Jurakauden eläimillä oli pidempi "lapsuus"

 

 Kuva: Maija Karala

Jurakauden fossiilit osoittavat, että nykyaikaiset nisäkkäät kasvavat nopeammin kuin muinaiset.

Saman sukupuuttoon kuolleen nisäkäslajin aikuisen ja nuoren 166 miljoonaa vuotta vanhat fossiilit paljastavat, että niillä oli pidempi "lapsuus" ja elinikä kuin vastaavilla nykyään.

Jurakauden puolivälissä pienet nisäkkäät elivät paljon pidempään kuin nykyiset kollegansa, ja he viettivät vuosia viikkojen sijaan vanhempiensa hoidossa. Tämä viittaa siihen, että jossain vaiheessa pienet nisäkkäät kokivat merkittävän muutoksen niiden kasvuvauhdissa – mutta on epäselvää, mikä sen aiheutti. Löytö perustuu kahteen kivettyneeseen luurankoon sukupuuttoon kuolleesta hiiren kokoisesta Krusatodon kirtlingtonensis -olennosta, joka asui Skyen saarella Skotlannissa noin 166 miljoonaa vuotta sitten. Fossiilit löydettiin vuosikymmenten välein: ensimmäinen 1970-luvulla ja toinen vuonna 2016. Yhdessä ne ovat harvinainen löytö – kaksi fossiilia samasta lajista, yksi aikuinen, yksi nuori. Tutkimusryhmä saattoi vertailla näytteitä nähdäkseen, kuinka eläimet kasvoivat ja kehittyivät. "Se tarkoitti, että saimme alkaa kysyä kysymyksiä, joista emme olisi voineet haaveilla vain yhdestä näytteestä", sanoo Elsa Panciroli Skotlannin kansallismuseosta. Ensin tutkijat käyttivät röntgenkuvausta laskeakseen näytteiden hampaiden vuotuiset kasvurenkaat, joita, kuten puunrungon renkaita, voidaan käyttää iän arvioimiseen. He havaitsivat, että aikuinen yksilö oli noin 7-vuotias ja nuori 7 kuukauden - 2 vuoden ikäinen.

Tämä osoittaa, että dinosaurukset kasvoivat hitaammin, kun nykyisin elävät eläimet. Tällöin ne eivät vieneet paljon tilaa Nooan arkissa.

Lähde:

Corryn Wetzel 2024 Jurassic fossils show modern mammals grow faster than ancient ones | New Scientist 24.7.

Universumista puuttuva aine voi selittää galaksien kaasuvuodon

 

Kuva: NASA/PL-Caltech

Joel Kontinen

Galakseja ympäröivä kaasu näyttää olevan levinnyt enemmän kuin aiemmin luultiin – ja tämä voi auttaa ratkaisemaan puuttuvan aineen mysteerin.

Supermassiiviset mustat aukot näyttävät olevan tehokkaampia kuin teoriat antavat ymmärtää ja ne räjäyttävät galakseja ympäröivää kaasua paljon kauempana kuin odotettiin. Tämä löytö voi auttaa selittämään useita kosmologisia hämmennyksiä, mukaan lukien se tosiasia, että maailmankaikkeudesta näyttää puuttuvan suuria määriä kaasua. Useimmat kohteet, joita voidaan mitata universumissa, kuten tähdet ja galaksit, lähettävät valoa, jota voimme tarkkailla maasta. Mutta kylmän tai leviävän kaasun mittaaminen, mikä on ratkaisevan tärkeää universumin toiminnan ymmärtämiselle, on hankalampaa.

Taas oletus, joka perustuu siihen, että pimeätä ainetta on olemassa ja että kaikki sai alkunsa Big Bangin aiheuttamassa alkuräjähdyksessä.

 

Lähde:

Alex Wilkins 2024 Universe’s missing matter may be explained by galaxies leaking gas | New Scientist 23.7. 

