Näytetään tekstit, joissa on tunniste Philip Skell. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Philip Skell. Näytä kaikki tekstit

perjantai 26. marraskuuta 2010

Philip S. Skell – rohkea toisinajattelija on poissa




Piirros: José-Manuel Benito Álvarez, Wikipedia. Professori Philip Skell suhtautui viime vuosinaan skeptisesti tähän skenaarioon.


Joel Kontinen

USA:n Tiedeakatemian jäsen, Pennsylvanian valtionyliopiston emeritusprofessori Philip S. Skell kuoli viime sunnuntaina 91 vuoden ikäisenä.

Kemian professori Skell tuli tunnetuksi uranuurtavilla karbeenitutkimuksillaan. Myöhemmin hän huomasi, että darvinistiset selitykset ovat monesti täysin tarpeettomia. Evoluutio ei ollut se luonnontieteiden kulmakivi, joksi sitä oli mainostettu.

Hänelle selvisi, että tiedeyhteisö suhtautui varsin nuivasti tiedemiehiin, jotka epäilevät darvinistista evoluutiota.

Satojen muiden kriitikkojen tavoin professori Skell kirjoitti nimensä A Scientific Dissent from Darwinism –asiakirjaan, jonka myös ainakin kahdeksan suomalaista luonnontieteilijää allekirjoitti jo vuonna 2007.

Vuonna 2005 hän kirjoitti kohutun artikkelin The Scientist –lehteen. Hän esimerkiksi sanoi:

Luonnonvalinta tekee ihmisistä itsekeskeisiä ja aggressiivisia – paitsi kun se tekee heistä altruistisia ja rauhantahtoisia. Tai luonnonvalinta tuottaa viriilejä miehiä, jotka levittävät siementään innokkaasti – paitsi kun se suosii miehiä, jotka ovat uskollisia suojelijoita ja elättäjiä. Kun selitys on niin joustava, että se selittää minkä tahansa käyttäytymisen, sitä on vaikea testata kokeellisesti.”

Darvinismi oli Skellin mielestä tarpeeton selitys.

Lähteet:

Luskin, Casey. 2010. Giving Thanks for Dr. Philip Skell. (25.11.).

Skell, Philip S. 2005. Why do we invoke Darwin? Evolutionary theory contributes little to experimental biology. The Scientist 19(16):10. (29.8.)

lauantai 16. tammikuuta 2010

”Evoluutio suosii karskeja miehiä”



Apinatarinat voivat hyvin, esimerkiksi Aamulehden mielipidepalstalla.




Joel Kontinen

Emeritusprofessori Markku Ojanen pohtii Aamulehdessä suomalaista miesihannetta ja päätyy siihen, että media painottaa miesten karskeutta.

Kiltit miehet eivät menesty avioliittomarkkinoilla, koska ”evoluutiopsykologien mukaan - - karskit miehet antavat kuvan, että he pystyvät huolehtimaan naisestaan ja lapsistaan.”

USA:n tiedeakatemian jäsen Philip Skell varoitti tällaisesta tarinoinnista The Scientist -lehdessä vuonna 2005:

Luonnonvalinta tekee ihmisistä itsekeskeisiä ja aggressiivisia – paitsi kun se tekee heistä altruistisia ja rauhantahtoisia. Tai luonnonvalinta tuottaa viriilejä miehiä, jotka levittävät siementään innokkaasti – paitsi kun se suosii miehiä, jotka ovat uskollisia suojelijoita ja elättäjiä. Kun selitys on niin joustava, että se selittää minkä tahansa käyttäytymisen, sitä on vaikea testata kokeellisesti.

Toisin sanoen: kun kaikki mahdollinen tai jopa mahdoton selitetään darvinistisilla mekanismeilla, evoluutio menettää loputkin uskottavuutensa.


Lähteet:

Ojanen, Markku. 2010. Miehen pitää olla karski. Aamulehti 16.1., B18.

Skell, Philip S. 2005. Why do we invoke Darwin? Evolutionary theory contributes little to experimental biology. The Scientist 19(16):10 (29.8.) http://www.discovery.org/a/2816

torstai 5. maaliskuuta 2009

Evoluutio tuottaa edistystä?



Evoluutiotieteilijä saattaisi tässäkin nähdä sukulaissielun.


Joel Kontinen

Charles Darwinin juhlavuosi on kirvoittanut näkemysten vaihtoa Aamulehden mielipidesivulla. Viimeksi meille kerrottiin, että evoluutio on ”tuottanut valtavaa edistystä maataloudelle, lääketieteelle ja teknologialle.”

Kiinnostava väite. Ja lisää seuraa: ”Dna-tiede on jo osa arkielämäämme oikeuslääketieteessä, tautien diagnosoinnissa ja hoitamisessa.”

Mutta mitä tekemistä tieteen kehityksellä on evoluution kanssa? Ei mitään. Nykytieteen juuret ovat kristinuskossa ja rationaalisessa jumalakuvassa. Tieteen suuret pioneerit olivat tunnustavia kristittyjä.

Vuonna 2005 USA:n tiedeakatemian jäsen Philip Skell, joka on Pennsylvanian valtionyliopiston emeritusprofessori, vastusti juuri tällaisia perättömiä väittämiä The Scientist lehdessä.

Professori Skell on tunnettu kemisti ja antibiootitutkimuksen uranuurtaja. Hän kritikoi tapaa, jolla darvinistisia selityksiä käytetään tiedejulkaisuissa:

Luonnonvalinta tekee ihmisistä itsekeskeisiä ja aggressiivisiä – paitsi kun se tekee heistä altruistisia ja rauhantahtoisia. Tai luonnonvalinta tuottaa viriilejä miehiä, jotka levittävät siementään innokkaasti – paitsi kun se suosii miehiä, jotka ovat uskollisia suojelijoita ja elättäjiä. Kun selitys on niin joustava, että se selittää minkä tahansa käyttäytymisen, sitä on vaikea testata kokeellisesti.

Mielikuvitukseen perustuvat selitykset ovat juurtuneet niin syvälle evoluution maailmaan, että niitä on välillä vaikea edes huomata.

Vaikka Theodosius Dobzhansky aikoinaan väitti, ettei biologiaa voida ymmärtää ilman evoluutiota, Skellin mukaan koko käsite on käytännössä turha. Darvinistisella evoluutiolla ei ollut mitään tekemistä hänen tutkimustyönsä kanssa.


Skell kysyi seitsemältäkymmeneltä huippututkijalta, miten evoluutio on vaikuttanut näiden tutkimustyöhön. Kaikki olivat sitä mieltä, ettei se vaikuttanut lainkaan.

Darvinistiset olettamukset ovat toisinaan pikemminkin hidastaneet tieteen kehitystä.




Lähteet:

Skell, Philip S. 2005. Why do we invoke Darwin? Evolutionary theory contributes little to experimental biology. The Scientist 19(16):10 (29.8). http://www.discovery.org/a/2816

Virtanen, Antti. 2009. Jostain syystä evoluutiotiede tuottaa edistystä. Aamulehti 5.3. B16.