Jäniksen korvat

Kuva: A. Thorburn, public domain.

Joel Kontinen 

Miksi jänis pysyy liikkumatta ja painaa korvansa selkäänsä, kun se haluaa, ettei sitä huomattaisi? Mistä se tietää, että pystyssä olevat korvat näkyvät kauas? Onko jäniksellä jonkinlainen itsetuntemus? Vai ovatko vain ne jänikset jääneet henkiin, jotka ovat tehneet näin?

 Onko  luonnonvalinta kertonut sille, että tämä on hyvä keino?

Ehei, vaan Jumala luodessaan jäniksen antoi sille joitakin näppäriä suojautumiskeinoja. Eräs niistä on tämä taito piiloutua ja pysyä liikkumatta, toinen on nopeus. Kolmas on se, että jänis synnyttää kahdet poikaset vuodessa, joten vaikka saaliseläimet tappavat jäniksiä, aina jokunen selviää hengissä sukua jatkamaan ja pomppimaan myös meidän pihalla.

Satakielen siipi lyhenee -kiitos ilmastomuutoksen

Kuva: Carlos Delgado, CC BY-SA 4.0.



Joel Kontinen

John Keats nimitti satakieltä ”puiden kevytsiipiseksi Dryadiksi”. Mutta hyvin juhlittu pieni lintu, jolla on kaunis lauluääni, saattaa olla yhä uhanalaisempi, koska sen siipi lyhenee.

Satakieli tekee eeppisen matkan Saharan eteläpuolisesta Afrikasta Eurooppaan joka kesä, mutta Englannissa on tuskin 7000 pesäparia.

Tutkijat, jotka tutkivat Espanjan keskiosan kahden satakielen populaation siipikokoja, ovat havainneet, että siipien keskimääräinen pituus suhteessa kehon kokoon on vähentynyt kahden viime vuosikymmenen aikana. Lyhyempisiipisten lintujen havaittiin olevan vähemmän todennäköisesti palaamassa pesimäalueilleen ensimmäisen Afrikan matkansa jälkeen.

The Auk: Ornithological Advances lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttama luonnonvalinta suosii lyhyempisiipisiä lintuja.

Viime vuosikymmeninä kevään ajoitus on muuttunut Espanjan keskiosassa, ja kesäkuivuudet ovat pitkittyneet, jolloin satakielillä on lyhyempi aika poikasten kasvattamiseksi.

Tutkijat uskovat, että on joukko mukautuksia, jotka tekevät satakielestä tehokkaita muuttolintuja, mukaan lukien pitkä siipiväli, suurempi munimismäärä ja lyhyempi elinikä, joita hallitsevat joukko kytkettyjä geenejä. Tämä tarkoittaa, että selektiivinen paine yhden ominaisuuden muuttumiseen vaikuttaa myös muihin ominaisuuksiin.

Jos kuivuuspaine johtaa menestyneimpiin lintuihin munimaan pienempiä munamääriä, joissa on vähemmän nuoria, niin voi olla, että nämä satakielet menettävät myös muut siihen liittyvät piirteet, jotka tekevät niistä niin tehokkaita siirtolaisia. Tämä on esimerkki sopeutumattomuudesta, jossa lajien reagoinnit muuttuviin olosuhteisiin aiheuttavat lopulta haittaa.

"On paljon todisteita siitä, että ilmastonmuutos vaikuttaa muuttolintuihin, muuttaa niiden saapumis- ja munimispäivämääriä sekä fyysisiä ominaisuuksia viime vuosikymmeninä”, sanoi ensisijainen kirjoittaja Carolina Remacha Madridin Complutense-yliopistosta.

”Jos haluamme ymmärtää täysin, kuinka lintukannat mukautuvat uusiin ympäristöihin auttaaksemme niitä vastaamaan nopeasti muuttuvan maailman haasteisiin, on tärkeää kiinnittää huomiota väärinkäyttävän muutoksen mahdollisiin ongelmiin.”

Tämä taitaa olla niitä tutkimuksia, jolla luonnonvalinta yhdistetään ilmastonmuutokseen.

Lähde:

Barkham, Patrick. 2020 Nightingales at risk due to shorter wings caused by climate crisis The Guardian 1.4.