Eläinten tietoisuus

Kuva:Victor1153/Shutterstock

 Joel Kontinen

Ovatko eläimet tietoisia? Ymmärrämme vihdoin, että monet lajit ovat. Tiede vihdoin vahvistaa sen, mitä monet ihmiset ovat pitkään epäillyt - että nisäkkäillä, linnuilla ja ehkä joillakin selkärangattomilla on tajunnan elementtejä.

Viime vuosikymmeninä kokeet ovat alkaneet saavuttaa sen, mitä eläinten kanssa työskentelevät ihmiset ovat aina tienneet – että eläimillä on sisäinen elämä, eikä tietoisuus ole pelkästään inhimillistä. Tietoisuus on käsite, jota on hyvin vaikea määritellä.

Ainakin koirat tuntuvat ymmärtävän tunteita ja jopa sanoja.

Lähde:

Penny Sarchet 2024. Are animals conscious? We’re finally realising that many species are | New Scientist 18.7. 

 

Mehiläiset käyttävät älykästä suunnittelua puolustaessaan pesäänsä

 

Kuva:  Piotr Naskrecki. 

Joel Kontinen

Japanilaiset mehiläiset lyövät siivillään pois muurahaisia, jotka yrittävät tunkeutua niiden pesään.

Muurahaiset tunkeutuvat usein mehiläisten pesiin yrittäen varastaa hunajaa, saalistaa munia tai tappaa työmehiläisiä. Puolustuksessa mehiläisten tiedetään aiheuttavan tuulta siivillään puhaltaakseen muurahaisia ​​pois. Nyt tutkijat ovat dokumentoineet kontaktin ottamista siipiensä avulla ja muurahaisten fyysistä lyömistä ulos pesästä, mitä ei ole aiemmin tutkittu.

Nopealla kameralla otettu kuva osoittaa, että pesän sisäänkäynnin lähellä olevat vartijamehiläiset kallistavat kehoaan kohti lähestyviä muurahaisia ​​ja heiluttavat siipiään kääntyessään poispäin. Onnistunut osuma lähettää muurahaisen lentämään. Monet mehiläishoitajat eivät näytä olevan tietoisia tästä strategiasta, Yoshiko Sakamoto sanoo. "En itse huomannut tällaista käytöstä noin 10 vuoden mehiläishoitokokemukseni aikana", hän sanoo. Sakamoto, Yugo Seko ja Kiyohito Morii, kaikki National Institute for Environmental Studiesissa Tsukubassa, Japanissa, esittelivät kolme paikallista muurahaislajia kahden japanilaisen mehiläisyhdyskunnan (Apis cerana japonica) sisäänkäynnillä ja kuvasivat satoja hyönteisten välisiä yhteenottoja. Useimmissa näistä vuorovaikutuksista mehiläiset löivät muurahaisia ​​siivillään. Mutta puolustus ei aina toiminut.

Japanilaisille kuningattarettomille muurahaisille (Pristomyrmex punctatus) ja japanilaisille jalkakäytävämuurahaisille (Tetramorium tsushimae) noin puolet tai kolmasosa yrityksistä heitti muurahaiset pois. Siipien lyöminen oli paljon vähemmän onnistunut japanilaisia ​​puumuurahaisia ​​(Formica japonica) vastaan, joka on suurempi ja nopeampi laji.

Jumala on antanut mehiläisille älykkäästi suunnitellun puolustusmekanismin, jolla ne voivat estää muurahaisen hyökkäykset.  

Lähde:

Carolyn Wilke With. 2024 Watch bees defend their nest by slapping ants with their wings (msn.com) 19.7.

Donald Trump käänsi päätään ja säästyi kuolemalta

 

Kuva: Shutterstock

Joel Kontinen

Donald Trump käänsi päätään ja näin hän säästyi kuolemalta. Trump, joka sai aikaan Abraham Accordsin ja palautti Jerusalemin ja Golanin Israeliin ja kokea, mitä mieltä Luoja on asiasta.

