keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Harvardin avaruustieteilijä: Ihmiskunnalla on erikoisasema universumissa

Linnunrata: Kuva: ESO, Creative Commons (CC BY 4.0).




Joel Kontinen

Monet evoluutioon turvautuvat skeptikot, esimerkiksi Carl Sagan ja Stephen Hawking, pitävät ihmistä kosmisen sattuman seurauksena.

He uskovat, että kun aikaa on riittävän monta miljardia vuotta, tähtipölystä ja elottomasta kaasusta muodostuu viimein olento, joka pohtii, mistä hän on tullut ja minne hän on menossa.

Sattumaan luottaminen on kuitenkin kiistanalaista.

Harvardin yliopiston avaruustieteen lehtori, astrofyysikko Howard A Smith kirjoitti kiitospäivän jälkimainingeissa Washington Postissa, että meidän tulisi olla kiitollisia myös erikoisasemastamme.

Hän kumoaa kirjoituksessaan Saganin ja Hawkingin näkemykset ihmisen mitättömyydestä ja painottaa, että emme pääse karkuun antrooppista periaatetta.

Maailmankaikkeus ei alkuunkaan näytä siltä, että se olisi syntynyt sattumalta, vaan luonnon neljä perusvoimaa – painovoima, sähkömagneettinen voima, heikko ydinvoima ja vahva ydinvoima – on hienosäädetty tekemään elämän mahdolliseksi ja myös takaamaan sen jatkuvuuden.

Smithin mukaan tämä ei voi olla sattumien summa, koska vain pienoinen muutos missä tahansa perusvoimassa merkitsisi sitä, että universumi ei olisi edes syntynyt.

Vaikka hän uskoo alkuräjähdykseen (big bang), hän näkee sitä seuranneessa kosmisessa inflaatiossa merkkejä teleologiasta eli tarkoitushakuisuudesta.

Hän on ateistifilosofi Thomas Nagelin kanssa samaa mieltä siitä, että naturalistiset prosessit eivät yksinään pysty selittämään universumin hienosääntöä vaan siinä näkyy älykäs suunnittelu.

Edes usko multiversumeihin eli moniin rinnakkaisiin maailmankaikkeuksiin ei pelasta ateistista ajattelua luonnon suvereenisuudesta.

Myös eksoplaneetat eli muita tähtiä kiertävät planeetat kertovat maapallon ainutlaatuisuudesta ja haastavat naturalistisia teorioita.

Ja elämän naturalistinen synty on edelleenkin täysin mahdotonta.

Me siis olemme ainutlaatuisia ja siitä meidän on syytä olla kiitollisia.

Lähde:

Smith, Howard A. 2016. Humanity is cosmically special. Here’s how we know. The Washington Post (25.11.).



maanantai 28. marraskuuta 2016

Moraalin alkuperä on darvinistille ongelma


Auguste Rodin: Ajattelija (public domain).




Joel Kontinen

Voiko järkeen luottaminen olla moraalinen kysymys? Joukko psykologeja tnäyttää ajattelevan näin. He julkaisivat äskettäin PLOS ONE:ssa raportin, jossa he vertailivat kahdeksaa tutkimusta ja pyrkivät pisteyttämään asteen, jolla ihmiset rationalisoivat moraalisuuden.

Esitellessään tutkimusta Phys.orgissa Brian Flood todistelee, että evoluutioteoria on niitä yhteiskunnallisia uskomuksia, joissa toinen osapuoli turvautuu loogiseen päättelyyn ja tieteellisiin todisteisiin ja toinen osapuoli ei tee niin.

Moraali ja logiikka ovat immateriaaleja eli aineettomia ominaisuuksia, eikä niitä siten edes pitäisi olla olemassa puhtaasti naturalistisessa /materiaalisessa maailmassa, joten evoluution vetoaminen tuntuu oudolta.

Tutkimus pyrkii irrottamaan moraalin uskosta Jumalaan ja markkinoi sen sijalle sekulaarisia moraalisia arvoja.

Flood onnistuu myös yhdistämään USA:n äskeiset presidenttivaalit moraalisuuteen, joskaan ei sillä tavoin kuin olisimme odottaneet.

Darvinistinen logiikka olisi suosinut Hillary Clintonia, vaikka hän salllisi abortin vielä vauvan synnyinhetkellä.

