Tiedemiehet ovat löytäneet salaperäisen aineen Titanilta ja Plutolta

 

Kuva: NASA/JPL/Space Science Institute

Joel Kontinen

Jotkut tiedemiehet ovat löytäneet mielenkiintoisen ilmiön Plutolta ja Saturnuksen kuulta Titanilta.

Jokin absorboi valoa Pluton ja Titanin pinnoilla, ja sen selvittäminen voi olla ratkaisevan tärkeää Titanin monimutkaisen kemian ymmärtämiseksi.

Titanin paksu ilmakehä tarkoittaa, että sen pinnan tutkiminen on erittäin vaikeaa, joten tämän yhdisteen tunnistaminen voi auttaa ymmärtämään siellä tapahtuvaa monimutkaista kemiaa. Tämä kuu on yksi aurinkokunnan kiehtovimmista paikoista etsiä avaruusolentoa, ja sen kemian selvittäminen on avainasemassa tässä etsinnässä.

Titan on yksi kuu, josta evoluutioon uskovat tieteilijät haluavat löytää elämää.

Lähde:

Leah Crane 2026 We've found a mysterious substance on Titan and Pluto | New Scientist 19.6.

Titanin oudot tasangot voidaan selittää epätavallisella säällä

 

Titanista otettu kuva Cassini-avaruusaluksella ohilennolla, Kuva: NASA/JPL/St SI/Val NASA/JPL/SSI/Val Klavans.

Joel Kontinen

Mistä Titanin valkoisuus johtuu?  Se ei ole lunta.  Tutkimus väittää, että se johtuu tämän ison kuun ilmakehästä. Titan ei ole niin vanha kuin mitä evoluutioon uskovat tiedemiehet luulevat.

Titaanin tasangot voivat olla jopa metrin paksuisen, orgaanisen "lumen" peitossa. Noin 65 prosenttia Saturnuksen valtavan kuun pinnasta koostuu omituisen tasaisista tasangoista, ja ne näyttävät olevan peittyneet huokoiseen, kuivaan kerrokseen taivaalta pudonneita hiukkasia.

Titanin pintaa on vaikea tutkia kaukaa, koska sitä peittää paksu, utuinen ilmakehä. Cassini-luotain, joka kiersi Saturnusta vuosina 2004–2017, onnistui tarkastelemaan sitä lähemmin tutkan avulla. Nyt Alexander Hayes Cornellin yliopistosta New Yorkin osavaltiossa ja hänen kollegansa ovat analysoineet tutkatietoja yksityiskohtaisemmin kuin koskaan ennen.

Lähde:

Leah Crane 2026 Titan’s strange plains may be explained by unusual weather | New Scientist 21.4.

Saturnuksen renkaat ovat saattaneet muodostua valtavan törmäyksen jälkeen Titanin kanssa

 

Titan, Saturnuksen suurin kuu, ja sen takana oleva jättiläisplaneetta Cassini-Huygens-luotaimen kuvassa. Kuva: ZUMA Press, Inc./Alamy

Joel Kontinen

Saturnuksen, sen renkaiden ja kuiden tarina on saattanut alkaa sen suurimmasta kuusta, Titanista. Varhaisen proto-Titanin ja pienemmän kappaleen törmäys noin 400 miljoonaa vuotta sitten on saattanut käynnistää tapahtumasarjan, joka muodosti Saturnuksen ikoniset renkaat ja muutti sekä planeetan heilumista että sen kuiden kiertoratoja.

Saturnuksen järjestelmä on täynnä mysteerejä. Sen renkaat näyttävät olevan odotettua nuorempia, planeetan heiluminen ei ole sidoksissa Neptunuksen liikkeeseen, kuten simulaatiot ovat antaneet ymmärtää, ja sen pienellä kuulla Iapetuksella on omituisen kallistunut kiertorata. Titanilla itsellään on omituisen vähän kraattereita ja soikea eli eksentrinen kiertorata.

