Apinat kävelevät virtuaalimaailmassa käyttämällä vain ajatuksiaan

 

Kuva: Peter Janssen et al. 2026

Joel Kontinen

Apinat voivat kävellä virtuaalimaailmassa aivo-tietokone-rajapinnan avulla.

Tiedemiehet ovat laittaneet reesusapinoille kojeita, joilla ne voivat vain ajatusten voimalla ottaa askeleita eteenpäin.   

Aivo-tietokone-rajapinnalla (BCI) varustetut apinat navigoivat onnistuneesti erilaisissa virtuaalimaailmoissa käyttämällä vain ajatuksiaan. Tutkijat toivovat, että kokeet tasoittavat tietä halvaantuneille ihmisille virtuaalimaailmojen tutkimiseen tai sähköpyörätuolien intuitiivisempaan hallintaan.

Peter Janssen KU Leuvenin yliopistosta Belgiasta istutti BCI:t kolmeen reesusmakakiapinaan (Macaca mulatta). Kukin eläin sai kolme implanttia, joista jokainen koostui 96 elektrodista ja jotka sijaitsivat primaarisessa motorisessa, dorsaalisessa ja ventralisessa premotorisessa aivokuoressa. Ensimmäistä aluetta käytetään yleisesti BCI-tutkimuksessa, ja se liittyy fyysiseen liikkeeseen, mutta kahden jälkimmäisen uskotaan osallistuvan liikkeen suunnitteluun korkeammalla, abstraktimmalla tavalla. Implanttien sähköiset signaalit tulkittiin sitten tekoälymallilla ja niitä käytettiin VR-avatarien ohjaamiseen apinoiden katsellessa 3D-näyttöä.

Lähde:

Matthew Sparkes 2026 Monkeys walk around a virtual world using only their thoughts | New Scientist 15.4.

Ilmastonmuutokseen ei ole tulossa keskeistä ratkaisua – ja se on hyvä

 

Draxin voimalaitos Pohjois-Englannissa. Kuva: Ian Lamond/Alamy

Joel Kontinen

Hiilidioksidin poistaminen ilmakehästä ottamalla talteen biomassan poltosta peräisin oleva hiili on tarkoitus pelastaa planeetta, mutta näyttää siltä, ​​että lippulaivahanketta ei koskaan toteuteta.

Olet luultavasti nähnyt ne hienot kaaviot, jotka näyttävät hiilidioksiditasojen ja lämpötilojen laskun vuosisadan loppua kohti. Miten tämä ihme on tarkoitus saavuttaa? Ajatuksena on, että korjaamme kasveja, poltamme ne energiaksi ja sitten otamme talteen ja varastoimme hiilidioksidin. Voilà, ongelma ratkaistu!

Paitsi että bioenergia hiilidioksidin talteenotolla ja varastoinnilla eli BECCS:llä, kuten tätä ideaa kutsutaan, on osoittautumassa täydelliseksi katastrofiksi. Sitä ei ole otettu käyttöön vaaditussa mittakaavassa, osittain siksi, että se on naurettavan kallista, olisi katastrofaalista luonnon monimuotoisuudelle, jos se tehtäisiin tässä mittakaavassa, ja viimeisenä muttei vähäisimpänä, se ei edes toimi. Se itse asiassa lisää hiilidioksidipäästöjä sen sijaan, että se vähentäisi niitä sillä aikataululla, jolla on merkitystä.

Britteinsaarilla on nyt talvi, Skotlantiin on luvassa 10 senttiä lunta ja jotkin Pohjois-Englannin kaupungeista ovat lumen vallassa. Tämän voi jo sanoa olevan ilmaston lämpenemistä.

Lähde: 

Michael Le Page 2026 A key solution to climate change isn't happening – and that's good | New Scientist 13.4.

Ensimmäistä kertaa tiedemiehet ovat huomanneet komeetan vaihtavan pyörimissuuntaansa

 

Taiteilijan vaikutelma 41P -komeetasta, kun se lähestyi aurinkoa ja ampui materiaalia avaruuteen kuva: NASA, ESA, CSA, Ralf Crawford (STScI).

