Evolutionisti uskoo, että 50 planeettaa on varastettu

 

Kuva: science history images/alamy. 

Joel Kontinen

Evolutionistien mukaan noin joka 50 planeetta on saatettu varastaa muilta tähdiltä pian niiden muodostumisen jälkeen - ehkä jopa omassa aurinkokunnassamme.

Jotkut tiedemiehet ovat jo jonkin aikaa ajatelleet, että jotkut planeetat, joiden kiertorata on äärimmäisen kaukana tähdestään, ovat saattaneet syntyä muualla, koska planeettojen muodostuminen näin suurella etäisyydellä tähdestä on vaikeaa.

Esimerkiksi aurinkokunnassamme oletettu planeetta yhdeksän voi olla varastettu eksoplaneetta, joka on siepattu ohikulkevasta tähdestä. Tällaisia voi tapahtua tähtien varhaisessa syntyvaiheessa.

Suuret kaasuplaneetat kiertävät hyvin lähellä aurinkoaan. Meidän aurinkokuntamme isot kaasuplaneetat ovat poikkeuksia. Ne eivät taivu sekulaarisiin muotteihin.

Lähde:

O’Callaghan, Jonathan. 2022.  One in every 50 planets may have been stolen from other stars. New Scientist 25. 5.

’.

Komeetat ja elämän synty

 

Kuva: ESO. 

Joel Kontinen

Jotain jännittävää tapahtuu tämän kuun lopussa. Iltaisin 30. ja 31. toukokuuta tähtitieteilijät ympäri maailmaa tarkkailevat taivasta nähdäkseen, toteutuuko uusi meteorisuihku, jota on ennustettu lähes 100 vuotta.

 Toukokuussa 1930 saksalaiset tähtitieteilijät havaitsivat ensimmäisen kerran komeetan nimeltä 73P/Schwassmann-Wachmann 3, joka tunnetaan myös nimellä SW3. Pian sen löytämisen jälkeen ennustettiin, että se aiheuttaisi meteorisuihkun, jos se kulkee tarpeeksi lähellä Maata. SW3 on lyhytjaksoinen komeetta, joka ohittaa auringon 5,4 vuoden välein.

Evolutionisteilla on monta juttua komeetoista., He uskovat, että ne toivat elämän maanpäälle. ja että  niillä on iso varasto jossain Ortin pilvessä. 

Lähde:

Beall, Abigail. 2022.  Watch out for comet SW3, which might cause a meteor shower in late May New Scientist  18.5. 

Älykästä suunnittelua elimistössämme

 

Kuva; Mariana Ruiz, public domain 

Joel Kontinen

Mitokondriot käyttävät sarjaa kalvoon upotettuja entsyymejä kemiallisen energian muuntamiseksi ensin sähkökemialliseksi gradientiksi ja sitten ATP:ksi.

 Tapahtuvien kemiallisten vaiheiden sarja on konservoitunut aerobisissa organismeissa, mutta eri sukupolvissa on huomattavia rakenteellisia eroja.

Työskennellessään uutettujen mitokondriokalvojen kanssa, Zhou et al. määritteli mitokondrioiden elektroninsiirtoketjukompleksien määritellyt rakenteet mallisiliaatista. Kompleksi I ja kompleksin III dimeeri muodostavat superkompleksin kuten monissa muissa aitotumallisten mutta molemmilla on tärkeitä perustavanlaatuisia eroja arkkitehtuurissa ja toiminnallisessa laitteessa.

 Kompleksi IV on massiivinen verrattuna aiemmin tunnettuihin rakenteisiin, ja yli puolet massasta koostuu komponenteista, joita ei nähdä homologisissa rakenteissa, mukaan lukien mitokondrioiden kantajaproteiinit ja translokaasi, joka voi olla osallisena kokoonpanossa tai voi olla tällaisten komponenttien jäännös.

Näin älykäs suunnittelu toimii elimistössämme, 

Lähde:  

Funk, Michael A. 2022. Big complexes from single-celled eukaryote Science 20. 5. 

