Hyvästi, alkuliemi!

Uusi tutkimus siirtää elämän synnyn meren syvyyksiin. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Charles Darwin unelmoi aikoinaan pienestä lämpimästä lammikosta, jossa ensimmäisen elävän solun piti saada alkunsa. Vaikka evolutionistit ihastuivat ajatukseen, näyttöä sen toimivuudesta ei saatu.

Kun elämän synty lammikossa alkoi näyttää mahdottomalta, siirryttiin syvimpiin vesiin. Haldanen dilemmasta tunnettu geneetikko J. B. S. Haldane kehitti nyt hylätyn mallin, jonka mukaan uv-säteily sai metaanin, ammoniakin ja veden tuottamaan varhaisen maan ensimmäiset orgaaniset yhdisteet valtameressä.

Tuore tutkimus kehottaa hautaamaan koko hypoteesin. Tutkimusryhmän johtaja Nick Lane Lontoon University Collegestä sanoo, että tämä oppikirjoista tuttu vanha selitys ei yksinkertaisesti toimi.

Alkuliemi ei pysty tuottamaan elämää, jonka synnyttämiseen tarvitaan muutakin kuin vettä.

Ongelma ei darvinistille ole mitätön. Jos evoluutio ei pääse edes käynnistymään, miten se voisi edetä? Uusi BioEssays-lehdessä julkaistu tutkimus korvaa alkuliemen syvänmeren savuttajalla eli merenpohjan kuumalla lähteellä.

Mutta tämäkin hypoteesi on yhtä spekulatiivinen kuin Darwinin alkuperäinen unelma. Jo Louis Pasteur (1822-1895) osoitti kokeellisesti, että elämä voi syntyä vain elävästä.


Lähde:

New Research Rejects 80-Year Theory of 'Primordial Soup' as the Origin of Life. ScienceDaily. 3.2. 2010. http://www.sciencedaily.com/releases/2010/02/100202101245.htm

Skeptikko spekuloi, miltä ET ei näytä

Skeptikko Michael Shermerin mielestä ET ei näytä tällaiselta. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Skeptic-lehden päätoimittaja Michael Shermer (lue hänestä lisää tästä, tästä, tästä ja tästä) on ottanut missiokseen vastustaa kaikkea, mikä ei ole sopusoinnussa evoluutiosta inspiraatiota ammentavan naturalistisen maailmankuvan kanssa. Aiemmin tänä vuonna julkaistulla videolla hän vakuuttaa, että avaruusoliot eivät voi muistuttaa meitä. Hänen mukaansa todennäköisyys, että ET olisi kahdella jalalla kävelevä kädellinen, on käytännössä nolla.

Tohtori Shermer perustelee näkemystään darvinistisella evoluutiolla, jota hän kaikkien oikeaoppisten ja dogmaattisten skeptikkojen tavoin pitää totena. Eli jos elämä on syntynyt täysin sattumalta maapallolla, sen on täytynyt syntyä sattumalta myös muualla.

Kuitenkin jo Louis Pasteur osoitti kokeellisesti, että elämä voi syntyä vain elävästä. Tohtori Werner Gitt on dokumentoinut kirjassaan In the Beginning was Information, että informaatio edellyttää aina lähettäjää. Toisin sanoen: avaruusolioita ei voi olla olemassa, ellei niitä ole varta vasten luotu.

Meillä ei ole todisteita siitä, että niitä olisi luotu muualla kuin Hollywoodissa.

Lähde:

Shermer, Michael. 2009. Aliens.

Kristinusko ei ole pelkkä ideologia

Jeesus Kristus ei ollut pelkästään moraaliopettaja. Christ Pantocrator ikoni. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Objektiivisuus edellyttää kristinuskon arvoista luopumista, päättelee Veli-Pekka Tynkkynen tuoreessa kirjoituksessaan Aamulehden mielipidesivulla.

Siinä sivussa maantieteilijä Tynkkynen tulee tulkinneeksi pelastushistorian uudelleen (”Jeesus oli todellinen henkilö, joka kuoli radikaalien eettisten ajatustensa takia.”).

Samalla paljastuu myös Tynkkysen ateismi, joka värittää hänen ajatteluaan:

Mitkään todisteet eivät tue yliluonnollisen olemassa oloa, joten modernin ajan ihminen ei usko raamatun satuihin.

Ihmeiden kieltäminen oli muodikasta 1800-luvulla. Tynkkynen on toisin sanoen hieman myöhässä. Tuolloin Charles Darwin hengenheimolaisineen myös uskoi, että solu oli äärimmäisen yksinkertainen. Nykyisin tiedetään, ettei ihminen ole keksinyt mitään läheskään yhtä tehokasta.

