Neandertalinihmiset hoitivat hammasreiän poraamalla hampaaseen

 

Kuva: Hexian Culture, Tourism and Sports Bureau, Ma’anshan,

Joel Kontinen

Siperialaisesta luolasta löydetty 59 000 vuotta vanha neandertalinihmisen hammas osoittaa merkkejä tarkoituksellisesta poraamisesta syvän reiän hoitamiseksi, mikä siirtää varhaisimpia todisteita hammaslääketieteestä noin 45 000 vuotta taaksepäin.

Alempi toinen poskihammas – jota epäillään vaivaavan bakteerien aiheuttama reikiintyminen – sisältää merkkejä kokeneesta kivityökaluilla poraamisesta kolmessa vaiheessa aina hampaiden pulpaan asti.

Vaikka toimenpide olisi ollut tuskallinen, se todennäköisesti lievitti kipua henkilöllä, joka jatkoi pureskelua hampaalla, mahdollisesti vuosien ajan, sanoo Kseniya Kolobova Venäjän tiedeakatemiasta.

Myös hobittit ovat kuulemma saaneet nauttia hammaslääkärien taidosta. Tämä osoittaa, että hobittit ja  neandertalinihmiset eivät olleet lähtöisin apinoista.

Lähde:

Christa Lesté-Lasserre 2026 Neanderthals treated a dental cavity by drilling into the tooth | New Scientist 13.5.

Marokosta löydetyt ”hominiinifossiilit” saattavat olla nykyihmisen läheisiä esi-isiä

 

Kuva: Hamza Mehimdate, ohjelma. Casablancan esihistoria

Joel Kontinen

Pohjois-Afrikasta löydetyt lähes kolme neljäsosaa miljoonaa vuotta vanhat fossiloituneet leukaluut ja nikamat saattavat kuulua neandertalinihmisten, denisovanihmisten ja nykyihmisten yhteiselle esi-isälle, joka eli vähän ennen kuin kolme hominiinilinjaa erosivat.

Nykyihmisten, neandertalinihmisten ja denisovanihmisten viimeisen yhteisen esi-isän uskotaan eläneen joskus 765 000–550 000 vuotta sitten. Mutta tarkalleen milloin ja missä se asui, ovat edelleen kaksi ihmisen evoluution suurta kysymystä.

Ihmiset eivät kehity niin kuin darvinistinen evoluutio kertoo. Kaikki niin kutsuttujen neandertalinihmisten ja denisovanihmisten fossiilit ovat ihmisten, Aadamin ja Eevan jälkeläisten luita.

Lähde:

James Woodford 2026 Hominin fossils from Morocco may be close ancestors of modern humans | New Scientist7.1.

"Hybridi"kallo on saattanut olla Neandertalinihmisen ja Homo sapiens -ihmisen lapsi

 

Tytön kallo, jonka uskotaan olevan neandertalinihmisen ja Homo sapiens -vanhempien jälkeläinen. Kuva: Israel Hershkovitzy

 Joel Kontinen

Mikä erottaa nykyihmisen Neandertalilaisesta? Israelista on löytynyt pääkallo, jonka oletetaan olevan näiden sukujen edustajia.

Mitä kreationistit sanovat Neandertalilaisista? Heidän mukaansa ne olivat Nooan jälkeläisiä, jotka kärsivät Euroopan kylmyydestä.

"140 000 vuotta sitten eläneen viisivuotiaan tytön kallo muistuttaa nykyihmisen ja Neandertalinihmisen kalloa, mikä viittaa siihen, että hänen vanhempansa ovat saattaneet kuulua eri lajeihin.

Israelista löydetty viisivuotias hominiinikallo kuului todennäköisesti Neandertalinihmisen ja Homo sapiensin vanhempien hybridilapselle sen anatomian analyysin mukaan. Viisivuotias tyttö haudattiin varhaisimpaan tunnettuun hautausmaahan, mikä mahdollisesti muuttaa tietämystämme ensimmäisistä järjestetyistä hautauksista ja niiden takana olevista ihmisistä.

Kallon alun perin kaivettiin esiin Skhulin luolasta Karmelinvuorelta vuonna 1929. Kaivauksissa löydettiin yhteensä seitsemän aikuista, kolme lasta ja kokoelma luita, jotka kuuluivat 16 ihmiselle."

Lähde:

Taylor Mitchell Brown 2025 'Hybrid' skull may have been a child of Neanderthal and Homo sapiens | New Scientist 7.7.

Filippiiniläisen luolan kivityökaluja käytettiin köysien valmistukseen 40 000 vuotta sitten

 

Kuva: Hemis/Alamy Stock Photo. 

 

Joel Kontinen

 

Filippiineillä Palawanin saarella sijaitsevista Tabon-luolista löytyneiden kivityökalujen jäljet viittaavat siihen, että niitä käytettiin kasvikuitujen käsittelyyn, mikä mahdollistaa köysien, korien ja muiden esineiden tekemisen.

Tabonin luolien sisällä Palawanin saarella Filippiineillä kivityökalujen analyysin mukaan Filippiinien esihistorialliset asukkaat pystyivät valmistamaan köysiä ja koreja kasvikuiduista lähes 40 000 vuotta sitten. Löytö viittaa siihen, että tuolloin eläneet ihmiset ovat saattaneet valmistaa kehittyneempiä rakenteita, kuten veneitä ja rakennuksia aiemmin, kuin evolutionistit uskoivat.

”Kuituteknologian hallinta oli erittäin tärkeä askel ihmisen kehityksessä. Sen avulla voidaan koota erilaisia esineitä yhteen ja rakentaa taloja, tehdä yhdistelmäesineitä, metsästää jousilla”, sanoo Hermine Xhauflair Filippiinien Diliman -yliopistosta. "Loppujen lopuksi köysien olemassaolo antaa ihmisille mahdollisuuden kiinnittää kanootteihin purjeen ja luoda veneitä, joilla voidaan mennä hyvin kauas."

Tämän vuoksi arkeologit ovat innokkaita tutkimaan muinaisia kuituja, mutta niiden orgaaninen luonne tarkoittaa, että niitä on säilynyt vain vähän – vanhin koskaan löydetty on 50 000 vuotta vanha narunpala, jonka uskotaan olevan neandertalilaisten valmistamia.

Tämä näytteiden puute tarkoittaa, että arkeologit joutuvat usein luottamaan epäsuoriin todisteisiin tekstiilien valmistuksessa, kuten kuvataiteessa, kuitukasvien siemenissä tai kuitujen käsittelyn merkkejä kivityökaluissa. Xhauflair ja hänen kollegansa ovat tehneet juuri niin, heidän tapauksessaan analysoimalla 43 kivityökalua, jotka ovat peräisin 33 000–39 000 vuotta sitten ja jotka oli kaivettu Tabonin luolista Palawanin saarella Filippiineillä.

Genesiksen mukaan ihmiset tiesivät jo alussa, miten valmistaa köysiä ja muuta vastaavaa, ja he rakensivat pyramideja jo varhain.

Lähde:

Sagar, Soumya. 2023. Stone tools in Filipino cave were used to make ropes 40,000 years ago.  New Scientist 30.6.