Kielen oppiminen alkaa ennen syntymää, tuore tutkimus ehdottaa

Tämä kertoo uskottavammin kielten alkuperästä kuin darvinistiset uskomukset. Kuva: Pieter Brueghel vanhempi: Baabelin torni (1563), public domain.




Joel Kontinen

Vauva pystyy erottamaan, puhuuko joku lähistöllä englantia vai japania jo kuukautta ennen syntymäänsä, tuore NeuroReportissa julkaistu tutkimus ehdottaa.

Tutkijat ovat jo pitkään arvelleet, että ihmisellä kielen kehitys alkaa hyvin varhain. Sitä ei tosin ole pystytty kokeellisesti näyttämään todeksi näin vakuuttavasti kuin vasta nyt.

Kansasin yliopiston kielitieteen apulaisprofessori Utako Minai kollegoineen tutki amerikkalaisten odottavien äitien syntymättömiä vauvoja ultraääntä tehokkaammalla menetelmällä.

Sikiö reagoi kielen vaihtumiseen muuttamalla sydänrytmiä.

Monet kielitieteen löydöt viittaavat siihen, että ihminen on ohjelmoitu oppimaan kieltä.

Evolutionistille kielen alkuperä ja kehitys ovat suuria mysteerejä.

Genesis ja Baabelin kieltensekoitus kuvaavat kielten alkuperää ja kehitystä uskottavammin kuin darvinistiset selitykset.

Lähde:

University of Kansas. 2017. Language development starts in the womb. Science Daily. (18.7.).

Pikkulapset tyrmäävät darvinistiset odotukset oppimalla vieraan kielen vaivatta ennen kolmatta ikävuottaan

Apinat eivät opi vierasta kieltä.





Joel Kontinen

Alle kolmivuotiaat lapset voivat oppia vierasta kieltä ilman, että heidän äidinkielen taitonsa kärsivät, tuore Mind, Brain, and Education -lehdessä julkaistu tutkimus kertoo.

Washingtonin yliopiston oppimis- ja aivotieteiden instituutin (University of Washington Institute of Learning & Brain Sciences, I-LABS) tutkijat kouluttivat 16 yliopiston opiskelijaa ja äskettäin loppututkintonsa suorittanutta kahden viikon ajan käyttämään instituutin kehittämää kielenoppimisstrategiaa ja lähettivät nämä Madridiin opettamaan 7–33,5 viikon ikäisiä espanjalaislapsille englantia 18 viikon aikana tunnin viikossa.

Ohjelma painotti sosiaalista vuorovaikutusta ja leikkiä.

Lapset oppivat keskimärin 74 sanaa tai sanontaa viikossa ja myös muistivat oppimansa kontrollikokeessa, joka pidettiin 18 viikon päästä. Heidän espanjan taitonsa karttuivat myös samaan aikaan.

Kontrolliryhmän lapset oppivat tuona aikana noin 13 sanaa tai sanontaa viikossa.

Tutkimus on luomisperspektiivistä katsottuna kiinnostava. Siinä käy ilmi ihmisen luontainen kyky oppia kieltä.

Evoluutio ei pysty selittämään kielen syntyä. Darvinistiset selitykset eivät ole alkuunkaan uskottavia.

Kielen alkuperä ja kehitys ovat darvinistisia mysteerejä.

Kieli kertoo ihmisen ainutlaatuisuudesta, ja Baabelin kieltensekoitus on varteenotettava selitys nykykielten synnystä ja kehityksestä.

Lähde:

Bach, Deborah. 2017. New study shows how exposure to a foreign language ignites infants' learning.MedicalXpress (17.7.).

Evolutionistit kiistelevät kielen alkuperästä

Yhdelläkään eläimellä, ei edes apinalla, ei ole ihmisen veroisia viestintätaitoja.





Joel Kontinen

Hevonen vaistoaa, milloin ihminen on ystävällinen ja milloin vihainen. Koira tuntee peruskomentoja ja osaa tulkita ihmisen mielialaa. Papukaija ja jotkin muut linnut pystyvät toistamaan puhuttua kieltä.

Mutta millään eläimellä ei ole sellaista kieltä kuin meillä.

Evolutionistit ovat uskoneet kuulleensa maitovalaan puhuvan liki ihmisten kieltä. Tässä taidossa se tosin häviää reilusti papukaijoille ja varpuslintuihin kuuluville lavastajille (Ptilonorhynchidae).

Vuosi sitten kohistiin Tilda-nimisestä orangista. Se oli kieltä maiskuttamalla oppinut muodostamaan äänteitä, jotka kuulostavat k-, t- ja p-kirjaimilta – etenkin jos käyttää mielikuvitustaan.

Eläinten kyvyt jäävät parhaimmillaankin valovuosien päähän ihmisen kyvystä käyttää kieltä.

Darvinisteille kielen synty on arvoitus. Jotkut ovat kaikesta huolimatta yrittäneet laatia jonkinlaista teoriaa siitä, miksi meidän viestintätaitomme eroaa niin suuresti eläinten kyvyistä.

Äskettäin kielitieteilijä Noam Chomsky ja tietotekniikan professori Robert Berwick yrittivät ratkaista arvoitusta kirjassaan Why Only Us: Language and Evolution (MIT Press).

Emeritusprofessori Noam Chomsky tunnetaan siitä, että hän kehitti teorian universaalisesta eli yleismaailmallisesta kieliopista (Universal Grammar, UG), jonka mukaan meihin on ohjelmoitu kyky omaksua kielioppia.