.

Isot koirat suojelevat myös susia

Kuva: Isabelle Groc.

Joel Kontinen 

Kuinka karjan suojelemiseksi kasvatetut massiiviset koirat voivat pelastaa myös susia

Karjansuojelukoiria, joita on perinteisesti käytetty suojelemaan karjaa petoeläimiltä, ​​pidetään nyt myös keinona suojella eläimiä, jotka on koulutettu pelottelemaan.

Sudet olivat aikoinaan yleisiä Portugalissa. Kuten muuallakin Euroopassa, niitä on vainottu ja niiden levinneisyysalue on pienentynyt 80 prosenttia ja lukumäärä vain noin 300:aan. Vielä nykyäänkin, vaikka susien tappaminen on laitonta, maanviljelijät edelleen myrkyttävät tai ampuvat ne suojellakseen karjaa. Biologi Silvia Ribeiron tehtävänä on muuttaa tämä. Auttaakseen maanviljelijöitä rauhanomaisessa rinnakkaiselossa susien kanssa hän käyttää liittolaista menneisyydestä: karjansuojelukoiria. Nämä koirat työskentelivät vuosituhansien ajan paimenten kanssa suojellakseen karjoja susia ja karhuja vastaan, jotka vaelsivat monilla Euroopan ja Aasian alueilla. Mutta 1800- ja 1900-luvuilla, kun tällaiset saalistajat suurelta osin hävitettiin, useimmat huoltajakoirat menettivät työpaikkansa ja rodut melkein kuolivat sukupuuttoon.

Viimeisten 25 vuoden aikana Ribeiro toi niistä neljä takaisin ja istutti 675 pentua vuohi-, lammas- ja karjalaumoihin. Tavoitteena ei ole vain suojella karjaa, vaan suojella myös susia.

 Lähde;

 Groc, Isabelle. How the massive dogs bred to protect livestock could save wolves too New Scientist 18. 5

 

Uusin löytö: panamalainen salamaneri

 

Kuva; Marcos Ponce/© Magnolia Press. 

Evolution mukaan lajit katoavat, Mutta sen todellisuusei aivan pidä paikkaansa. Äskettäin  Panamasta löytyi uusi tulokas Chiriquí fire -salamanteri  (Bolitoglossa cathyledecae), joka on tieteelle täysin uusi.

Cordillera de Talamancan seutua tutkinut panamalainen ryhmä löysi salamanterin tutkimusmatkan aikana La Amistad International Parkiin Panamaan. Tämä vuorijono kulkee maan länsiosan ja Costa Rican välillä ja on yksi Keski-Amerikan vähiten tutkituista alueista. Abel Batista Panaman Universidad Autónoma de Chiriquísta ja hänen kollegansa totesivat, että tämä löytö on uutta tieteelle. 

Lähde;

Sarchet,  Penny Red salamander found in Panamanian forest is a new species New Scientistt 16.5.  

Sudenkorennon lento perustuu älykkääseen suunnitteluun

 

Kuva; Sander Meertins/ISTOCK.COM. 

Joel Kontinen 

Lentäminen sisältää monimutkaisia liikkeitä, joista vähäisin ei ole prosessi, jossa palataan pystysuoraan lentoasentoon sen jälkeen, kun on käännytty ympäri ilmassa.

Wang kollegoineen käytti kokeiden ja biofyysisten mallien yhdistelmää ymmärtääkseen tätä prosessia sudenkorennoilla, jotka ovat taitavia lentäjiä.

 Kirjoittajat havaitsivat, että oikaiseminen sisältää sarjan signaaleja, jotka alkavat näköjärjestelmästä päättyen siipien nousulihaksiin. Tämä lähestymistapa paljasti hermosignaalien ja fysikaalisten prosessien väliset yhteydet, joita voitaisiin käyttää lentomekaniikan tutkimiseen lajien välillä.

 Sudenkorentojen taito perustuu niiden tekijän taitoihin eli älykkääseen suunnitteluun. Evoluutio ei saisi sellaista aikaan.

