Jerusalemissa vuoden ensimmäinen lumisade

 

You Tuben kuvakappaus.

Joel Kontinen

 Useissa Jerusalemin kaupunginosissa satoi talven ensimmäinen lumisade viime keskiviikkoiltana. Jerusalemin pormestari Moshe Leon antoi ohjeen, jonka mukaan tunnit alkaisivat pääkaupungissa torstaina kello 9 kaikissa koulutusjärjestelmissä ja julkinen liikenne alkaisi kulkea tuntia tavallista myöhemmin, koska jäätä muodostui teille ja jalkakäytäville. Jotkut innostuivat lumisodasta.

 Lunta satoi myös pohjoisessa Safedin kaupungissa ja muissa pohjoisten vuorten huipuilla sekä Har Brachassa Samariassa. Tzfatin pormestari Shuki Ohana kehotti asukkaita pysymään sisätiloissa.

 Poikkeuksellisen kylmän sään vuoksi rikottiin keskiviikkona kaikkien aikojen talven sähkönkulutuksen ennätys, kun samanaikaisesti kulutettiin 14 735 megawattia. Satoja sähkökatkoksia on raportoitu eri puolilla maata, ja myös junahäiriöistä on raportoitu.

Sen jälkeen tuli kaaos. Ateena on lumessa, ja Istanbulissa satoi 60 senttiä lunta, ja kunnon talvi tulee Israeliin kohta. 

Lähde:

Jerusalem Sees First Flurry of Winter Israel 365 News. 20.1.

Kukkien evoluutio ei kannusta Charles Darwinia

 

Kuva: Fu et al., 2018/CC BY 4.0 license; NIGPAS. 

Joel Kontinen

Kirjoittaessaan ystävälleen  tohtori Joseph Hookerille vuonna 1879, Charles Darwin kutsui kukkien evoluutiota ja ällistyttävää levinneisyyttä inhottavaksi mysteeriksi (abominable mystery), koska ne näyttivät jo valloittaneen maan ja ne viihtyvät täällä.

Nykylöytö muuttaa sitä, mitä tiedämme kukkivien kasvien evoluutiosta, evoluution uskovat tutkijat sanovat. Tutkijat ovat löytäneet varhaisimman esimerkin kukannupusta 164 miljoonaa vuotta vanhasta kasvin fossiilista Kiinassa.

Löytö siirtää tiukasti kukkivien kasvien syntymisen jurakaudelle, 145–201 miljoonaa vuotta sitten. Kiinan Sisä-Mongolian alueelta löydetty fossiili on 4,2 senttimetriä pitkä ja 2 cm leveä. Se sisältää varren, vihreän oksan, sipulihedelmän ja pienen, noin 3 neliömillimetrin kokoisen kukannupun. Tutkijat ovat antaneet uudelle lajille nimen Florigerminis jurassica.

Kasveja on kahta päätyyppiä: kukkivat kasvit, jotka tunnetaan koppisiemenisinä, ja ei-kukkivat kasvit, jotka tunnetaan nimellä paljassiemeninen. Fossiilin kukkanuppu ja hedelmä ovat molemmat selkeitä osoituksia siitä, että evolutionistien mukaan F. jurassica oli koppisiemeninen eikä jurakauden aikana vallitseva kasvityyppi paljassiemeninen.

Dinosauruksien jätöksissä eli koproliittissa oli  ruohoa ja nurmea.  

Uusi tutkimus julkaistiin verkossa 6. tammikuuta Lontoon Geological Societyn lehdessä,

Lähde:

Baker, Harry, 2022.  164 million-year-old plant fossil is the oldest example of a flowering bud Live Science 20. 1,

Mutaatiot eivät ole satunnaisia

 

 Kuva: Brona, CC BY-SA 3.0).

Joel Kontinen  

 

Evoluution mukaan luonnonvalinta ja mutaatiot ovat avain kehitykseemme. Kalifornian yliopiston Davisin ja Max Planckin kehitysbiologian instituutin Saksassa tekemän uuden tutkimuksen mukaan yksinkertainen lituruohoeli hentolituruoho voi olla avain DNA-mutaation ymmärtämiseen ja ennustamiseen.

Löydökset, jotka julkaistiin 12. tammikuuta Nature-lehdessä, muuttavat radikaalisti käsitystä evoluutiosta ja voivat jonain päivänä auttaa tutkijoita kasvattamaan parempia satoja tai jopa auttaa ihmisiä taistelemaan syöpää vastaan.