Chomsky ja Berwick rakentavat näkemyksensä yksinkertaisen UG:n pohjalle. He uskovat, että oletetut esi-isämme oppivat kielen yhdessä hyppäyksessä 40 000 vuotta sitten.

Kieli on evoluution mukaan liian mutkikas opittavaksi yhdessä hujauksessa, joten ei ole ihme, että heidän teesinsä on houkutellut kritiikkiä.

Kielitieteen professori Vyvyan Evans (Bangor University) arvioi teosta New Scientissa eikä alkuunkaan pitänyt lukemastaan.

Hän nostaa esiin esimerkiksi neandertalilaiset, jotka nykytietämyksen mukaan osasivat puhua. Nyt uskotaan, että meissä kaikissa on palanen neandertalilaista perimää.

Emme siis evolutionistienkaan mielestä voi sivuuttaa neandertalilaisten kykyjä. Evans uskoo, että varhaisten ihmisten on täytynyt oppia kieli paljon aikaisemmin kuin mitä Chomsky ja Berwick otaksuvat.

Loogisin vastaus tähän kiistaan on löydettävissä Genesiksestä: ihminen on osannut puhua ja käyttää kielioppia alusta lähtien.


Lähde:

Evans, Vyvyan. 2016. Why Only Us: The language paradox. New Scientist (24.2.).

Anteeksi, en ymmärrä… Skeptikko myöntää: apinat eivät ymmärrä niin paljon kuin kuvitellaan

Ei jymärrä!




Joel Kontinen

Osaavatko apinat oikeasti käyttää sanoja vai tekevätkö eläintieteilijät omia tulkintojaan niiden ”puheesta”? Floridan yliopiston psykologian professori Clive Wynne kirjoitti E-Skeptic -julkaisussa valaisevan tunnustuksen apinoiden viestintätaidoista.[1]

Elokuussa 1969 arvostettu Science -tiedelehti kertoi Washoe-nimisestä naarassimpanssista, joka ymmärsi yli sataa viittomakielen sanaa ja myös käytti niitä kommunikoidessaan viittomilla kouluttajiensa kanssa. [2]Tästä alkoi buumi, jonka päämääränä oli opettaa apinoita puhumaan ja näin kumota pitkään vallinnut käsitys, että puhekyky on ihmisten yksinoikeus.

René Descartes oli pitänyt selvänä, että yksikään eläin ei voinut yltää ihmisten tasolle puhekyvyssä, ja kielitieteilijä Noam Chomsky oli puolustanut tätä käsitystä näyttävästi. Washoen esimerkin innoittamana useat eläintieteilijät alkoivat opettaa simpansseja puhumaan. Esimerkiksi Nim Chimpsky[3] niminen simpanssi oli vuoteen 1977 mennessä oppinut 125 viittomaa. Tämä voi näyttää paljolta, mutta hiljattain kuollut Alex –niminen papukaija oppi käyttämään 150 sanaa.[4] Evolutionisteille Alexin sanavarasto oli yllätys, sillä he pitävät simpanssia ihmisen lähisukulaisena. Pieniaivoinen papukaija ei missään tapauksessa saisi olla apinaa viisaampi.

Kun simpanssit eivät näyttäneet oppivan juuri tämän enemmän viittomia, eläintieteilijät alkoivat opettaa bonoboja eli kääpiösimpansseja. Kuuluisin näistä oli Kanzi. Duane Rumbaugh ja Sue Savage-Rumbaugh opettivat Kanzin kommunikoimaan näppäimistön avulla. He väittivät, että Kanzi oppi ymmärtämään yli 600 eri sanaa, mutta kun asiaa tutkittiin, kävi ilmeiseksi, että Rumbaugit olivat itse tulkinneet suuren osa Kanzin vääristä vastauksista oikeiksi.[5]

Professori Wynne toteaakin, että Descartes näyttää olleen oikeassa. Vain ihmiset osaavat oikeasti kommunikoida sanoin. Wynne, joka silti uskoo, että ihmisillä ja apinoilla oli yhteinen kantamuoto, sanoo kuitenkin:

”Kun seuraavan kerran näette Kanzin tai jonkin sen lajitovereista TV:n dokumenttiohjelmassa, kääntäkää ääni hiljaiselle, jotta voitte vain katsella, mitä se tekee ilman, että apinan kouluttajat tarjoavat teille omia tulkintojaan.”

Darvinistit ovat alusta lähtien halunneet tehdä apinoista ihmisten kaltaisia. Mutta kuvitelmat ovat jälleen kerran osoittautuneet vääriksi. Vain ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Vaikka eläimetkin voivat olla älykkäitä, suuri älyllinen juopa erottaa ne ihmisistä.


Viitteet

[1] Wynne, Clive. 2007. Aping Language. A skeptical analysis of the evidence for nonhuman primate language. E-Skeptic 31.10. 2007. www.skeptic.com/eskeptic/07-10-31.html
[2] Wynne 2007.
[3] Nim chimsky on selvästikin parodia Noam Chomskystä.
[4] Carey, Benedict. 2007. Alex, a Parrot Who Had a Way With Words, Dies. New York Times. 9.10. 2007. http://www.nytimes.com/2007/09/10/science/10cnd-parrot.html?_r=1&em&ex=1189569600&en=708c72b735b87acd&ei=5087%0A&oref=slogin
[5] Wynne 2007.