1800-luvulla myös kuviteltiin, että elämä voi syntyä elottomasta. Raamattuun uskova tiedemies Louis Pasteur osoitti, että tämä oli harhakuvitelma.

Valitettavasti evolutionistit uskovat edelleenkin, että elottomasta voi syntyä elävää. Tieteellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Ei siis ihme, että yhä useammat hylkäävät darvinistisen satuilun.

Tynkkynen on omaksunut varsin yksipuolisen historiankäsityksen, jota ei juurikaan voi luonnehtia objektiiviseksi:

Kristittyjen maiden taloudellinen voittokulku ja Maapallon elämän kuihtuminen ovat kulkeneet käsi kädessä.

Todellisuudessa ihminen sai tehtäväkseen maan viljelemisen ja varjelemisen jo Eedenissä. Tynkkysen käsitys eroaa huomattavasti monen historiantutkijan ja esimerkiksi sosiologi Rodney Starkin näkemyksistä. Imperialismi sai varsin runsaasti vaikutteita darvinismista, joten Tynkkynen ei taaskaan kerro (tai tiedä) koko totuutta.

Kristinuskon vastustajat ovat perinteisesti käyttäneet virheellisiä argumentteja edistääkseen omaa asiaansa. 1800-luvun loppupuolella esimerkiksi Darwinin bulldoggina tunnettu Thomas Huxley piti jopa Pelastusarmeijaa vahingollisena.

Kristinusko ei ole pelkästään ideologia. Se on dynaaminen usko, jota apostoli Paavali kuvaa näin:

Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle!
(2. Kor. 5:17)

ja näin:

Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat.
Room. 1:16)

Ja toisin kuin darvinistiset sadut, se ei vieläkään ole vanhentunut.










Lähde:

Tynkkynen, Veli-Pekka. 2009. Uskontoa ei kaivata hyvään elämään. Aamulehti 6.8. , B16.

Kuolemantuomiota odotellessa

Evolutionistit eivät pidä tätä planeettaa ainutlaatuisena. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

On vain ajan kysymys, milloin jostain löytyy ensimmäinen maankaltainen elävä planeetta, jossa elämän edellytykset täyttyvät. Mikrobitason elämää saatetaan pian löytää jopa omasta aurinkokunnastamme.

Jos näin käy, ihmiskeskeisyys saa lopullisen kuolemantuomionsa.

Näin kirjoittaa toimittaja Vesa Vanhalakka Aamulehdessä selostaessaan Tieteen päiviä, joiden vetonaulana on kaksi juhlavuotta: Charles Darwinin syntymästä tulee piakkoin kuluneeksi 200 vuotta, ja 400 vuotta siitä, kun Galileo Galilei alkoi tarkkailla avaruutta kaukoputkellaan.

Evolutionistit eivät tunnu hyväksyvän sitä, että planeettamme voisi oikeasti olla ainutlaatuinen. Vaikka mitään todisteita ulkoavaruuden elämästä ei ole löydetty, he eivät ole heittäneet kaukoputkeaan kaivoon vaan uskovat hartaasti, että jossain vielä piilee planeetta, jolla on pieniä vihreitä miehiä.

Astronomit ovat löytäneet yli 300 eksoplaneetta eli aurinkokuntamme ulkopuolista planeettaa. Yksikään niistä ei muistuta Maata.

Mutta evolutionisti uskoo, että kaikki elämä on seurausta luonnonprosesseista. Joten jos sitä on syntynyt sattumalta tänne, sitä on täytynyt syntyä sattumalta myös muualle.

Vika ei ole logiikassa vaan premisseissä. Meillä ei tosin sanoen ole mitään näyttöä siitä, että elämä edes voisi syntyä spontaanisti ilman ulkopuolista ohjausta.

Louis Pasteur (1822-1895), luomiseen uskova suuri kemisti ja mikrobiologi, osoitti vakuuttavasti, että elämä syntyy vain elävästä. Evolutionistit eivät kuitenkaan usko tähän vaan olettavat, että elämän on täytynyt syntyä elottomasta ainakin kerran.

Tällaisella uskomuksella ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa.

Lähteet:

Vanhalakka, Vesa. 2009. Ihmiskeskisyyden kuolinkorinaa. Aamulehti A8. (8.1.).

Vanhalakka, Vesa. 2009. Elävä planeetta voi löytyä jo 2015 mennessä. Aamulehti A8. (8.1.).