Lähde:

 Vignieri, Sacha. 2022. Following formidable flyers, Science  13. 5. 

Korallien syönti ja kasvu perustuvat älykkääseen suunnitteluun

 

Kuva: Igor Adameyko/ Wienin  lääketieteellinen yliopisto.

Joel Kontinen

Riuttaa rakentava koralli voi ruokailla tehokkaammin käyttämällä pieniä karvamaisia ​​rakenteita luomaan ruokaa kuljettavia kuljetinhihnoja niiden pinnalla kulkevaa vettä käyttäen.

Korallit, jotka muodostavat riuttoja, koostuvat tuhansista pienistä eläimistä, joita kutsutaan polyypeiksi, ja jokaisella on suu, jota ympäröivät pehmeät lonkerot. Jokaisen polyypin pinta on peitetty pienillä hiuksilla, joita kutsutaan värekarvoiksi.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että polyypit voivat käyttää värekarvansa muodostamaan pystysuuntaisia ​​virtoja, jotka nostavat vettä – ja kaikkea, mikä siinä on– ylös ja pois riutan pinnasta. Tämän uskotaan auttavan poistamaan mahdollisesti haitallisia mikrobeja ja roskia korallin pinnalta ja mahdollisesti myös vetämään ruokaa alas korallia kohti. Nyt tutkijat ovat tarkastelleet toista virtojen muotoa, jota väreet tuottavat: vaakasuuntaisia ​​virtoja, jotka kuljettavat merivettä ja korallilimaa riutan pinnalla. He havaitsivat, että nämä virrat yhdistävät yksittäisten polyyppien suuta toisiinsa. "Tämä tutkimus tuli todella tyhjästä. Lisäsimme alun perin fluoresoivia helmiä korallipintoihin toista koetta varten ja huomasimme, että ne alkoivat liikkua mielenkiintoisella tavalla”, kertoo Igor Adameyko Wienin lääketieteellisestä yliopistosta.

"Joten seurasimme tätä ja havaitsimme, että jokaisessa testaamassamme korallissa oli vaakasuuntaisia ​​virtoja, jotka yhdistävät yksittäiset polyypit yhdeksi organismiksi, mikä mahdollistaisi polyyppien jakamaan ruokaa [kuten planktonia]."

Adameyko ja hänen kollegansa suorittivat tutkimustaan ​​koralleista Karibialla ja Australian Suurella valliriutalla. He lisäsivät fluoresoivia helmiä tai mustia hiilihiukkasia useiden korallilajien pinnoille ja ottivat videoita hiukkasten liikkeistä noin 10 minuutin ajan. Luomalla mallin helmien ja hiukkasten liikkumisesta he havaitsivat, että jokainen korallilaji muodosti pinnallaan ainutlaatuisen järjestelyn limaa kuljettavista virroista.

.”Uskomme koralli haluaa koordinoida polyyppeja, jotta jos yksi polyyppi ei tarttunut ruokaan, ruoka voidaan kuljettaa seuraavalle näitä vaakasuuntaisia ​​reittejä pitkin", Adameyko sanoo. 

 "Jokaisella polyypillä on omat alueet, joista ne keräävät hiukkasia, mikä vähentää kilpailua ravinnosta polyyppien välillä", Adameyko sanoo. Lisätyötä tarvitaan kuitenkin sen varmistamiseksi, että polyypit todella hyötyvät ravitsemuksellisesti näistä virroista, koska tässä tutkimuksessa arvioitiin vain syötäväksi kelpaamattomien helmien ja hiukkasten virtausta ruoan sijaan. Vaikka tutkimus on alkuvaiheessa, parempi ymmärrys siitä, miten korallit toimivat ja ruokkivat, voi lopulta auttaa suojelutoimissa, Adameyko sanoo.

Korallien liikkeet johtuvat älykkäästä suunnittelusta. Evoluutio ei saisi sellaista aikaan.. 

Lähde:

Wong. Carissa. 2022.  Coral reefs have conveyor belts of mucus running across their surface New Scientist 12.5.