultiin, kuten laskemiseen ja rytmitajun osoittamiseen. Mutta sen selvittäminen, onko niillä tunteidemme kaltaisia ​​sisäisiä tiloja, on vaikeampaa. Ensinnäkin hyönteisillä ei ole nisäkkäiden joustavaa kasvolihasta, jota käytämme tunteidemme ilmaisemiseen.

"Miten voimme saada mitään käyttäytymistietoja näistä hyönteisistä, joilla on kova ruumis ja kasvonaamio", kysyy Andrew Barron Macquarien yliopistosta Sydneyssä, Australiassa. "Onko mehiläisillä minkäänlaista sisäistä tilaa?"

Tutkijat vähensivät sokerin pitoisuutta ja sekoittivat sen pieneen määrään suolaa, mikä johti kielen ulkonemien dramaattiseen vähenemiseen. Sitten he altistavat mehiläiset 40 °C:n lämpötiloille niiden kuivaamiseksi, minkä jälkeen, kun mehiläisille tarjottiin suolaisia ​​pisaroita, mehiläiset työnsivät kielensä toistuvasti esiin.

”Jos vain ojentaisin sinulle elektrolyyttijuomaa juuri nyt, ajattelisit luultavasti: ’No, se maistuu itse asiassa aika pahalta’”, Barron sanoo. ”Mutta jos olisit juuri palannut pitkältä juoksulenkiltä ja ojentaisin sinulle elektrolyyttijuomaa, ajattelisit: ’Se on fantastista’. Se johtuu siitä, että sisäinen tilasi on muuttunut, ja tuo sisäinen tila muuttaa arviointiasi asioista – juuri sitä me luulemme näkevämme mehiläisillä.”

Tutkijat halusivat selvittää, mitä tapahtuisi, jos he puuttuisivat kemiaan, joka nisäkkäillä tukee ruokahalua ja ruoan nauttimista.

Kun kimalaisia ​​hoidettiin dopamiinilla, joka nisäkkäillä vaikuttaa ruoan etsimisen motivaatioon, niiden kielen ulkonemat eivät lisääntyneet, mikä viittaa siihen, että vaikka niillä oli suurempi halu, niiden nautinnon ”kertomus” – kielen ulkonemat – eivät muuttuneet.

Vaikka mehiläiset ovat pieniä, näyttää siltä, ​​että niillä ei ole nisäkkäiden tunteita, vaan niillä on mehiläisen tunteita.

Lähde:

Kirjoittanut James Woodford 2026 Bumblebee facial movements give clues to their inner lives | New Scientist 6.7.

 

Esineet viittaavat kulttuurivaihtoon neandertalilaisten ja ihmisten välillä

 

Kuva: S.Plailly/E.Daynes/ScienCe Photo Library.

Joel Kontinen

Nykyihmiset ja neandertalilaiset vaihtoivat keskenään  työkaluja ja muita objekteja yhtenään. Tämä käy ilmi japanilaisten julkaisemasta tutkimuksesta.

Tämä on vastoin sitä, mitä evolutionistit meille opettavat. He uskovat, että neandertalilaiset olivat melkein apinaihmisiä, mutta tiede on opettanut, että neandertalilaiset ja nykyihmiset ovat meikein samaa rotua.

Noin 59 000 vuotta sitten Homo sapiens muutti Turkin rannikkoluolaan, joka oli aiemmin neandertalilaisten koti. Luolasta löydetyt työkalut ja rihkamat pysyivät kuitenkin huomattavan yhtenäisinä, mikä viittaa siihen, että näillä muinaisilla homininilajeilla oli yhteinen aineellinen kulttuuri.

Turkin Välimeren rannikolla sijaitseva Üçağızlı II -luola on 56 neliömetrin kokoinen tila, suunnilleen kaupungin yksiön kokoinen.

Naoki Morimoto Kioton yliopistosta Japanista ja hänen kollegansa suorittivat ensimmäiset täydelliset arkeologiset kaivaukset kohteessa vuonna 2020. Hampaiden ja leukojen jäänteet paljastivat, että neandertalilaiset asuttivat luolaa 77 000–59 000 vuotta sitten ja lajimme, Homo sapiens, 59 000–47 000 vuotta sitten.

Vuodet ovat evolutionistien arvioita.

Lähde:

James Woodford 2026 Artefacts hint at cultural exchange between Neanderthals and humans | New Scientist 6.7.

Ihmisen aivot ovat saattaneet kasvaa ilman erityistä syytä

 

Neandertalin (vas.) ja Homo sapiensin kallot olivat suurempia kuin aikaisempien hominiinien kallot

Kuva: Pascal Goetgheluck/Science Photo Library

Joel Kontinen

Miksi ihmiset aivot ovat niin suuret? Evoluutio ei anna siihen vastauksia. Ne ovat isommat kuin evoluution meille tarjoamat vaihtoehdot.  Vuosimiljoonat eivät sitä selitä. Ihmisillä on juuri sen kokoiset aivot kuin ne ovat olleet alusta, Genesiksestä asti.

Epätavallisen suuret aivomme ovat yksi lajimme määrittelevistä piirteistä. Fossiilisten kallojen uuden analyysin mukaan ei ole todisteita siitä, että evoluutio olisi suosinut voimakkaasti suuria aivoja 2 miljoonaa vuotta ihmisen evoluution aikana.

”Aivojen koko todellakin kasvaa ajan myötä, ja kasvojen koko todellakin pienenee ajan myötä”, sanoo Katerina Harvati Tübingenin yliopistosta Saksasta. Tämä ei kuitenkaan näytä johtuneen luonnonvalinnasta.

Lähde:

Michael Marshall 2026 Human brains may have got bigger for no particular reason | New Scientist 6.7.

Orangutangi-emot näyttävät suunnittelevan leikkitreffejä jälkeläisilleen

 

Kuva: Kuvandrey Gudkov / Alamy

Joel Kontinen

Isot apinat huolehtivat jälkeläisistään niin kuin muutkin eläimet. Ne arvostavat leikkejä ja emot leikkivät pikkuisten kanssa.

Orangutangi-emot näyttävät tekevän matkoja toisten emojen alueelle samanikäisten jälkeläisten kanssa, jotta poikaset voivat leikkiä yhdessä.

Leikki on välttämätöntä, jotta poikaset oppivat, vahvistavat sosiaalisia ja motorisia taitoja ja oppivat tärkeitä käyttäytymismalleja. Silti orangutangit ovat yksinäinen laji: emot synnyttävät yhden poikasen, jota he kasvattavat yksin kuudesta seitsemään vuotta. Poikaset seurustelevat yhdessä, kun ne saavat mahdollisuuden, mutta kuinka usein tämä tapahtuu ja miten se tapahtuu, on huonosti ymmärretty.

Lähde:

Chris Simms 2026 Orangutan mothers seem to plan playdates for their offspring | New Scientist 3.7.