Mutaatioita tapahtuu, kun DNA vaurioituu ja jää korjaamatta, mikä luo uuden muunnelman. Tiedemiehet halusivat tietää, oliko mutaatio puhtaasti satunnainen vai jotain syvempää. Se, mitä he löysivät, oli odottamatonta. "Olemme aina pitäneet mutaatiota pohjimmiltaan satunnaisena genomissa", sanoi Gray Monroe, UC Davisin kasvitieteiden laitoksen apulaisprofessori, joka on paperin johtava kirjoittaja. "On käynyt ilmi, että mutaatiot eivät ole satunnaista ja se on ei-satunnaista tavalla, joka hyödyttää kasvia. Se on täysin uusi tapa ajatella mutaatiota."

Tutkijat käyttivät kolme vuotta sekvensoimalla satojen Arabidopsis thalianan eli lituruohon eli hentolituruohon DNA:ta. Se on pieni, kukkiva rikkaruoho, jolla on  suhteellisen pieni genomi, joka käsittää noin 120 miljoonaa emäsparia. Vertailun vuoksi ihmisillä on noin 3 miljardia emäsparia. "Se on genetiikan malliorganismi", Monroe sanoi.

Laboratoriossa kasvatetut kasvit tuottavat monia muunnelmia. Työ aloitettiin Max Planck -instituutissa, jossa tutkijat kasvattivat näytteitä suojatussa laboratorioympäristössä, mikä mahdollisti sen, että kasvit, joissa oli vikoja, jotka eivät ehkä ole säilyneet luonnossa, pystyivät selviytymään valvotussa tilassa. Näiden satojen lituruoho eli hentolituruoho -kasvien sekvensointi paljasti yli miljoona mutaatiota. Näissä mutaatioissa paljastettiin satunnaisen kuvion vaste, joka on vastoin sitä, mitä odotettiin. "Ensi silmäyksellä se, mitä löysimme, näytti olevan ristiriidassa vakiintuneen teorian kanssa, jonka mukaan alkuperäiset mutaatiot ovat täysin satunnaisia ja että vain luonnonvalinta määrittää, mitkä mutaatiot havaitaan organismeissa", sanoi Detlef Weigel, Max Planck -instituutin tieteellinen johtaja ja tutkimuksen vanhempi kirjoittaja. Satunnaisuuden sijasta he löysivät genomista laikkuja, joilla oli alhainen mutaatioaste. He olivat yllättyneitä havaitessaan näissä kohdissa välttämättömien solujen kasvuun ja geenien ilmentymiseen osallistuvien geenien yliedustuksen.

"Nämä ovat genomin todella tärkeitä alueita", Monroe sanoi. "Biologisesti tärkeimmät alueet ovat ne, jotka on suojattu mutaatiolta." Alueet ovat myös herkkiä uusien mutaatioiden haitallisille vaikutuksille. "DNA-vaurioiden korjaaminen näyttää siksi olevan erityisen tehokas näillä alueilla", Weigel lisäsi. Kasvi kehittyi suojellakseen itseään

Tutkijat havaitsivat, että tapa, jolla DNA kiedottiin erityyppisten proteiinien ympärille, oli hyvä ennustaja, muuttuuko geeni vai ei. "Se tarkoittaa, että voimme ennustaa, mitkä geenit mutatoituvat todennäköisemmin kuin muut, ja se antaa meille hyvän käsityksen siitä, mitä tapahtuu", Weigel sanoi. Löydökset lisäävät yllättävän käänteen Charles Darwinin luonnonvalinnan evoluutioteoriaan, koska se paljastaa, että kasvi on kehittynyt suojelemaan geenejään mutaatioilta varmistaakseen selviytymisen. "Kasvi on kehittänyt tavan suojella tärkeimpiä paikkojaan mutaatiolta", Weigel sanoi. "Tämä on jännittävää, koska voisimme jopa käyttää näitä löytöjä pohtiessamme kuinka suojella ihmisen geenejä mutaatioilta."

Tietäen, miksi jotkut genomin alueet mutatoituvat enemmän kuin toiset, voisi auttaa geneettiseen vaihteluun tukeutuvia kasvattajia kehittämään parempia satoja. Tiedemiehet voisivat myös käyttää tietoja ennustaakseen paremmin tai kehittääkseen uusia hoitoja mutaation aiheuttamiin sairauksiin, kuten syöpiin. "Löytömme antavat täydellisemmän kuvauksen luonnon vaihteluita ohjaavista voimista; niiden pitäisi innostaa uusia väyliä teoreettiseen ja käytännön tutkimukseen mutaation roolista evoluutiossa", kirjoitus toteaa.

