Outo sisältä ulospäin planeettajärjestelmä on saattanut muodostaa yhden maailman kerrallaan

 

Kuva: ESA.

Joel Kontinen

Läheisen tähden ympärillä olevat planeetat näyttävät olevan väärässä järjestyksessä, mikä viittaa siihen, että ne muodostuivat eri mekanismilla, kuin millä useimmat järjestelmät kasvavat.

Mutta evoluutio ei selitä, miksi planeetat eivät noudata darvinistien luotettavana pitävää planeetan muodostumista: ensin pienet planeetat aurinkoa lähellä, sitten kaukana isot Jupiterin kaltaiset kaasujättiläiset.

Tähtitieteilijät ovat löytäneet planeettajärjestelmän, joka näyttää muodostuneen sisältä ulospäin. Vaikka useimmissa järjestelmissä, kuten omassamme, kiviplaneetat ovat lähinnä tähtiään ja kaasumaiset kauempana, LHS 1903 -järjestelmän reunalla on kivinen maailma, joka haastaa vakiintuneet planeettojen muodostumismallit.

Järjestelmän neljästä planeetasta uloin ei ollut heti havaittavissa Transiting Exoplanet Survey Satellite -satelliitin alustavissa havainnoissa – näiden ensimmäisten mittausten avulla tutkijat pystyivät tunnistamaan yhden tähden lähellä olevan, hieman Maata suuremman kiviplaneetan sekä kaksi hieman Neptunusta pienempää kaasuplaneettaa sen takana. Mutta kun Ryan Cloutier McMasterin yliopistosta Hamiltonissa, Kanadassa, ja hänen kollegansa seurasivat järjestelmää kahdeksan muun observatorion avulla, he havaitsivat paljastavia merkkejä neljännestä maailmasta, joka on hieman suurempi kuin järjestelmän toinen kiviplaneetta.

Tämä kiviplaneetta, joka on kauempana tähdestä kuin sen kaasumaiset sisarukset, oli odottamaton. "Nämä järjestelmät eivät ole ennenkuulumattomia, mutta ne ovat harvinaisia ​​– ja järjestelmät, joilla on tämä ainutlaatuinen arkkitehtuuri ja joita voimme karakterisoida yksityiskohtaisesti, ovat erittäin harvinaisia", Cloutier sanoo.

Useimpien järjestelmien uskotaan muodostavan kaikki planeettansa suunnilleen samaan aikaan samasta pöly- ja kaasukiekosta. Planeettojen koot ja koostumukset riippuvat siitä, missä ne muodostuivat kiekon sisällä ja mitä tapahtumia, kuten törmäyksiä muiden maailmojen kanssa, niille tapahtui myöhemmin. LHS 1903 -järjestelmän kohdalla tuo malli ei kuitenkaan toimi.

Nämä yksityiskohdat, mukaan lukien planeettojen koot ja se tosiasia, että ne kaikki kiertävät tähteään alle 30 Maan päivän jaksoissa, mahdollistivat tutkijoille mallien testaamisen siitä, miten nämä planeetat ovat saattaneet muodostua. "Yhden planeetan luominen voidaan tehdä useilla mekanismeilla, mutta kun on luotava neljä erilaista, voidaan alkaa erottaa eri malleja toisistaan", sanoo Solène Ulmer-Moll Leidenin yliopistosta Alankomaista. "Olemme löytäneet mallin, joka voi selittää ne kaikki."

Useimpien järjestelmien uskotaan muodostaneen kaikki planeettansa suunnilleen samaan aikaan samasta pöly- ja kaasukiekosta. Planeettojen koot ja koostumukset riippuvat siitä, missä ne muodostuivat kiekon sisällä ja mitä tapahtumia, kuten törmäyksiä muiden maailmojen kanssa, niille tapahtui myöhemmin. LHS 1903 -järjestelmän kohdalla tuo malli ei kuitenkaan toimi.

Jos LHS 1903:n planeetat syntyivät perinteisellä tavalla, uloimman olisi pitänyt muodostua paksun kaasukuoren kanssa, kuten kahden keskimmäisen. Tuo ilmakehä olisi voinut kadota törmäyksen tai säteilypommituksen seurauksena, mutta tutkijoiden simulaatiot osoittavat, että tällainen prosessi olisi myös poistanut kaasua toiselta tai molemmilta sisäplaneetoilta.

