Painonnosto tekee vanhemmista naisista hoikempia, vahvempia ja liikkuvampia

 

Kuva: Yle.fi

Joel Kontinen

Kuinka yli 50-vuotiaat naiset pysyvät kunnossa? Tutkimuksen mukaan heidän tulisi nostaa painoja, jotka tekevät heistä liikkuvampia ja heille kehittyy parempi tasapaino.

50–80-vuotiaat naiset oppivat tutkimuksessa nostamaan turvallisesti maasta 50 kiloa tai enemmän, mikä tekee heistä vahvempia, hoikempia ja liikkuvampia. Löydös on yhdenmukainen kasvavan näytön kanssa siitä, että vanhemmat naiset, jotka ovat perinteisesti välttäneet raskaita painoja, voivat hyötyä niiden nostamisesta merkittävästi.

"Olemme tehneet tutkimusta siitä, miksi useimmat vanhemmat naiset eivät tee voimaharjoittelua ja jotkut ovat huolissaan loukkaantumisesta tai sydänkohtauksesta, tai he eivät ole kasvaneet kuntosalilla käymisen kulttuurin kanssa", sanoo Elissa Burton Curtinin yliopistosta Perthistä, Australiasta, joka ei ollut mukana uusimmassa tutkimuksessa. "He sanovat: 'Mitä pukisin sinne päälle? Onko siellä vain nuoria? Mitä tekisin, kun pääsen sinne?' Mutta itse asiassa se on yksi parhaista asioista, joita voit tehdä elääksesi itsenäisesti mahdollisimman pitkään."

Lähde: 

Alice Klein 2026 Weightlifting makes older women leaner, stronger and more mobile | New Scientist 17.8.

AMOCin kohtalo voi riippua siitä, kuinka nopeasti CO2 nousee

 

Atlantin meridionaalinen kiertovirtaus virtaa Pohjois-Atlantin läpi. Kuva: SpaceEnhanced-New/Alamy

Joel Kontinen

Kriittisen merivirran kohtalo voi riippua enemmän siitä, kuinka nopeasti planeettamme lämpenee, kuin siitä lämpötilasta, johon lopulta päädymme.

Maapallo voisi lämmetä yli 5 °C esiteolliseen aikaan verrattuna, mutta silti sillä olisi toimiva Atlantin meridionaalinen kiertovirtaus (AMOC), kunhan tämä lämpeneminen tapahtuu hyvin hitaasti. Mutta erittäin nopea lämpeneminen, joka on sama kuin nykyinen vauhti, voisi työntää AMOCin kohti romahdusta vain 2 °C:lla esiteolliseen aikaan verrattuna.

Planeettamme ilmasto lämpenee, asiantuntijat sanovat. Mutta lämpeneekö se 2 °C:n nopeudella esiteolliseen aikaan verrattuna? Emme tiedä vastausta.

Lähde:

Madeleine Cuff 2026 Fate of the AMOC may depend on how quickly CO2 rises  | New Scientist 13.8.

Nisäkkäiden esi-isät synnyttivät eläviä poikasia 236 miljoonaa vuotta sitten

 

Rekonstruktio Chiniquodon theotonicus -ryhmästä. Kuva: María de los Ángeles Miceli Baro

Joel Kontinen

Mitä tapahtui evoluution mukaan 90 miljoonan vuoden aikana? Ei mitään. Se on päivämäärä 238 miljoonaa vuotta sitten, jolloin nisäkkäät alkoivat synnyttää poikasiaan.

Mutta Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan kaikki nisäkkäät ovat aina saaneet jälkeläisensä nykyisellä tavalla.

Yksi kaikkien nisäkkäiden tunnusmerkeistä lukuun ottamatta nokkasiiliä ja vesinokkaeläimiä on se, että ne synnyttävät eläviä poikasia. Tämä "eläväisyys" on vastakohta useimpien muiden selkärankaisten "ovipariteetille", jossa naaraat munivat munia, jotka kuoriutuvat niiden kehon ulkopuolella.