Lähde:

University of California - Davis.2022. Study challenges evolutionary theory that DNA mutations are random: Findings could lead to advances in plant breeding, human genetics. Science Daily, 12. 1.

Martin Luther King ja älykäs suunnittelu

 

Kuva:Casey Sernaqué, public domain. 

Joel Kontinen

 

 Suurten miesten ja suurten naisten aikakausi, jolla on majesteettiset ja alkuperäiset visiot, näyttää olevan mennyttä.

 Näin Martin Luther King Jr. -päivänä on mielenkiintoista ihmetellä, mitä tuo 1900-luvun jättiläinen sanoisi kulttuuriamme vaivaavista kysymyksistä. Esimerkiksi kysymys siitä, voidaanko elämä pelkistää materiaksi, kuten hallitseva materialistinen filosofia väittää, vai heijastaako se älykästä tarkoitusta tai, kuten kutsuisimme sitä nykyään, älykästä suunnittelua.

 Mitä MLK sanoisi tähän: "Materialismi on heikko liekki, jonka kypsän ajattelun henkäys puhaltaa sammuksiin." Tämä on hänen saarnassaan "The Man Who Was a Fool", joka on koottu Strength to Love -kirjaan, jossa tohtori King lainaa fyysikko James Jeansia ja valtiomies Arthur Balfouria.

 Hän vastusti yksiselitteisesti ajatusta, että "ihminen on ohimenevä onnettomuus, jossa protonit ja elektronit liikkuvat sokeina, että ajatus on väliaikainen harmaan aineen tuote ja että historian tapahtumat ovat aineen ja liikkeen vuorovaikutusta, joka toimii välttämättömyyden periaatteella".

Todellisuuden takana oleva tarkoitus ja suunnittelu olivat ratkaisevia hänen eettisessä näkemyksessään.

 

Lähde:

Klinghoffer, David. 2022. Martin Luther King on Intelligent Design Evolution News And Views 17. 1.

Evolutionistit: Apinat olivat rohkeita purjehtijoita

 

Kuva: Amsterdamin yliopiston kokoelma. public domain.

Joel Kontinen

 

Casey Luskin otti esille Etelä-Amerikan apinoiden kehityksen ja vaiheet. Hän ei usko siihen, että ne ovat ensin kehittyneet Afrikassa ja sitten tulleet meren yli Amerikkaan.  

Etelä-Amerikan apinoiden alkuperä on darvinisteille suuri mysteeri. He uskovat, että apinat alun perin kehittyivät Afrikassa. Molekyylitutkimukset ja morfologiset tutkimukset viittaavat siihen, että vanhan maailman apinat löysivät tiensä myöhemmin merten yli Amerikkaan.

Ongelma on siinä, että Afrikan ja Etelä-Amerikan uskotaan eronneen toisistaan 100–120 miljoonaa vuotta sitten ja että Etelä-Amerikka oli sen jälkeen saari noin 3,5 - 80 miljoonaa vuotta ennen meidän päiviämme.

Mutta apinat joka tapauksessa keksivät keinon päästä valtameren yli. Niinpä darvinistit otaksuvat, että niiden on täytynyt matkustaa lautoilla veden halki.

Ja koska kukaan oikeaoppinen darvinisti ei tohdi epäillä  iänmääritysmenetelmien uskottavuutta, ainoaksi selitykseksi kelpaa se, että vanhan maailman apinat olivat varsin pelottomia purjehtijoita.

Molekyylitutkimukset kertovat, että Etelä-Amerikan apinat (Platyrrhini) erosivat Afrikan apinoista (Catarrhini) noin 35 miljoonaa vuotta sitten.

Vuonna 2020 Science kirjoitti arvion tapahtumista. Mikään ei evoluutiorintamalla ole edistynyt.

"Tutkijat olivat ensin skeptisiä sen ajatuksen suhteen, että pienet nisäkkäät ylittivät suuret valtameret asuttaakseen kaukaisia maita.