"Ulommaisen planeetan muokkaaminen on todella vaikeaa vaikuttamatta niihin kaasumaisiin planeettoihin, jotka ovat lähempänä tähteä", Cloutier sanoo. Mutta järjestelmän kiertoratadynamiikka tekee erittäin epätodennäköiseksi, että mikään planeetoista ei olisi syntynyt samasta kiekosta.

Cloutier ja hänen tiiminsä havaitsivat, että todennäköisin tapa tämän järjestelmän syntymiselle on prosessi, jota kutsutaan "sisältä ulos" -planeetanmuodostukseksi. Tässä yksi planeetta muodostuu ja sitten siirtyy sisäänpäin kohti tähteä tehden tilaa seuraavalle planeetalle ja niin edelleen. Tämä vie aikaa, joten planeetat syntyvät eri ympäristöissä protoplanetaarisen kiekon kehittyessä. "Tuo viimeinen planeetta, jos se kestää tarpeeksi kauan, on muodostunut ympäristössä, jossa ei ole saatavilla kaasua", Cloutier sanoo. Tämä järjestelmä osoittaa, kuinka monimuotoisia planeettojen muodostumisprosessit maailmankaikkeudessa voivat olla, hän sanoo.

Lähde:

Leah Crane 2026 Weird inside-out planet system may have formed one world at a time | New Scientist 12.2. 

Ihmiset ovat ainoita kädellisiä, joilla on leuka

 

Kallojen rekonstruktio. Kuvat: Philipp Gunz/MPI EVA Leipzig.

Joel Kontinen

Biologit ovat keskustelleet siitä, miksi Homo sapiens kehitti näkyvän alaleuan, mutta tämä ainutlaatuinen piirre voi itse asiassa olla muiden luonnonvalinnan muovaamien ominaisuuksien sivutuote.

Apinoiden pään anatomiasta tehdyn uuden analyysin mukaan leuka ei luultavasti kehittynyt erityisestä syystä, vaan se syntyi muiden luonnollisen valinnan ohjaamien muutosten sivuvaikutuksena. ”On ollut taipumus olettaa, että jokainen lajien välillä merkittävästi eroava ominaisuus on muovautunut luonnonvalinnan toimesta tiettyä tarkoitusta varten, mutta tämä ’tarkoituksenmukainen’ näkemys evoluutiosta on epätarkka”, sanoo Noreen von Cramon-Taubadel Buffalon yliopistosta New Yorkin osavaltiosta. ”Evoluutio on usein sotkuisempaa ja vähemmän suunnattua kuin ihmiset odottavat tai olettavat.”

Ihmiset ovat ainoita kädellisiä, joilla on leuka, joten biologit ihmettelevät, miksi hankimme tämän ainutlaatuisen ominaisuuden. Luonnonvalintatai evoluutio ei pysty antamaan ihmiselle leukaa. Ihmiset on luotu puhumaan toistensa ja Jumalan kanssa, joten se voi selittää ihmisten leuan.

Lähde:

Christa Lesté-Lasserre 2026 Humans are the only primates with a chin – now we finally know why | New Scientist 16.2.

Älykäs suunnittelu pystynee ratkaisumaan aivojen vaurioita

 

Imfaattiset rakenteet terveen ihmisen aivoissa. Kuva: Shiju Gan / Harvardin yliopisto

Joel Kontinen

Vahingossa tehty löytö vihjaa aivojemme mysteerirakenteisiin. Tutkijat ovat saattaneet törmätä aivojen verisuoniverkostoon, joka auttaa poistamaan kuona-aineita – löytö, joka voisi "edustaa paradigman muutosta ymmärryksessämme kaikista hermoston rappeumasairauksista".

Shiju Gan/Harvardin yliopisto hävittää aineenvaihdunnan kuona-aineita. Jos löydös vahvistetaan tulevissa tutkimuksissa, se voisi muuttaa ymmärrystämme aivoista ja jopa paljastaa uusia hoitoja esimerkiksi Alzheimerin tautiin.

"Jos se on totta, tämä on valtavaa", sanoo Per Kristian Eide Oslon yliopistosta Norjasta, joka ei ollut mukana tutkimuksessa. "Se edistäisi paradigman muutosta ymmärryksessämme kaikista hermoston rappeumasairauksista, mutta myös aivohalvauksesta ja traumaattisista aivovaurioista sekä normaalista aivotoiminnastamme."

