Valtava pimeän aineen pilvi saattaa väijyä aurinkokuntamme lähellä

 

Kuva: Alamy

Joel Kontinen

Aurinkokuntamme vieressä näyttää olevan valtava pimeän aineen pilvi. Koskaan aiemmin ei ole löydetty tällaista möykkyä Linnunradasta, mutta tarkat kosmiset kellot, joita kutsutaan pulsareiksi, mahdollistivat sen lopulta.

Parhaiden kosmologisten malliemme mukaan galaksit ovat uppoutuneet ohuisiin pimeän aineen pilviin, joita kutsutaan haloiksi, ja joissa on pienempiä alihaloja. Mutta pimeä aine ei lähetä, absorboi tai heijasta valoa, joten haloja ja erityisesti alihaloja on erittäin vaikea löytää.

Tämä tutkimus ei kerro totuutta. Pimeä aine on darvinistinen tarina, joka tekee tuhansista vuosista ja alkuräjähdyksistä tosia.

Lähde:

Leah Crane 2026 A huge cloud of dark matter may be lurking near our solar system | New Scientist 2.2.

Valtava fossiiliesiintymä säilyttää "512 miljoonaa vuotta" vanhan ekosysteemin

 

Taiteilijan kuva elämästä Maan valtamerissä Huayuan-biotan aikaan. Kuva: Dinghua Yang

Joel Kontinen

Etelä-Kiinasta on löydetty poikkeuksellinen 512 miljoonaa vuotta vanha fossiililöytöpaikka, joka säilyttää elävin yksityiskohdin lähes kokonaisen ekosysteemin ajalta, joka on pian Maan ensimmäisen joukkosukupuuton jälkeen.

Tämä kukoistus pysähtyi Sinskin tapahtumaan noin 513,5 miljoonaa vuotta sitten, kun valtameren happipitoisuus laski ja tappoi useita eläinryhmiä.

Tutkijat ovat analysoineet 8681 fossiilia 153 lajista, joista lähes 60 prosenttia on uusia tieteelle. Tutkimusryhmä on nimennyt tämän muinaisen ekosysteemin Huayuan-biotaksi ja sanoo, että paikka on verrattavissa ja mahdollisesti jopa parempi kuin tunnetuin kambrikauden fossiililöytöpaikka, Burgessin liuskekivi Kanadassa.

Yhtymä koostuu 16 pääeläinryhmästä, joiden uskotaan eläneen syvänmeren alueella ja joihin Sinskin tapahtuma näyttää vaikuttaneen vähemmän.

Huayuan-biota koostuu myös monista eri pehmeäruumiisista eläinlajeista. "Havaitsimme, että sukupuutto tuhosi pääasiassa matalan veden ympäristön, ja mannerjalustan reunalla sijaitseva syvän veden ympäristö, jossa Huayuan-biota sijaitsee, kärsi vähemmän", sanoo Han Zeng Nanjingin geologian ja paleontologian instituutista Kiinassa.

Suurin osa löydetyistä fossiileista on niveljalkaisia, jotka ovat sukua nykyisille hyönteisille, hämähäkeille ja äyriäisille. Fossiileihin kuuluu myös nilviäisiä, kuorieläimiä, joita kutsutaan brakiopodiksi, ja polttiaiseläimiä – meduusojen sukulaisia. 80 senttimetriä pitkä niveljalkainen nimeltä Guanshancaris kunmingensis on louhoksesta löydetty suurin eläin, ja se olisi ollut Huayuanin ekosysteemin kasan päällimmäinen saalistaja.

Toinen niveljalkainen, Helmetia, on yksi kahdesta suvusta, joita aiemmin tavattiin vain Kanadan Burgessin liuskekivestä, mutta jotka on nyt löydetty Huayuanista, joka oli silloin, kuten nytkin, "toisen puolivälin maapalloa", sanoo Zeng. "Tämä viittaa siihen, että varhaiset eläimet pystyivät leviämään hyvin pitkiä matkoja, mikä todennäköisesti johtui eläinten toukkien kulkeutumisesta merivirroissa", hän sanoo.

Zeng sanoo, että syy löydökseltä löydettyyn erinomaiseen säilymiseen on se, että eläimet hautautuivat hyvin nopeasti hienon mudan lietteen alle. Eläinten pehmeät osat ovat säilyneet poikkeuksellisen yksityiskohtaisesti, mukaan lukien kävelyjalat, tuntosarvet ja lonkerot, hengityselimet, kuten kidukset, monilla eläimillä nielu ja suolisto sekä jopa silmät ja hermokudos.

On ihme, että tällaiset yksityiskohdat ovat säilyneet.

Joe Moysiuk Manitoban museosta Kanadasta sanoo, että lajien monimuotoisuus ja säilytyksen laatu "nostavat Huayuanin kambrikauden fossiililöytöpaikkojen parhaimmistoa".