Saturnus ja miljoonat vuodet ovat evoluution kannattajien vastaus siihen, miten Saturnus sai alkunsa. Mutta Saturnuksen renkaat ovat myös mysteeri – ne eivät ole niin vanhoja kuin tiedemiehet olettavat. On oikein uskoa, että suuri planeetta sai alkunsa Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kuvatusta tapahtumasta.

Lähde:

Leah Crane 2026 Saturn’s rings may have formed after a huge collision with Titan | New Scientist 24.2.

Titanista otettu kuva 20 vuotta sitten

Kuva: ESA/NASA/JPL/University of Arizona

 Joel Kontinen

Tämä kuva julkaistiin 4.5.2006 Miksi se on niin erikoinen: Tämän kuva on otettu Euroopan avaruusjärjestön Huygens-luotaimen historiallisesta laskuvarjolla tehdystä laskeutumisesta Titanin pinnalle 14. tammikuuta 2005. Kun tämä kuva otettiin, luotain oli noin 5 km:n korkeudella.

 Luotain laskeutuminen kanta-avaruusaluksestaan ​​NASAn Cassinista kesti noin 2,5 tuntia. Kun Huygens laskeutui töksähdyksellä lähelle Adirin kirkasta päiväntasaajan aluetta, se teki historiaa ensimmäisenä ja ainoana ulompaan aurinkokuntaan laskeutuneena luotaimena. Luotain kantoi instrumentteja, joilla tutkittiin Titanin savusumun kaltaista ilmakehää, kemiallisia ominaisuuksia, tuulta, lämpötilaa ja painetta. Se oli myös varustettu kameroilla Titanin pinnan kuvaamiseksi. Vaikka luotain itsessään ei ollut suunniteltu kestämään laskeutumista, se ei ainoastaan selvinnyt siitä, vaan myös palautti kuvia kylmästä Titanin pinnasta vielä tunnin ja 10 minuutin ajan kosketuksen jälk  een, kunnes sen akut tyhjenivät. Vuosien mittaan Huygensin Descent Imager/Spectral Radiometer -laitteen keräämät kuvat paljastivat, että Titanin pinnalla on Maan kaltaisia ​​piirteitä, kuten kapeita salaojituskanavia, kuivia järviä ja saaria.

 Kaksi muuta instrumenttia – kaasukromatografi ja massaspektrometri sekä Surface Science Package – tarjosivat vakuuttavia todisteita metaanisateen ja nesteen esiintymisestä Titanilla. Vaikka joet ja järvet näyttivät kuivilta, kun Huygens kosketti alas, todisteet viittaavat siihen, että nestemäinen metaani on saattanut virrata kuun pinnan poikki vähän aikaa sitten. Huygensin laskeutuminen oli osa Cassini-tehtävää, joka laukaistiin 15. lokakuuta 1997. Vuonna 2017, 20 vuoden jännittävien tutkimusten jälkeen, avaruusalus lähestyi viimeisen kerran Saturnusta, syöksyi sen ilmakehään ja paloi, mikä päätti sen merkillisen matkan dramaattisesti.

Titan ei sovi avaruuden ja tähtien syntyyn 4,5 miljoonan vuotta sitten.

Lähde:

Shreejaya Karantha 2025 Space photo of the week: Look into Titan's 'eye,' 20 years after the Huygens spacecraft's historic landing on Saturn's largest moon | Live Science 19.1.

Saturnuksen kuun Titanin oudot "taikasaaret" voivat olla huokoisia jäävuoria

 

Kuva: NASA/JPL-Caltech/Stéphane Le Mouélic, Virginia

Joel Kontinen

Titaanin metaanimerien oudot saaret ovat hämmentäneet tutkijoita vuosia.

Saturnuksen kuun Titanin merillä on outoja "taikasaaria", jotka näyttävät ilmaantuvan ja katoavan tuntien tai viikkojen kuluessa. Nämä niin sanotut saaret voivat itse asiassa olla huokoisia, sienimäisiä lumipaloja, jotka täyttyvät hitaasti nesteellä ja sitten uppoavat.