Älykäs suunnittelu pystynee ratkaisemaan aivojen häiriöitä, ehkäpä esimerkiksi Alzheimerin taudin.

Aivoissasi voi olla piilotettu suoniverkosto, joka auttaa niitä hävittämään aineenvaihduntajätteitä. Jos löytö vahvistetaan todeksi tulevissa tutkimuksissa, se voi muuttaa ymmärrystämme aivoista ja jopa paljastaa uusia hoitoja Alzheimerin taudin kaltaisten sairauksien hoitoon.

Lähde: 

Carissa Wong 2026 Accidental discovery hints at mystery structures within our brain | New Scientist 13. 2.

Ketkä ihmiset tekivät ensimmäisenä työkaluja tai taidetta – ja mistä tiedämme sen?

 

Kuva: Raul Martin/Msf/Science Photo Library

Joel Kontinen

Koska ihmiset oppivat käyttämään työkaluja tai taidetta?

Jos tutkija löytää todisteita siitä, että laji tai käyttäytyminen on aiemmin luultua vanhempi, se on hyödyllistä tietoa. Asioiden tapahtumisjärjestyksen selvittäminen on ratkaisevan tärkeää niiden tapahtumien syiden ymmärtämiseksi.

Viimeaikaiset löydökset ovat antaneet uuden ymmärryksen siitä, milloin varhaisimmat kaivu- ja metsästystyökalut syntyivät.

Ihmisen tarinan rakentaminen muutaman esineen perusteella on hankalaa – erityisesti puutyökalujen, jotka eivät säily hyvin, tai luolataiteen, jonka valmistukseen meillä ei ole nykyteknologiaa.

Ihmiset oppivat käyttämään työkaluja jo alussa, 1. Mooseksen kirjan mukaan he oppivat rakentamaan kaupunkeja jo alussa.

Lähde:

Michael Marshall 2026 Which humans first made tools or art – and how do we know? | New Scientist 10.2.

Harvinainen mustaleopardi kuvattuna Keniassa

 

Tällä isolla kissalla, nimeltään Giza, on geneettinen mutaatio, joka antaa sille tunnusomaisen tumman turkin Kuva: Andy Rouse/SWNS.

Joel Kontinen

Mutaatioiden piti edistää darvinistista evoluutiota. Mutta nyt se on tehnyt leopardista miltei mustan.

Leopardit eivät välttämättä muuta täpliään, mutta ne voivat muuttaa turkkinsa väriä. Tämän harvinaisen havainnon mustaleopardista, nimeltään Giza, ikuisti luontokuvaaja Andy Rouse Laikipian luonnonsuojelualueella Keniassa. Gizan tunnusomainen tumma turkki on seurausta geneettisestä mutaatiosta, joka aiheuttaa mustan pigmentin liikatuotantoa. Sen täplät ovat kuitenkin edelleen melkein näkyvissä.

Lähde:

New Scientist 2026 Rare black leopard photographed in Kenya | New Scientist 4.2.

Elämälle soveltuvia molekyylejä näyttäisi vuotavan Jupiterin jättiläiskuusta Europasta

 

Jupiterin kuu Europan pinnalla näyttää olevan elämälle soveltuvia molekyylejä. Kuva: NASA/JPL-Caltech.

Joel Kontinen

Uusi ammoniakkilöytö Jupiterin kuu Europan jäisellä pinnalla voi olla tärkeitä vaikutuksia maan ulkopuolisen elämän etsintään. Näin evoluutionistien mielestä.

Galileon lähi-infrapunakartoitusspektrometrillä vuonna 1997 kerätyt tiedot osoittivat "heikkoja signaaleja ammoniakista" jäätyneen kuun pinnalla olevien halkeamien lähellä, NASAn virkamiehet kirjoittivat lausunnossaan, jossa he kuvailivat löydöksiä, jotka julkaistiin viime vuoden lopulla The Planetary Science Journal -lehdessä.

Se on "ensimmäinen tällainen havainto Europalla", ja sillä on siksi tärkeitä vaikutuksia jäisen kuun elinkelpoisuuteen, jota pidetään yhtenä todennäköisimmistä paikoista aurinkokunnassa maan ulkopuolisen elämän isännöintiin, lausunnon mukaan.