 Joel Kontinen

Komeetat voivat tehdä omituisia temppuja. Yksi niistä on tehnyt omituiset tempun: se on muuttanut suuntaa, jossa se pyörii. Ensimmäistä kertaa tähtitieteilijät ovat nähneet todisteita tällaisesta käytöksestä. Tällaiset muutokset voivat auttaa tutustumaan komeettojen sisäosaan, mikä evolutionistien mukaan saattaa paljastaa tietoa aurinkokunnan varhaisvaiheista.

Komeetta 41P/Tuttle-Giacobini-Kresák eli yksinkertaisesti 41P on halkaisijaltaan noin kilometrin ja sen kiertäminen Auringon ympäri kestää noin 5,4 vuotta. Se voidaan nähdä vain silloin, kun se vierailee aurinkokunnan sisäosassa ja sen lentorata sattuu viemään sen suhteellisen lähelle Maata. Se nähtiin viimeksi vuonna 2017.

Lähde:

Leah Crane 2026 We’ve caught a comet switching its spin direction for the first time | New Scientist 13.4.

Artemis II -astronautit ovat lentäneet kuun ympäri

 

Kuun lähipuoli näkyy oikealla, ja se voidaan tunnistaa pinnan peittävistä tummista täplistä. Vasemmalla alkaa se kaukainen puoli, jota emme näe maapallolta. Kuva: NASA

Joel Kontinen

Artemis 2 on lentänyt kauemmaksi maasta kuin mikään muu avaruusalus.  Tämä oli ensimmäinen kerta, kun vuoden 1972 jälkeen ihmiset kiersivät kuun. Neljä USAn astronauttia oli mukana, kun he ylittivät 400 171 kilometriä maasta, mikä oli enemmän kuin Apollo 13 saavutus.

Ohilennon aikana astronautit vuorottelivat tarkkaillen ja valokuvaten kuuta Orionin ikkunoista sekä matkustamon välillä, jossa he pysyivät yhteydessä Houstonissa, Texasissa sijaitsevaan lennonjohtoon. Miehistön jäseniä ovat NASAn astronautit Reid Wiseman, Christina Koch ja Victor Glover sekä Kanadan avaruusjärjestön astronautti Jeremy Hansen.

Kuuta kiertäessään miehistö pääsi tarkastelemaan alueita, joita ihmissilmä ei ole koskaan aiemmin nähnyt suoraan. He viettivät suuren osan ajastaan ​​tarkkaillen Terminaattoria, päivän ja yön rajaa, jossa näkyvät varjot korostavat maastoa jyrkästi. "Terminaattorissa on niin paljon taikaa – valon saarekkeet, laaksot, jotka näyttävät mustilta aukoilta, [joihin] astuessasi putoaisit suoraan kuun keskelle, se on visuaalisesti niin kiehtovaa", Glover sanoi.

Katsoessaan topografiaa läheltä astronautit kertoivat myös, että heihin teki vaikutuksen kuvitellessaan, millaista olisi kävellä kuun pinnalla. ”Totuus on, että kuu on todellakin oma kappaleensa maailmankaikkeudessa – se ei ole vain ohikulkeva kuva taivaalla, se on todellinen paikka”, Koch sanoi.

Lähde:

Leah Crane 2026 The Artemis II astronauts have flown around the moon | New Scientist 7.4.

Simpanssiryhmän väkivaltainen kohtaaminen vihjaa sodan evolutionaarisiin juuriin

 

Ngogo-simpanssien kahden ryhmän välinen väkivaltainen kohtaaminen. Kuva. Aaron Sandel.

Joel Kontinen

Mistä murhat ja väkivallat lähtevät? Evoluutioon uskovat tieteilijät luulevat, että se johtuu kokonaan apinoista tai simpansseista, jotka sen kehittivät. Mutta Genesistä totena pitävät tiedemiehet ovat sitä meltä, että se johtui Aadamin ja Eevan katastrofista, kun he laiminlöivät Jumalan käskyä.