Yksi pitkään herännyt kysymys on ollut, munivatko kynodonteina tunnetut olennot, jotka ilmestyivät noin 260 miljoonaa vuotta sitten permikauden geologisella kaudella ja ovat suoraan kaikkien nisäkkäiden esi-isiä, munivatko vai synnyttivätkö ne eläviä poikasia, sillä niiden lisääntymisestä ei ole löydetty todisteita kummastakaan. ”Sitä, olivatko nisäkkäiden esi-isät munivia vai eläviä, on pidetty mysteerinä”, sanoo Leandro Gaetano Argentiinan kansallisesta tieteellisestä ja teknisestä tutkimusneuvostosta. ”Meillä ei ollut aavistustakaan siitä, miten tai milloin yksi nykyisten nisäkkäiden useimpien erottuvimmista piirteistä, elävyys, kehittyi nisäkäslinjassa.”

Lähde:

James Woodford 2026 Mammal ancestors were giving birth to live young 236 million years ago | New Scientist13.8.

Denisovanit ovat saattaneet olla pidempiä, kuin muut muinaiset ​​ihmiset

 

Denisovalaisen miehen illustraatio. Kuva: John Bavaron Fine Art/Science Photo Library

Joel Kontinen

Olivatko denisovalaiset pidempiä kuin nykyihmiset? Uuden tutkimuksen mukaan denisovalaisten miesten keskipituus oli 180 settiä eli noin 20 senttiä nykyihmistä pidempiä. Tämä perustuu kahden denisovalaisen mittauksiin. He saattoivat olla kuitenkin muita pidempiä. 

Arvoituksellinen denisovalaisten ryhmä oli muinaisia ​​ihmisiä, jotka asuivat Aasiassa noin 30 000 vuotta sitten. Ensimmäiset fossiilit löydettiin vuonna 2010 ja niitä on löydetty vain muutamia, mikä antaa rajoitettua tietoa denisovalaisten biologiasta ja elämäntavoista.

Tokion yliopiston Yousuke Kaifu ja hänen kollegansa analysoivat kahden eri yksilön jalkojen luita, jotka kalastajat olivat nostaneet Penghu-salmen merenpohjasta Taiwanin länsipuolella.

Lähde:

James Woodford 2026 Denisovans may have dwarfed other ancient humans | New Scientist 11.8.

Merimadon leuoista löydetty kovaa mutta kevyttä ”biometallia”

 

Kuva: Steve Trewhella / Alamy

Joel Kontinen

Voiko merimadolla olla biometallia leuoissaan? Viimeaikaiset tutkimukset sanovat, että voi. Tätä ei ole tuonut esiin evoluutio, vaan älykäs suunnittelu.

Joidenkin merimatojen leuat on valmistettu poikkeuksellisen kovasta mutta kevyestä materiaalista, jota kutsutaan ”biometalliksi” ja jolla voisi olla sovelluksia tekniikassa.

Perinereis cultrifera on eräs merimadon tyyppi, jolla on pitkä, harjaksilla koristeltu ruumis. Lajin jäsenillä on myös vahvat leuat, joiden avulla ne voivat murskata kovia saaliita, kuten pieniä äyriäisiä tai muita matoja. Niiden leukojen jäänteitä on löydetty fossiiliaineistosta, joka ulottuu satojen miljoonien vuosien taakse.

Christian Hellmich TU Wienistä Itävallasta ja hänen kollegansa ovat tutkineet tämän madon leukoja lähes vuosikymmenen ajan, minkä seurauksena he ehdottavat, että ne on valmistettu uudesta materiaalista. Kunkin leuan molekyylirakenne yhdistää proteiineja ja metallien, kuten sinkin ioneja, mikä antaa sille ominaisuuksia pehmeämpien biologisten materiaalien ja metallien välillä.

"Harjasmatojen leuat ovat uskomattoman kovat mutta silti erittäin kevyet", sanoo Matthew Lehnert Kent State Universitysta Ohiosta. "Monet teollisuudenalat, autoteollisuudesta ilmailuun, etsivät uusia tapoja kehittää kovia ja kevyitä materiaaleja. Vastaukset löytyvät luonnosta!"