Ammoniakki on typpeä sisältävä molekyyli ja yksi elämän ainesosista, sellaisena kuin me sen tunnemme, hiilen, vedyn, hapen ja veden ohella. Uudessa artikkelissa Emran sanoi löydöksen olevan siksi "astrobiologisesti merkittävä, ottaen huomioon typen olennaisen roolin elämän kemiassa".

"Europa on Jupiterin 95 tunnetusta kuusta neljänneksi suurin, ja sen koko on noin 90 % Maan Kuun koosta. Jupiterin magneettikentän tutkimukset viittaavat siihen, että Europa sisältää syvän kerroksen sähköä johtavaa nestettä, jonka tiedemiehet epäilevät olevan todennäköisesti valtava, suolainen valtameri, joka on loukussa Kuun jäisen kuoren alla. Tämä piilossa oleva valtameri tekee Europasta ensisijaisen ehdokkaan maan ulkopuoliselle elämälle aurinkokunnassamme – vaikka tämän hypoteesin testaamiseksi tarvitaan lisää läheltä tehtyjä havaintoja."

Galileo-luotain työskenteli Jupiter-järjestelmässä vuosina 1995–2003, ennen kuin sen polttoaine oli vähissä. Insinöörit ohjasivat luotaimen tarkoituksella jättiläisplaneetalle välttääkseen Europan tai muiden jäisten kuiden saastumisriskin. Vaikka tehtävä päättyi yli 20 vuotta sitten, tiedemiehet löytävät joskus uusia oivalluksia vanhemmista aineistoista joko käyttämällä uudempia työkaluja tai tietoa tai tutkimalla tietoja, joita ei ole aiemmin tutkittu.

Uudessa tutkimuksessa NASA havaitsi jäämiä ammoniakkia Europa-planeetan jäisellä pinnalla olevien halkeamien lähellä. Näiden halkeamien uskotaan sisältävän nestemäistä vettä, jossa oli ammoniakkiyhdisteitä. Ammoniakki alentaa veden jäätymispistettä, eräänlaisesti jäänestoaineen tavoin, virasto sanoi.

Ammoniakki on saattanut tulla "joko Kuun maanalaisesta merestä tai sen matalasta pinnan alta", NASAn virkamiehet sanoivat lausunnossaan. Tämä johtuu siitä, että ammoniakki ei säily kauan avaruudessa, koska se hajoaa ultraviolettivalon ja kosmisen säteilyn vaikutuksesta. Kryovulkanismi eli jäinen vulkanismi todennäköisesti työnsi ammoniakkiyhdisteet pintaan, he selittivät.

Mutta vain älykkäästi suunnitellulla kuulla tai planeetalla voi olla elämää ja evoluutio ei pysty siihen, Tarvitaan luojaa.

Lähde:

Elizabeth Howell 2026 Life-friendly molecules are leaking out of Jupiter's giant moon Europa, Galileo images hint | Live Science 4.2.

Ion synkronoidut tulivuorenpurkaukset vihjaavat huokoiseen sisätilaan

Galileo-luotaimen valokuvaama tulivuorenpurkaus Iolla. Kuva: NASA/JPL/DLR

Joel Kontinen

Jupiterin kuussa Iossa on laavaa, mikä tarkoittaa sitä, ettei se ole niin vanha, kuin evolutionistit uskovat.

Viisi tulivuorta Jupiterin kuulla Iolla purkautui kaikki kerralla laavakatastrofissa. Tämä tarkoittaa, että ne ovat luultavasti kaikki yhteydessä samaan maanalaiseen magmaverkostoon, mikä auttaa ratkaisemaan Ion sisäosien mysteerin.

Vuoden 2024 lopussa NASAn Juno-luotaimen avulla Ioa seuranneet tutkijat näkivät epätavallisen valtavan laavavirran lähellä sen etelänapaa. "Siellä oli tämä yksi jättimäinen purkaus ja laavavirta, ja se kiinnitti ensin huomiomme, mutta toisella silmäyksellä kaikki nämä muutkin kuumat pisteet valaistuivat myös", sanoo Jani Radebaugh Brigham Youngin yliopistosta Utahissa. ”Magmaa on niin paljon, ettemme aivan pysty käsittämään sitä.”

Lähde:

Leah Crane 2026 Synchronised volcanic eruptions on Io hint at a spongy interior | New Scientist 6.2.