Evoluutiota totena pitävät tiedemiehet uskovat että harmoninen joukko luonnonvaraisia ​​simpansseja on jakautunut kahtia, mikä johtaa käsittämättömiin konflikteihin ja väkivallan lisääntymiseen. Tutkijoiden mukaan kuilu viittaa siihen, että ihmisten käymät sodat ovat syvälle juurtunut osa luontoamme, eivätkä ne ole vasta äskettäin kehittyneet kulttuurimme monimutkaistuessa.

Aaron Sandel Texasin yliopistosta Austinissa ja hänen kollegansa analysoivat 24 vuoden sosiaalisia verkostoja, 10 vuoden GPS-pohjaista paikannusta ja 30 vuoden demografiadataa simpansseista (Pan troglodytes) Kibalen kansallispuistossa Ugandassa.

Ngogo-simpanssit, joiden populaatio vaihteli 150:stä 200:aan, olivat yksi suurimmista tunnetuista kädellisten ryhmistä. Bonobot (Pan paniscus) ovat evoluution uskovien tiemiesten mukaan ihmisen lähimpiä sukulaisia.

Vuosien 1995 ja 2015 välillä ryhmää pidettiin yhtenäisenä, yhteistyökykyisenä yksikkönä ja osoittaen fissio-fuusiodynamiikkaa, tutkijat sanovat. Tämä tarkoittaa, että kuten kaikki simpanssipopulaatiot, ne muodostavat tilapäisiä yhteyksiä päivän aikana yksilöinä ja liikkuvat yhteisellä alueella ennen kuin palaavat yhteen illalla. Naaraat hajaantuvat enimmäkseen murrosiässä, kun taas urokset pysyvät ryhmässään koko elämänsä. Ennen vuotta 2015 Ngogon aikuiset urokset muodostivat ryhmiä naaraiden kanssa, metsästivät yhdessä ja tekivät yhteistyötä reviiripartioissa.

Sandelin mukaan on epäselvää, mikä ryhmä aloitti konfliktin, vaikkakin keskialueen simpanssit ensimmäisenä ajoivat takaa läntisiä simpansseja. "Sekä läntinen että keskialueryhmä osallistuivat aktiivisesti reviirikäyttäytymiseen uusien ryhmien noustessa esiin ja jakautuminen oli täydellinen", Sandel sanoo. "Mutta läntisestä ryhmästä tuli hyökkääjiä, ja he ovat vastuussa kaikista tappavista hyökkäyksistä."

Tutkijat arvelevat, että useat tekijät ovat saattaneet johtaa konfliktiin. Ensimmäinen on saattanut olla konflikti ruokavaroista, sitten viiden tärkeän uroksen ja yhden naaraan kuolemat vuonna 2014, mikä todennäköisesti heikensi sosiaalisia siteitä. Tätä seurasi alfauroksen muutos. Viimeinen isku rauhannäkymille oli hengitystiesairauksien puhkeaminen. Tämä sairaus johti 25 ngogo-simpanssin jäsenen kuolemaan tammikuussa 2017, mukaan lukien kaksi viimeistä urosta, jotka elivät sekä läntisessä että keskiryhmässä. Tämän tragedian jälkeen viimeisetkin toiveet sovinnosta näyttävät kadonneen.

"Tämä tutkimus osoittaa, että ryhmien jakautumisen ja sitä seuraavan sodan sosiaalinen dynamiikka voi tapahtua ilman niitä kulttuurisia merkkejä, joihin usein liitämme ihmisten sotaan – uskomusten, kielen, uskonnon tai pukeutumisen eroja", sanoo Luke Glowacki, myös Bostonin yliopistosta.

 Lähde:

James Woodford 2026 Chimpanzee group's violent rupture hints at evolutionary roots of war | New Scientist 9.4.

Megafaunan katoaminen on saattanut aiheuttaa kivityökalujen vallankumouksen

 

Kuva: Raul Martin/Msf/Science Photo Library

Joel Kontinen

Mikä sai aikaan uusien kivityökalujen käytön? Arkeologisten tutkijoiden mukaan se johtui siitä, että saalistettiin pienempiä eläimiä, koska isoja eläimiä ei enää ollut. Tämä tapahtui evoluutioon uskovien tieteilijöiden mukaan noin 200 000 vuotta sitten.

