Neandertalilaiset teurastivat norsuja

Kuva: Lutz Kindler, Monrepos.

Joel Kontinen

 Neandertalilaiset metsästivät ja teurastivat säännöllisesti norsuja Euroopassa tuhansia vuosia sitten, paljastaa analyysi kivityökalujen jäljistä luulöydöissä.

Löytö viittaa siihen, että kun otetaan huomioon lihan määrä, muinaiset ihmiset joko elivät suuremmissa ryhmissä kuin aiemmin epäiltiin tai että heillä oli keinoja käsitellä lihaa, jotta se ei pilaantunut, Wil Roebroeks Leidenin yliopistosta Alankomaista sanoo.

 "Nämä norsut ovat todella suuria kaloripommeja." Pitkään on keskusteltu siitä, olisivatko neandertalilaiset, evoluution mukaan nykyihmisen kaukaiset serkut, voineet metsästää suorahampaisia norsuja (Palaeoloxodon antiquus). Nämä sukupuuttoon kuolleet jättiläiset olivat 4 metriä korkeita, joten ne olivat suurempia kuin nykyaikaiset afrikkalaiset norsut ja villamammutit.

 Saadakseen lisätietoa Roebroeksin tiimi tutki lähemmin elefantin luita, jotka löydettiin muiden eläinten jäänteiden ja kivityökalujen joukosta 1980-luvulla kaivetusta louhoksesta Saksassa lähellä Hallea.

Evoluution mukaan muinaiset ihmiset olivat apinankaltaisia, mutta nykyajattelun mukaan he eivät olleet niin primitiivisiä kuin aluksi luultiin

 Lähde:

Wilson, Clare. 2023. Neanderthals hunted enormous elephants that fed 100 people for a month.  New Scientist 1 February

  

Mutaatiot eivät edistä evoluutiota

 

Kuva: Andrew Newman Nature Pictures / Alamy. 

Joel Kontinen

Evoluutiokoe, jossa on mukana kovakuoriaisia, on antanut ensimmäisen suoran todisteen siitä, että jälkeläisten hoito johtaa enemmän geneettisten mutaatioiden kerääntymiseen populaatioon.

Jotkut mutaatioista ovat todennäköisesti haitallisia, mutta niillä on myös myönteinen puoli, sillä suuremman vaihtelun ansiosta populaatiot voivat sopeutua ja kehittyä nopeammin olosuhteiden muuttuessa.

"Siinä on paljon haitallisia asioita", sanoo Rahia Mashoodh Cambridgen yliopistosta. "Mutta siinä on potentiaalisesti paljon hyötyä.”

Lähde: Le Page, Michael, 2023. Animals that care for young may have more mutations and evolve faster.  New Scientist 30. 1.

Mustat karhut saavat isojalka tunnuksia

 

Kuva: Mark Raycroft / naturepl.com

Joel Kontinen

Isojalka eli Bigfoot-raportit lisääntyvät, kun alueella on vähintään 900 mustakarhua.

Siellä missä mustia karhuja on runsaasti, seuraa yleensä Isojalka- eli Bigfoot-havainnot – mikä saattaa tehdä myyttisen olennon raporteista tavan mitata Yhdysvaltain mustakarhupopulaatioita.

Amerikkalaisia mustakarhuja (Ursus americanus) erehdytään pitämään Bigfoot-olentoina kaikkialla Pohjois-Amerikassa. Jokaista alueen 900 karhua kohti seuraa todennäköisesti yksi Isojalka eli Bigfoot-havainto karhupopulaatioiden ja myyttisen olennon havainnon mukaan.

Legenda isosta jalasta eli Bigfootista – kaksijalkaisesta, karvaisesta, apinan kaltaisesta olennosta – ilmestyi ensimmäisen kerran 1800-luvun lopulla ja otti erityisen vahvan jalansijan Yhdysvaltojen länsiosan metsissä tai niiden lähellä asuvien ihmisten keskuudessa. Mysteeri on sittemmin ollut ratkaisematon.

Lähde:

Wetzel, Corryn. 2023. Reports of Bigfoot rise when at least 900 black bears are in the area, New Scientist 28.1.

Voivatko avaruusoliot pesiä supernovissa?

 

Kuva: ESO

Joel Kontinen

Supernovat voivat olla hyvä paikka metsästää avaruusolentoja.

SETI:n tutkijoiden mukaan muut älykkäät sivilisaatiot voivat lähettää lähetyksiä kirkkaan galaktisen tapahtuman, kuten supernovan, jälkeen tehdäkseen niistä näkyvämpiä muille.