Titanin paksu ilmakehä on täynnä monimutkaisia orgaanisia molekyylejä, jotka voivat kasautua yhteen ja pudota kuun pinnalle lumen tavoin. Xinting Yu Texasin yliopistosta San Antoniossa ja hänen kollegansa ajattelivat, että "lumi" voisi olla vastuussa taikasaarista. Testatakseen ideaansa he käyttivät sitä, mitä tiedetään näistä ilmakehän yhdisteistä ja siitä, kuinka niiden odotetaan olevan vuorovaikutuksessa Titaanin merien kanssa.

​Lähde:

 Leah Crane. 2024. Strange ‘magic islands’ on Saturn’s moon Titan may be porous iceberg | New Scientist 14.1.

 

Merkuriuksen magneettikentän heikkeneminen on osoitus aurinkokunnan nuoresta iästä

Merkurius. Kuva: NASA


Joel Kontinen


Vuonna 1975 NASAn Mariner 10 luotain ohitti Merkuriuksen 327 kilometrin etäisyydeltä ja mittasi planeetan magneettikentän. Yhdeksän vuotta myöhemmin fyysikko Russell D. Humphreys ennusti, että vuoteen 1990 mennessä Merkuriuksen magneettikenttä olisi 1, 8 prosenttia heikompi kuin vuonna 1975.

Amerikkalaiset eivät lähettäneet yhtään luotainta Merkuriukseen vuonna 1990. Nyt NASAn Messenger –avaruusluotain ohitti aurinkokuntamme sisimmän planeetan. Magneettikentän mittauksen ennakkotulokset julkaistiin heinäkuussa Science-tiedelehdessä. Tulokset osoittivat, että Humphreys oli oikeassa – Merkuriuksen magneettikenttä on todellakin nelisen prosenttia heikompi kuin mitä se oli vuonna 1975.

Humphreyn laskelmat perustuivat Raamatun ilmoittamaan ikään aurinkokunnasta (noin 6000 vuotta). “Evoluutioon perustuvilla planeettojen magneettikenttäteorioilla olisi hyvin vaikeaa selittää ennusteeni neljän prosentin heikkenemisestä vain 33 vuodessa”, tohtori Humphreys kirjoittaa Creation Ministries Internationalin (CMI:n) sivustolla. CMI julkaisee nykyisin suomeksikin ilmestyvää Creation-lehteä.

“Kun NASAn avaruusohjelma aikoi monta vuosikymmentä sitten, kukaan ei odottanut, että se tukisi Raamattua näin selvästi, ” Humphreys päättelee.

Myös monet muut todisteet osoittavat, että aurinkokunta on suhteellisen nuori. Esimerkiksi Saturnuksen kuun Titanin metanologinen kiertokulku ei ole voinut jatkua miljardeja vuosia. Titanissa ei sada vettä vaan nestemäistä metaania. Hiljattain Johns Hopkins yliopiston tutkijaryhmä analysoi Huygens-luotaimen lähettämiä kuvia ja julkaisi päätelmänsä Geophysical Research Letters -tiedelehdessä. Tutkijat huomasivat, että Titanissa on huomattavasti vähemmän toliinia, joka koostuu hiilestä, vedystä ja typestä, kuin mitä miljardeihin vuosiin perustuvat mallit olettivat.


Lyhytperiodiset komeetat (eli komeetat joiden kiertoaika on korkeintaan 200 vuotta) ovat myös kiehtovia todisteita aurinkokunnan nuoresta iästä. Komeetta menettää huomattavan osan massastaan joka kerta, kun se lähestyy aurinkoa. On arvioitu, että komeetta menettää koko massansa alle 100 000 vuodessa. Tämä on vakava ongelma, joka kiusaa sekulaarista näkemystä 4,6 miljardin vuoden ikäisestä aurinkokunnasta. Jos aurinkokunta olisi niin vanha, meidän ei pitäisi lainkaan nähdä komeettoja.