Fylogenetiikan kehitys 1980-luvulla pakotti tutkijat kuitenkin myöntämään, että erinomainen Pohjois-Amerikan fossiilinen ennätys ei osoittanut etelä-amerikkalaisten caviomorph-jyrsijöiden tai platyrrhine (uuden maailman) apinoiden sukulaisia ja että heidän lähimmät sukulaisensa asuivat afro-arabialaisessa maamassassa eoseenin aikana ( aikakausi 56-34 miljoonaa vuotta sitten).

Siksi päästäkseen Etelä-Amerikkaan nämä eläimet olisivat ylittäneet Etelä-Atlantin valtameren - joka oli todennäköisesti yli 1500 - 2000 km leveä tänä aikana. Tämän numeron sivulla 194 on raportti fossiileista, jotka ovat peräisin Amazonian Perun Santa Rosasta, jotka tarjoavat todisteita Afrikasta peräisin olevasta kolmannesta nisäkäslinjasta, joka ilmestyi hetkeksi Etelä-Amerikassa varhaisessa oligoseenissa (35–32 miljoonaa vuotta sitten): nyt jo sukupuuttoon kuolleesta parapithetsidinen antropoidiapinasta (suku: Ucayalipithecus.)"

Lähteet:

Godinot,  Marc. 2020. Rafting on a wide and wild ocean. Science 368, Issue 6487, sivut 136-137.

Witt, Jonathan, 2022. Return of the Rafting Monkeys: Why Biogeography Is No Friend of Common Descent. ID the Future 13.1.

Raamatun maailma on luonnollinen

 

Kuva: Jastrow (2005), public domain.

Joel Kontinen

Ristin Voiton mielipidekirjoittaja Ilmo Pikkarainen (RV 2, 2022) epäilee, että Raamatussa opetetaan, että heprealaiset näkemykset maailmasta olivat vaikuttaneet litteän maan muotoon.

Hän katsoo, että Raamatun alkulukujen paino on niiden profeetallisessa sisällössä.

Litteä maa on ongelmallinen käsite, koska jo 700-luvulla jKr. Itä-Rooman kolikossa kuvattiin maata pyöreäksi. Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan tunnus oli maan muotoa symboloiva pallo, jonka päällä oli risti.

Nämä tiedot perustuvat Raamattuun.

Monet keskiajan kristityt oppineet kirjoittivat maapallon muodosta. Yksikään heistä ei opettanut maan olevan litteä. Munkki Bede eli Beda Venerabilis (673–735) oli ehkä varhaisin teologi, joka käsitteli maan muotoa. Hän piti sitä pyöreänä. Samoin teki myös Tuomas Akvinolainen (1225–1274), jota monet pitävät keskiajan suurimpana teologina.

Iohannes de Sacrobosco (n. 1195–1256) kirjoitti vuonna 1230 tutkielman De sphaera mundi [Pyöreä maailma] maapallon muodosta. Hän perusteli siinä, miksi maapallo on pyöreä.

Niin Uudessa kuin Vanhassakin testamentissa on kohtia, jotka viittaavat maapallon muotoon: Jesaja 40:22 esimerkiksi puhuu maan piiristä, ja evankeliumien opetuksessa Jeesuksen paluusta (Luuk. 17: 34–35) kuvaillaan tilannetta, jossa toiset nukkuivat ja toiset tekivät töitä samaan aikaan, vaikka antiikin kaudella vain rosvot työskentelivät öisin.

Jobin kirjan luvussa 38 on katkelma Jumalan puheesta Jobille. Hän sanoo jakeessa 14, että aamu muuttaa maata niin kuin sinetti savea.

Muinaisessa maailmassa sinettiä pyöritettiin pehmeässä savessa, jotta saatiin teksti ja /tai kuva tallennettua.

Sinetti oli lieriön muotoinen. Sitä piti siis pyörittää. Yö vaihtuu päiväksi, kun maapallo pyörii.

Jo tämä riittää kumoamaan litteän maan myytin, jota esimerkiksi Pikkarainen on markkinoinut.

Hän nostaa tavan takaa esille taivaan kaarevan kannen, joka meillä koto-Suomessa on pitkään ollut vuoden 1992 Kirkkoraamatun ja muutaman liberaaliteologin yksinoikeus.

Heprean kielen sanalla raqija (’taivaanvahvuus’) on monia merkitysvivahteita, mutta siitä on vaikea päätellä, että planeettamme olisi litteä.

Raamattu Kansalle -käännöksessä (2012) raqija on käännetty taivaanavaruudeksi.
 RV 
Mutta Genesis on alusta loppuun historiallista kerrontaa, ja toisin kuin nykylukijat sanovat, siinä on vain yksi luomiskertomus: 1.Moos. 1 kertoo maailman luomisesta, ja 1. Moos. 2 tarkentaa kuvauksen Eedeniin.

