torstai 11. joulukuuta 2008

Kuumaa vettä kuumassa Jupiterissa



Kuva: NASA/JPL-Caltech/T. Pyle.



Joel Kontinen

Astronomit ovat vuosikymmenien ajan etsineet vettä aurinkokunnastamme ja sen ulkopuolelta. Vesi on elämän edellytys, ja NASA pitää elämän etsintää yhtenä päähankkeistaan. Hiljattain astronomit havaitsivat merkkejä vedestä tarkkaillessaan planeetta HD 189733b:tä Spitzer-avaruusteleskoopilla.

HD 189733b on valtava kaasuplaneetta eli kuuma Jupiter noin 63 valovuoden päästä Maasta. Sen ilmakehässä on myös hiilidioksidia ja metaania.

Carl Grillmair Pasadenan Spitzer-tiedekeskuksesta kollegoineen raportoi löydöstään tuoreimmassa Nature-tiedelehdessä. He käyttivät menetelmää, jonka avulla he pystyivät erottamaan, milloin infrapunavalo tulee planeetasta ja milloin auringosta.

He ilmeisesti myös löysivät merkkejä planeetan säästä. HD 189733b kiertää hyvin lähellä aurinkoaan, joten toiveita elämän löytämisestä ei juurikaan ole.

Tähtitieteilijät puhuvat kultakutrivyöhykkeestä eli alueesta, jossa voisi periaatteessa olla elämää. Nimi on peräisin tarinasta Kultakutri ja kolme karhua. Kultakutri eksyi metsään ja löysi mökin, jossa pöydällä oli kolme puurokulhoa. Hän maistoi ensimmäisestä. Puuro oli liian kuumaa. Seuraavassa se oli liian kylmää, mutta kolmannessa juuri sopivaa.

Kultakutrivyöhykkeitä kutsutaan myös elinkelpoisiksi vyöhykkeiksi. Niitä on kaikesta päätellen harvassa koko universumissa. Carl Sagan kuvasi maapalloa pieneksi kalpeaksi pisteeksi. Guillermo Gonzales ja Jay Richards kirjoittivat kirjan The Privileged Planet kumotakseen Saganin teesin. He osoittivat, että planeettamme on ainutlaatuinen.

Tämä oli monille darvinisteille liikaa: Gonzales menetti yliopistovirkansa, mistä esimerkiksi Ben Steinin dokumenttifilmi Expelled: No Intelligence Allowed kertoo.

Astronomit ovat löytäneet yli 300 eksoplaneettaa eli aurinkokuntamme ulkopuolista planeettaa. Yksikään näistä järjestelmistä ei muistuta omaamme. Yleensä valtavat kaasuplaneetat eli kuumat Jupiterit kiertävät lähellä aurinkoaan. Kultakutrille ne olisivat aivan liian kuumia paikkoja.

Näyttää siis siltä, että Gonzales ja Richards olivat oikeassa. Maapallo on ainutlaatuinen planeetta. Monien muiden seikkojen tavoin tämä puhuu meille luomisesta.

Evoluutioon uskovat tiedemiehet voisivat toisin sanoen käyttää resurssejaan hyödyllisemminkin. Mutta ehkä heidän on vaikea hyväksyä sitä, että elämä ei kehittynyt sattumalta edes maapallolla vaan se luotiin.



Lähteet:

Grillmair C. et al. 2008. Strong water absorption in the dayside emission spectrum of the planet HD 189733b Nature, 456:7223, 767-769 (11. 12. 2008).

Koczor, Ron and Tony Phillips. 2003. The Goldilocks Zone. http://science.nasa.gov/headlines/y2003/02oct_goldilocks.htm.

Yeager, Ashley. 2008. Exoplanet may harbour stormy skies. Nature News (10. 12.). http://www.nature.com/news/2008/081210/full/news.2008.1289.html.