"Jumala yksin esti sitä, mitä ei voi ajatella tapahtuvan", Trump kirjoitti Truth Social -julkaisussa välittömästi ampumisen jälkeen.

Lähde:

Adam Eliyahu Berkowitz, 2024, Consensus agree: Trump saved by Divine Intervention - Israel365 News 16.7.

Kaiken elämän viimeinen yhteinen esi-isä ilmestyi paljon aikaisemmin kuin evolutionistit luulivat

 

Kuva: NASA, ESA, CSA, STScI; J. DePasquale, A. Koekemoer, A. Pagan (STScI)

Joel Kontinen

Kaikki elämä maapallolla voi jäljittää alkuperänsä LUCA:sta, viimeisestä yleismaailmallisesta esi-isästä – ja nyt näyttää siltä, ​​että tämä organismi on saattanut elää evolutionistin mukaan muutama sata miljoonaa vuotta planeetan muodostumisen jälkeen.

 Organismi, joka synnytti kaiken maan päällä olevan elämän, on saattanut kehittyä paljon aikaisemmin kuin koskaan luultiin, vain muutama sata miljoonaa vuotta planeetan muodostumisen jälkeen, ja se on ollut kehittyneempi kuin aiemmat arviot ovat ehdottaneet. 

Kaikkien nykyään elävien organismien DNA:lla E. colista sinivalaisiin on monia yhtäläisyyksiä, mikä viimeiseen yleismaailmalliseen yhteiseen esi-isään - LUCA:han. LUCA:n ymmärtämiseksi on yritetty paljon, mutta nyt laajempaa lähestymistapaa noudattava tutkimus on tuottanut yllättäviä tuloksia. "Olemme yrittäneet tuoda eri tieteenaloja edustavat ihmiset yhteen saadakseen kokonaisvaltaisen käsityksen siitä, milloin LUCA oli olemassa ja mikä sen biologia oli", sanoo Philip Donoghue Bristolin yliopistosta Isossa-Britanniassa. 

Geenit, joita nykyään esiintyy kaikilla elämän päähaaroilla, ovat saattaneet siirtyä katkeamattomana linjana aina LUCA:sta, mikä antaa mahdollisuuden selvittää, mitä geenejä muinaisella esi-isällä oli. Kun tarkastellaan, kuinka nämä geenit ovat muuttuneet ajan myötä, pitäisi olla mahdollista arvioida, milloin LUCA oli elossa.

Mutta Genesiksen mukaan Jumala loi kaiken alussa eikä siihen tarvittu kaiken elollisen esi-isää.

 

Lähde:

Michael Le Page 2024 LUCA: Last common ancestor of all life emerged far earlier than thought | New Scientist 12.7.

Denisovan DNA voi auttaa nykyihmistä sopeutumaan erilaisiin ympäristöihin

Kuva: Maayan Harel, public domain.

Joel Kontinen

Papua-Uuden-Guinean ylä- ja alamailla asuvilla ihmisillä on eri taajuudet useista Denisovan geneettisistä varianteista, mikä saattaa auttaa heitä sopeutumaan paikallisiin ympäristöolosuhteisiin, esimerkiksi alhaisempaan happitasoon ja korkeampaan malariariskiin Papua-Uuden-Guinean ylängöillä. Denisovanit olivat hominineja, jotka asuivat Itä-Euraasiassa satoja tuhansia vuosia, mikä antoi heille runsaasti aikaa sopeutua erilaisiin ympäristöihin.

Evolutionistit uskovat, että Denisovanit lähtivät Afrikasta ja että he sen jälkeen risteytyvät Homo sapiensin ja muiden ihmislajien kanssa.

 

Lähde:

Sophie Berdugo 2024. Denisovan DNA may help modern humans adapt to different environments | New Scientist 12 July