Tähtitieteilijät ovat asettaneet toiveensa hypoteettiseen Oortin pilveen, jonka he kuvittelevat ulottuvan jopa kolmen valovuoden päähän auringosta. He uskovat, että tässä pilvessä on miljoonia jäisiä komeettoja, jotka löytävät lopulta tiensä lyhytkestoiselle kiertoradalle. Näin niiden pitäisi tulla lähemmäksi aurinkoa korvaamaan tuhoutuneet komeetat. Hypoteesin ongelmana on se, ettei Oortin pilven olemassaolosta ole mitään todisteita. Oortin pilvi keksittiin, koska usko ikivanhaan aurinkokuntaan edellytti sitä.

Merkuriuksen magneettikentän heikkeneminen on kiinnostava lisä todisteisiin, jotka tukevat aurinkokunnan raamatullista ikää.


Voit lukea lisää Titanista tästä ja komeetoista tästä.


Lähteet:

Anderson, Brian .J. et al. 2008 The structure of Mercury’s magnetic field from MESSENGER’s first flyby, Science 341:82–85. (4. 7. 2008).

Ball, Philip. 2008. Titanic climate change in store. Nature News (6. 2. 2008). http://www.nature.com/news/2008/080206/full/news.2008.553.html

Humphreys, Russell D. 2007. Mercury’s Magnetic Field Is Young.

Sarfati, Jonathan. 2003. Comets: Portents of Doom or Indicators of Youth? Creation 25:3, 36-40 (kesäkuu 2003). http://www.creationontheweb.com/content/view/141.

Titanin toliini: osoitus nuoresta iästä

Kuva: NASA

Joel Kontinen

Saturnuksen suurin kuu Titan on salaperäisen kiehtova maailma. Huygens-luotain laskeutui Titanin pinnalle tammikuussa 2005 ja on siitä lähtien lähettänyt kuvia ja tietoa kuusta. Ralph Lorenzin johtama Johns Hopkins yliopiston tutkijaryhmä on tutkinut kuvia ja julkaissut päätelmänsä Geophysical Research Letters -tiedelehdessä.

Titanin pinta on nestemäisten metaani- ja etaanijärvien peitossa. Tämän ison kuun pintalämpötila on noin -178 °C. Metaani pysyy ensisijaisesti nestemäisenä mutta osa siitä haihtuu ja tiivistyy pilviksi, kun se viilenee ilmakehässä. Näin ollen Titanilla sataa nestemäistä metaania.

Titanin kiinteä pinta on hiekkamaisten dyynien peitossa. Dyynit muodostuvat toliinista, joka koostuu hiilestä, vedystä ja typestä.

Toliini on saanut nimensä ’mutaista’ tarkoittavasta kreikan kielen sanasta. Sitä muodostuu, kun auringonvalo pilkkoo metaanimolekyylit ja atomit yhdistyvät suuremmiksi molekyyleiksi. Laboratorikokeet osoittavat, että jos tätä olisi tapahtunut miljardien vuosien ajan, toliinia pitäisi olla paljon enemmän. Tutkijat päättelivät, että Titanin nykyinen metanologinen kiertokulku ei ole voinut jatkua niin kauan vaan sen on täytynyt alkaa paljon myöhemmin.

Lorenz uskoo, että maapallon hydrologinen kierto on alkanut hyvin varhain planeettamme historiassa mutta hän arvelee, että Titanin metaanin kiertokulku ei ole voinut jatkua miljardeja vuosia.

Vaikka kaikki astronomit eivät olekaan valmiita hylkäämään ajatusta 4,6 miljardin vuoden ikäisestä aurinkokunnasta, Titanin toliini puhuu sen puolesta, että Titan on paljon nuorempi kuin kuviteltiin.

Seuraava askel olisi myöntää, että koko aurinkokunta on vain 6000 vuotta vanha.

Lähde:
Ball, Philip. 2008. Titanic climate change in store. Nature News 6.2. 2008. http://www.nature.com/news/2008/080206/full/news.2008.553.html

Voit lukea lisää todisteita aurinkokunnan nuoresta iästä tästä
ja tästä.