Tiedämme, että Sinskin tapahtuma keskikambrikaudella aiheutti merkittävää joidenkin sienieläinten, trilobiittien ja muiden ryhmien vähenemistä, hän sanoo, mutta meillä on hyvin vähän tietoa sen vaikutuksesta useimpiin eläinryhmiin.

"Löydöt, kuten Huayuanin eliöstö, antavat meille kriittisiä tilannekuvia tästä pehmeärunkoisesta biodiversiteetistä kambrikaudella ja täyttävät puuttuvia kohtia Maan historian sananlaskullisessa nauhassa", Moysiuk sanoo.

Massasukupuuttoja ei kuitenkaan ole tapahtunut. Kambrikauden räjähdys on darwinistinen tarina, jota ei ole tapahtunut. Ja miljoonien vuosien ajoitus on edelleen väärä.

Lähde:

James Woodford 2026 Huge fossil bonanza preserves 512-million-yer-old ecosystem | New Scientist 28.1. 

Maan kokoinen planeetta havaittu vuoden kestävällä kiertoradalla

 

Kuva: NASA/JPL-Caltech; Keith Miller/Caltech/IPAC

Joel Kontinen 

Eksoplaneetta nimeltä HD 137010 b on lähes täsmälleen Maan kokoinen. Sen kiertorata, joka kestää 355 päivää, on lähes täsmälleen Maan kaltainen. Ja sen tähti on kirkas ja vain 146 valovuoden päässä – riittävän lähellä, jotta sitä voidaan havaita yksityiskohtaisesti tulevaisuuden teleskoopeilla.

Vaikka tähtitieteilijät pääsivät katsomaan planeettaa vain kerran vuonna 2017 NASAn Kepler-avaruusteleskoopilla, he huolellisesti sulkivat pois sekoittavat mahdollisuudet.

HD 137010 b:n tähti on K-kääpiötähti, suhteellisen kirkas, mutta noin 1000 °C viileämpi kuin Aurinko. Joten vaikka planeetta kiertää suunnilleen samalla etäisyydellä kuin Maa, se saa tähdeltään vähemmän energiaa kuin Mars. Tämä sijoittaisi sen aivan tähden elinkelpoisen vyöhykkeen jäiselle reunalle, tähden ympärillä olevalle alueelle, jossa planeetat saavat tarpeeksi auringonpaistetta, jotta vesi voi mahdollisesti olla nestemäistä niiden pinnalla.

Tähtitieteilijät ovat löytäneet yli 6000 eksoplaneettaa. Mutta ylivoimainen enemmistö on suuria, kuumia tai molempia, koska tällaiset maailmat on helpoin havaita. Useiden kymmenien tunnettujen elinkelpoisen vyöhykkeen, suunnilleen Maan kokoisten eksoplaneettojen joukossa useimmat sijaitsevat tiukoilla kiertoradoilla M-kääpiötähtien ympärillä. Nämä himmeät mutta myrskyisät tähdet lähettävät korkeaenergistä säteilyä, joka toistaiseksi näyttää räjäyttävän planeettojen ilmakehiä.

Kuitenkin elämää omaavia eksoplaneettoja syntyy vain jonkun kanssa, joka laittaa niihin elämän. Ilman älykästä suunnittelua se ei onnistu.

Lähde:

Elise Cutts 2026 Earth-size planet spotted with yearlong orbit | Science | AAAS 28.1.

Israelin vastainen leiri paljastettu hyveellisyyttä viestiviksi huijareiksi

 

Kuva: Reuters

Joel Kontinen

Miksi Israelia vastustavat julkisuuden henkilöt eivät pidä Iranista ja sen valunkumouksesta?

Greta Thunberg on puhunut äänekkäästi ilmastonmuutoksesta ja tuominnut jopa Israelin osallistumisen Gazan laivastoon. Silti hänen lausuntojensa etsintä ei paljasta minkäänlaista tuomitsemista Iranin tappavalle väkivallalle omaa kansaansa kohtaan, kuten esimerkiksi kidutukset ja raiskaukset Evinin vankilassa. Googlen tekoälyn mukaan ei ole todisteita siitä, että hän olisi puhunut Iranin hallintoa vastaan.

Iranin pappisvalta on surmannut noin 36 000 ihmistä.

Miksi Greta ei käytä globaalia asemaansa ajatollahien vastustamiseen? Iranilaiset itse tekevät niin, ja monet maksavat sen hengellään. Toivoni on, että presidentti Trump ja pääministeri Netanjahu ryhtyvät päättäväisiin toimiin Iranin komentorakenteen heikentämiseksi, jotta sen kansa voi vallata maansa takaisin.

Thunberg ei välitä myöskään kurdeista, joita myös Turkin Presidentti Erdogan ja Syyrian johtaja pommittavat ja vainoavat.