Jos halutaan havaita avaruusolioiden viestejä, supernovat voivat auttaa. Kaliforniassa sijaitsevan Berkeley SETI -tutkimuskeskuksen tutkijoiden mukaan älykkäät avaruusoliot saattavat haluta lähettää todisteita läsnäolostaan tällaisten räjähdysmäisten kosmisten tapahtumien aikana, koska se tarkoittaisi, että kuka tahansa siihen suuntaan katsova havaitsisi heidät todennäköisemmin.

Noin kerran 100 vuodessa tähti räjähtää.  Mutta planeettojen elämä riippuu niiden Luojasta.

Lähde:

O'Callaghan.  Jonathan. 2023. Supernovae might be a good place to hunt for alien broadcasts.  New Scientist 26. 1.

Holokaustin muistopäivä 27 . 1.

 

Varsovan Getto, Public Domain.

Joel Kontinen 

Kohta eli huomenna 27. 1.  on holokaustin muistopäivä.  

Kansainvälistä holokaustin muistopäivää edeltäneet tutkimukset osoittavat, että Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa ihmiset eivät tiedä holokaustista.

Lähes puolet Yhdysvaltain Y-sukupolvesta ja Z-sukupolvesta ei voi nimetä yhtäkään keskitysleiriä tai gettoa, joka perustettiin toisen maailmansodan aikana.

Antisemitismin lisääntyessä ympäri maailmaa meidän on muistettava, että tiedon levittäminen on tärkeämpää kuin koskaan, jotta tällainen julmuus ei toistu.

Lähde:

Watch: Surveys Show Shocking Lack of Holocaust Knowledge In The West United with Israel 26.1.  S

Krokotiilin nahka kestää mekaanisia vaurioita

 

Kuva: Tosporn Preede/Alamy.

Joel Kontinen

Krokotiilin iho on sitkeä, mutta myös joustava. 

Materiaalit, jotka on suunniteltu kestämään mekaanisia vaurioita, kuten pistohaavoja tai pistoja, ovat usein jäykkiä, raskaita tai hengittämättömiä tiheiden kuitujen vuoksi, jotka tekevät niistä vaikeita lävistää. Tämä voi vaikeuttaa käytännön panssarin tai vaatteiden luomista niistä.

Krokotiilin nahan kaltaiset joustavat vartalosuojat kestävät pistoja ja viiltoja. Krokotiilin laatoitettujen suomujen inspiroima kova materiaali voisi olla hyödyllinen panssarina tai varusteiden peittämiseen, koska se kestää pistoja, viiltoja ja hankausta. Sitä voitaisiin käyttää panssarina vaarallisissa teollisuusympäristöissä tai kestävien kenkien valmistukseen.

Älykäs suunnittelu on antanut esimerkiksi krokotillin nahalle ominaisuuksia, joita niillä ei tosielämässä ole. 

Esimerkiksi majavan turkki inspiroi parempia märkäpukuja.  

Lähde: 

Wilkins, Alex . 2023. Crocodile-like body armour resists stabbing and cuts. New Scientist 20. 1. 

 

Vain 74 prosenttia asuttavalla vyöhykkeellä olevista planeetoista on asumiskelpoisia

 .

Kuva: NASA/JPL-Caltech

Joel Kontinen

Kuva kahdesta planeetasta, jotka kiertävät punaista kääpiötähteä

Suuri osa planeetoista niin kutsutulla asuttavalla vyöhykkeellä – tähtiä kiertävällä alueella, jossa olosuhteet ovat suotuisat nestemäiselle vedelle maailman pinnalla ja siten mahdollisesti myös elämälle – ei aina ollut siellä. Tämä saattaa tarkoittaa, että on valtavasti yliarvioitu niiden maailmojen määrää, joissa elämää voisi olla.

Vaikka tutkijat ajattelevat usein minkä tahansa tähden asuttavaa vyöhykettä suhteellisen staattisena, se itse asiassa muuttuu tähden kehittyessä ja sen kirkkauden ja lämpötilan muuttuessa. Monet planeetat, joiden pinnalla on oikea lämpötila nestemäiselle vedelle, olivat aiemmin liian kuumia tai liian kylmiä, mikä saattaa vaikuttaa niiden kykyyn nyt mahdollistaa elämää niillä.

Jopa 74 % "asuttavalla vyöhykkeellä" olevista planeetoista ei välttämättä ole hyviä elämän mahdollistamiseksi.

Tuhansista tähän mennessä löydetyistä eksoplaneetoista vain kourallisella uskotaan olevan  samanlaisia olosuhteita kuin meillä. Suurin osa kiertää joko  paahtavan lähellä isäntähtiään tai  pitää pakkasetäisyyden.

Lähde:

Crane, Leah. 2023.  Crane Up to 74% of planets in the ‘habitable zone’ may not be good for life New Scientist  19. 1.