Raamatussa käytetään myös hyperbolaa eli liioittelua tyylikeinona. Jeesus esimerkiksi sanoi: "Jos joku tulee minun luokseni eikä vihaa isäänsä ja äitiään, vaimoaan ja lapsiaan, veljiään ja sisariaan, jopa omaa elämäänsä, hän ei voi olla minun opetuslapseni" (Luuk. 14:26).

Lähde:

Pikkarinen, Ilmo, 2022. Aurinko- vai maakeskeinen maailmankuva? RV 2. 2022. 

Iso kalalisko löytyi Ison- Britannian sisämaasta

 

Kuva: Matthew Power Photography, 

Joel Kontinen

Joe Davis, joka työskentelee Rutland Water Nature Reserve -alueella, oli huomannut luonnonsuojelualueen altaalla maisemointityössä helmikuussa 2021 jotain outoa tunkeutumassa mudasta.

 Se ei ollut dinosaurus. Mutta se oli 10 metriä pitkän meripetoeläimen kivettyneet jäännökset, nimeltään kalalisko eli ichthyosaurus. Ja se oli lajissaan suurin Iso-Britanniasta koskaan löydetty. "Katsoin alas kiviä tai harjuja mudassa ja sanoin, että tämä näyttää hieman orgaaniselta, hieman erilaiselta", Davis kertoi BBC Newsille.

 "Sitten näimme jotain, joka näytti melkein leukaluulta." Piirikunnan valtuusto sanoi Davisille: "Meillä ei ole dinosaurusosastoa Rutlandin piirikunnassa, joten meidän on saatava joku soittamaan sinulle takaisin." Ryhmä paleontologeja suoritti lähimmän tarkasteluun.

 He päättelivät, että se oli kalalisko - lämminverinen, ilmaa hengittävä meripetoeläin, joka muistuttaa delfiiniä. Ne saattoivat kasvaa jopa 25 metriä pitkiksi ja elivät 250–90 miljoonaa vuotta sitten. Tohtori Dean Lomax, paleontologi Manchesterin yliopistosta, tuotiin johtamaan kaivauksia. Hän kutsui löytöä "todella ennennäkemättömäksi" ja - sen koon ja täydellisyyden vuoksi - "yhdeksi Britannian paleontologisen historian suurimmista löydöistä".

"Yleensä ajattelemme ja muita merimatelijoita, jotka löydetään Jurassin rannikolta Dorsetista tai Yorkshiren rannikolta, missä monet niistä kärsivät kallioiden eroosion vuoksi. Täällä sisämaassa tämä on hyvin epätavallista."

Rutland on yli 48 kilometrin päässä rannikosta, mutta 200 miljoonaa vuotta sitten korkeampi merenpinta tarkoitti sitä, että sitä peitti matala valtameri. Kun Rutlandin tekojärven vedenkorkeus laskettiin jälleen loppukesällä 2021, paleontologien ryhmä saapui kaivamaan jäänteitä. Erityistä huomiota kiinnitettiin valtavan kallon kaivamiseen.

 Vaikka ajoitus on pielissä, tämä puhuu Nooan ajan vedenpaisumuksesta. 

Suuri savipala, joka sisälsi kalaliskon pään, kaivettiin huolellisesti ulos ennen kuin se peitettiin kipsillä ja asetettiin puulastuille. Lähes tonnin painoinen lohko nostettiin mudasta ja sitä tutkitaan nyt lisää.

 "Ei usein joudu vastuuseen erittäin tärkeän mutta erittäin hauraan fossiilin turvallisesta nostamisesta, joka painaa niin paljon", sanoi Nigel Larkin, paleontologinen konservaattori ja vieraileva tutkija Readingin yliopistosta. "Se on vastuu, mutta rakastan haastetta." Rutlandin tekojärveä hoitava Anglian Water etsii nyt rahoitusta, jotta kalaliskot voisivat pysyä alueella ja nauttia suuren yleisön ulottuvilta.

 "Monet ihmiset luulivat, että huiputimme heitä, kun kerroin heille löytäneeni suuren merimatelijan", Davis sanoi.

 Lähde: 

Fisher, Jonah. 2022. Ichthyosaur: Huge fossilised ‘sea dragon’ found in Rutland reservoir. BBC News 10.1.