 Lähde:

Bill Levinson Israel 365 News 2026 Anti-Israel camp exposed as virtue-signaling frauds - Israel365 News 28.1.

Marsin painovoima voi auttaa hallitsemaan Maan jääkausien kiertokulkua

 

Kuva: NASA/JPL/Malin Space Science Systems 

Joel Kontinen

Evoluutio ja ympäristön ilmasto liittyvät nykyisen yhteen, ainakin tiedejulkaisuissa. nyt he väittävät, että Mars vaikuttaa Maan ilmastoon.

Maahan verrattuna Mars on pieni, mutta sillä näyttää olevan ylisuuri vaikutus planeettamme ilmastosykleihin. Samankaltaiset pienet planeetat voisivat vaikuttaa aurinkokuntamme ulkopuolisten maailmojen ilmastoon, mikä on alettava ottaa huomioon arvioidessamme niiden potentiaalista elinkelpoisuutta.

Stephen Kane Kalifornian yliopistosta Riversidesta ja hänen kollegansa löysivät tämän ilmiön simuloimalla Marsin vaikutusta Maan kiertoradaan, jos sillä olisi eri massa, satakertaisesta todelliseen massaan verrattuna siihen, että se katoaisi kokonaan. ”Tulin tähän itse asiassa skeptisestä näkökulmasta, koska minulla oli vaikeuksia uskoa, että Marsilla, jonka massa on vain kymmenesosa Maan massasta, voisi olla niin syvällinen vaikutus Maan sykleihin. Siksi tämä tutkimus motivoi meitä kääntämään Marsin massan nuppia ja katsomaan, mitä tapahtuu”, Kane sanoo.

 Lähde:

Leah Crane 2026 Mars's gravity may help control Earth’s cycle of ice ages | New Scientist 26.1.

Mustekalat saavat pohtimaan uudelleen, miksi eläinten aivot ovat kehittyneet suuriksi

 

Matalassa vedessä elävillä mustekaloissa – kuten tavallinen mustekala – on tyypillisesti suuret aivot. Kuva: Shutterstock

Joel Kontinen

Miksi mustekaloilla on isot aivot? Isot aivot ovat evolutionistien mielestä merkkinä sosiaalisesta käytöksestä. Mutta tuoreen tutkimuksen mukaan tämä ei pidä paikkaansa.

Mustekaloilla voi olla suuret aivot ympäristötekijöiden – eivät sosiaalisten tekijöiden – vuoksi.

Nisäkkäiden suurten aivojen uskotaan yleisesti liittyvän sosiaaliseen käyttäytymiseen. Tätä ajatusta kutsutaan sosiaalisten aivojen hypoteesiksi. Mitä enemmän lajin jäsenillä on sosiaalisia yhteyksiä, sitä suuremmat aivot ne tarvitsevat näiden yhteyksien hallitsemiseksi. Tämä kaava pätee ryhmiin, kuten kädellisiin, delfiineihin ja kamelinsukuisiin. Mutta on olemassa eläimiä, kuten pääjalkaisia ​​– mustekaloja, kalmareita, seepioita ja meriahvenia – joilla on suhteellisen suuret aivot, jotka osoittavat älykkään käyttäytymisen merkkejä, mutta jotka silti elävät pitkälti yksinäistä elämää, jossa vanhempien hoivaa, monimutkaista ryhmädynamiikkaa tai sosiaalista oppimista on vähän.

Lähde:

Chris Simms 2026 Octopuses prompt rethink of why animals evolve big brains | New Scientist 21.1.

Varhaisin supernova valaisee ensimmäisiä tähtiä

 

James Webb -avaruusteleskoopin kuva galaksijoukosta, joka sisältää SN Eos -supernovan. Kuva: JWST

Joel Kontinen

Mitä tapahtuu, kun tähti kuolee? James Webb -teleskooppi on nähnyt tähden, joka sammui yhden miljardin vuoden kuluttua maailmankaikkeuden alusta.

Tähtitieteilijät ovat havainneet massiivisen tähden räjähtävän vain hetkiä sen jälkeen, kun maailmankaikkeus nousi kosmisesta pimeästä keskiajasta, valaisten sitä, miten ensimmäiset tähdet syntyivät ja miten ne kuolevat.

Kun tähdistä loppuu polttoaine ja ne räjähtävät, ne tuottavat voimakkaan valopurkauksen, jota kutsutaan supernovaksi. Supernovat voivat näyttää erittäin kirkkailta paikallisessa maailmankaikkeudessamme, mutta varhaisessa maailmankaikkeudessa räjähtävän tähden valon saapuminen Maahan voi kestää miljardeja vuosia, jolloin se on tullut liian himmeäksi, jotta sen voisi nähdä.

Lähde:

Alex Wilkins 2026 Earliest ever supernova sheds light on the first stars | New Scientist 16.1.