Tämä on saattanut pakottaa muinaiset ihmiset luopumaan raskaita kivityökaluista ja käyttämään kevyitä työkalusarjoja pienempien eläinten metsästykseen. Näin käy ilmi uudesta tutkimuksesta, joka tukee ajatusta, että siirtyminen pienempään saaliin on saattanut lisätä esi-isiemme älykkyyttä.

Yli miljoonan vuoden ajan useat varhaiset ihmislajit käyttivät samanlaisia ​​raskaita kivityökaluja, kuten kirveitä, lihakirveitä, kaapimia ja kivipalloja. Todisteet viittaavat siihen, että tällaisia ​​työkaluja käytettiin massiivisten kasvinsyöjäsaaliiden eli megakasvinsyöjien tappamiseen ja teurastamiseen, mukaan lukien nykyään sukupuuttoon kuolleet norsujen, virtahepojen ja sarvikuonojen sukulaiset.

Lähde: 

James Urquhart 2026 Disappearing megafauna may have prompted a stone tool revolution | New Scientist 8.4.

Majavat estävät ilmastonmuutosta

 

Kuva: Steve f, CC BY-SA 2.0.

Joel Kontinen

Uusi sveitsiläinen tutkimus kertoo, että majavien toiminta estää ilmastonmuutosta vähentämällä ilmastossa olevien kaasujen koostumista.

Uusi tutkimus toteaa, että majavien padot ja lammet voivat muuttaa puron vuotuiseksi nettohiilinieluksi, mikä vetää sisäänsä enemmän hiiltä kuin sitä vapautuu vuoden aikana.

Löydöllä on suuri merkitys Euraasian majavien (Castor fiber) uudelleenistuttamiseen ympäri Eurooppaa vuosisatojen metsästyksen ja lähes sukupuuton jälkeen. Jos vastaavat mallit pätevät muualla, eläimet voisivat auttaa lieventämään ilmastonmuutosta sitomalla kasvihuonekaasuja ilman kallista infrastruktuuria.

Communications Earth and Environment -lehdessä 18. maaliskuuta julkaistussa tutkimuksessa tutkijat tarkastelivat 0,8 kilometrin pituista majavien vaikutuksen alaista puroa Pohjois-Sveitsissä.

Tutkijat mittasivat vedessä olevaa hiiltä, ​​joka pääsi ilmakehään ja varastoitui sedimentteihin, biomassaan ja kuolleeseen puuhun. He tekivät tämän keräämällä kairanäytteitä sedimentistä ja ympäröivästä metsästä sekä kasvinäytteitä puron varrella kasvavista levistä. Tutkijat laskivat myös puron virtauksen, mikä auttoi heitä määrittämään vedenpinnan, suolapitoisuuden ja sen, kuinka paljon sedimenttiä liikkui alueen läpi.

Tulokset osoittivat, että kosteikko oli nettonielu, joka sitoi 108–146 tonnia (98–133 tonnia) hiiltä vuodessa. Tämä säästetty hiilimäärä vastaa 832–1 129 barrelin kulutusta öljyä.

Tiimi arvioi, että Sveitsin majavien uudelleenasuttamiseen soveltuvilla tulvatasangoilla syntyvät kosteikot voisivat kompensoida 1,2–1,8 % Sveitsin vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä.

Tutkijat varoivat liioittelemasta eläinten kykyjä, varsinkin kun tutkittiin vain yhtä kohdetta ja hiilen varastointi voi vaihdella ilmaston, geologian, kasvillisuuden ja majavien leviämistilan mukaan. Lukas Hallberg kuitenkin väitti, että majavat voivat tarjota edullisen avun infrastruktuurin kestävämmäksi tekemiseen.

"Luonnollisten prosessien hyödyntäminen alusta alkaen ei ole vain ekologisesti järkevää, vaan myös taloudellisesti järkevää", hän sanoi.

Lähde:

Kenna Hughes-Castleberry 2026 A secret weapon to fight carbon emissions was just discovered: Beavers | Live Science 22.3.