Jotkut darvinistit kertovat, että evoluutio on keksinyt keinon, jolla "houkutellaan metallin kaltainen mekaaninen sormenjälki proteiinin kaltaisista ainesosista, ja madon tutkiminen on tapa, jolla kysymme, mikä temppu tekee sen mahdolliseksi", sanoo Markus Buehler Massachusetts Institute of Technologysta.

Lähde:

Karmela Padavic-Callaghan 2026 Hard but lightweight ‘bio-metal’ material discovered in sea worm jaws | New Scientist 14.7.

Darwin osoitti olevansa oikeassa sääskiä pyydystävistä lihansyöjäkasveista

 

Tahmeat rauhaskarvat Saxifraga candelabrumissa pyydystävät hyönteisten saalista. Kuva:, Axin-Jian Zhang

Joel Kontinen

Yli 150 vuotta sen jälkeen, kun Charles Darwin ehdotti, että saxifrages oli kasviryhmä, joka harjoitti lihansyöntiä, tutkijat ovat keränneet huolellisesti todisteita vahvistaakseen hänen olevan oikeassa.

Mutta hän oli väärässä kaikessa muussa, esimerkiksi mutaatioissa tai ajassa, joka evoluution mukaan on kuluttava ennen kuin laji on kokonainen järjestelmä.

Jotta laji voidaan muodollisesti luokitella lihansyöjäkasviksi, sillä on oltava sopeutumia, jotka mahdollistavat sen. Kärpäsloukku (Dionaea muscipula) on lihansyöjäkasvi.

Haasteen vastaamiseksi Soltis ja hänen kollegansa tutkivat Saxifraga candelabrum -yksilöitä Wufeng-vuorelta Yunnanin maakunnasta Kiinasta – eri laji kuin Darwinin tutkimat lajit, mutta samasta suvusta. Kenttätutkimuksissa kasvitieteilijät havaitsivat, että Saxifraga-kynttelikkökasvit pystyivät pyydystämään pieniä hyönteisiä tahmean eritteen peittämillä karvoilla. Suuremmat hyönteiset – ne, jotka olivat kasveille hyödyllisempiä pölytyksen kannalta – eivät jääneet eritteen ansaan.

Kypsissä kasveissa oli keskimäärin yli 70 hyönteistä kiinni, pääasiassa erilaisia ​​sääskilajeja, mikä viittasi mahdolliseen lihansyöjätapaan, kertoo tutkimusryhmän jäsen Hang Sun Kiinan tiedeakatemiasta.

Lähde:

James Woodford 2026 Darwin proved right about gnat-trapping carnivorous plant | New Scientist 4.8.

Upea fossiili säilyttää muinaisen merimatelijan sisäelimet

 

Austronaga minutan fossiili, triaskauden meripetoeläin. Kuva: Wei Wang

Joel Kontinen

Kuinka kauan pehmeät kudokset säilyvät merieläimessä? Ei ainakaan niin kauan, kun evolutionistit odottavat.

Pieni, pitkäkaulainen meripetoeläin, joka eli 245 miljoona avuotta sitten, on vanhin koskaan löydetty matelija, jolla on ehjä ruoansulatusjärjestelmä.

Upeasti säilynyt fossiili, joka sisältää lähes koko luuston sekä mahalaukun, maksan ja suoliston, löydettiin Yunnanin maakunnasta Kiinasta vuonna 2023, ja sen nimi on Austronaga minuta.

Vaikka fossiili on korkealaatuinen, Austronagan sisäelimet ovat säilyneet vain kahdessa kerroksessa. Tämä on toisin kuin 380 miljoonaa vuotta vanhassa panssaroidun kalan fossiilissa, jonka Long ja hänen kollegansa kuvasivat vuonna 2022 ja jonka katsotaan sisältävän vanhimmat tunnetut selkärankaisten elimet.

Lähde:

James Woodford 2026 Spectacular fossil preserves internal organs of ancient marine reptile | New Scientist 29.7.