Joel Kontinen
Evolutionistit ovat Charles Darwinin päivistä lähtien enimmäkseen pitäneet tämän käsitystä luonnonvalinnasta totena, joskin soraäänet ovat viime vuosina voimistuneet.
Vuonna 2007 ateistifilosofi Antony Flew herätti kiukkua jumalankieltäjien leirissä. Hän ilmoitti hylänneensä evoluution, koska hän ei enää nähnyt siitä todisteita vaan piti älykästä suunnittelua paljon varteenotettavampana selitysmallina.
Oxfordin yliopiston emeritusprofessori Dennis Noble pitää koko uusdarvinistista rakennelmaa (satunnaiset mutaatiot ja luonnonvalinta) epäuskottavana.
Evoluutiobiologi Lynn Margulis niin ikään epäili uusdarvinistisia mekanismeja. Hän painotti, että luonnonvalinta vain eliminoi ei-toivottavia piirteitä ja kenties pitää toivottavia yllä, mutta se ei pysty rakentamaan.
Jerry Fodor, Rutgersin yliopiston filosofian ja kognitieteen professori, ja Massimo Piattelli-Palmarini, Arizonan yliopiston kognitieteen professori, kritikoivat luonnonvalinnan ylisuurta roolia darvinismissa.
Ateistifilosofi Thomas Nagel pitää uusdarvinismia täysin epäuskottavana.
Joukko tutkijoita ilmoitti kolmisen vuotta sitten Naturessa, että darvinismi ei toimi.
Äskettäin biologit Stephen Ellner ja Robin Snyder osoittivat sekä teoreettisesti että kokeellisesti, että uusdarvinistinen käsitys luonnonvalinnasta ei pidä paikkaansa.
Ellner, joka on ekologian ja evoluutiobiologian professori, ja Snyder, biologian apulaisprofessori, hyödynsivät tutkimuksessaan pikkukajavasta (Rissa tridactyla), yhdestä pensaslajista (Artemisia tripartita) ja yhdestä villiruohosta (Pseudoroegneria spicata) kerättyjä aineistoja.
He toteavat Cornellin yliopiston lehdessä, että ratkaisevin tekijä on hyvä onni.
Hyvä onni tarkoittaa sitä, että sinnittelee hengissä silloin, kun muut ympärillä kuolevat, jolloin se, mitä tapahtuu, tapahtuu.
Käsitys kelpoisimman eloonjäämisestä joutunee siis jo erehdysten joukkoon.
Lähde:
Fleischman, Tom. 2018. It's mostly luck, not pluck, that determines lifetime reproductive success. Cornell Chronicle (1.3.).
Tekstit