Oikeus elämään ei siis näyttäisi perustuvan darvinistiseen moraaliin, joka on antanut meille
sotia, kärsimystä, verisiä vallankumouksia, kansanmurhia, holokausteja, abortteja ja eutanasiaa.

Järjen palvonta johtaa lopulta kaaokseen riippumatta siitä, millä verukkeella sitä yritetään pönkittää.

Evoluutioon perustuva maailmankuva ei sitä paitsi edes ole looginen. Se turvautuu liiaksi toiveajatteluun ja haluun pitää Jumala kaiken ulkopuolella.

Mutta Hänen kätensä jäljet näkyvät kaikkialla universumissa, myös meissä.


Lähde:

Flood, Brian. 2016. Reliance on reason, evidence as a moral issue measured in study. Phys.org (21.11.).

lauantai 26. marraskuuta 2016

Elävän fossiilin poikaset varttuvat Sydneyn eläintarhassa


Nokkasiili on elävä fossiili.




Joel Kontinen

Nokkasiili (Tachyglossus aculeatus) on vesinokkaeläimen tavoin sikäli erikoinen nisäkäs, että se ei synnytä eläviä poikasia, vaan sen jälkeläiset kuoriutuvat munasta niin kuin linnut tai matelijat.

Evolutionisti voi pitää nokkasiiliä primitiivisenä olentona, mutta se on selvinnyt Australian karuissa metsissä jopa silloin, kun tuli polttaa maan karrelle.

Nokkasiili kaivautuu maahan, vaipuu horrosmaiseen tilaan ja odottaa, kunnes vaara on ohitse.

Sydneyn Tarongan eläintarhassa kuoriutui elokuussa kolme pientä nokkasiiliä.

Pienin niistä painaa nyt 250 grammaa. Ne enimmäkseen nukkuvat, ja niiden piikit alkavat vasta kasvaa.

Nokkasiili ei ole ehtinyt muuttua juuri lainkaan ”15 miljoonaan vuoteen”, joten se on mysteeri evoluutiolle ja sopii huonosti Darwinin kovia kokeneeseen elämänpuuhun.

Eläinkunnasta ei puutu kummajaisia. EsImerkiksi koala, maasika, kiivi ja hoatsin niin ikään haastavat kehitysopin.

Lähde:

BBC News. 2016. Australia echidnas: Sydney zoo celebrates first puggle births in decades (18.11.).





keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Jupiterin kuun Ion aktiiviset tulivuoret uhmaavat uskoa vuosimiljardeihin

Kuva: NASA/JPL/USGS.




Joel Kontinen


Harva tulivuori jaksaa tuprutella laavaa vuosimiljoonia, etenkään jos lämpötila pysyttelee – 130 celsiusasteessa niin kuin Iossa, Jupiterin temperamenttisessa kuussa.

Ion tulivuori Loki Patera on aurinkokunnan elinvoimasin tulivuori, joka on syytänyt laavaa nielustaan vuosikaupalla. Laava sulattaa Ion pinnan, joka pian tääs jäätyy.

Ja sitten jää sulaa, Niin pieni piiri pyörii – vuosimiljardeja?

Myös Plutossa on aktiivisia tulivuoria.

Pikkuplaneetta Ceres on niin ikään geologisesti kaikkea muuta kuin passiivinen.

Toimivat tulivuoret viittaavat vahvasti siihen, että aurinkokunta ei ole miljardeja vuosia vanha. Ne puoltavat Genesiksestä loogisesti pääteltyä huomattavasti nuorempaa ikää


Lähde:


Sokol, Joshua. 2016. Window to hell: Io’s strongest volcano changes face as we watch. New Scientist (21.11.).





.

tiistai 22. marraskuuta 2016

Teinitytön ruumis syväjäädytetään sekulaarisen ylösnousemuksen toivossa


Kaikkialla maailmassa on muistutuksia elämän katoavuudesta.





Joel Kontinen

Isossa-Britanniassa tuomioistuin päätti, että 14-vuotiaan tytön ruumis voidaan syväjäädyttää ja lähettää säilytettäväksi Arizonassa sijaitsevaan laitokseen (Alcor Life Extension Foundationiin).

Harvinaista syöpää sairastanut tyttö oli ennen kuolemaansa tutkinut kryoniikkaa. Hän toivoi, että lääketiede voisi joskus tulevaisuudessa voittaa hänen sairautensa ja näin herättää hänet eloon.

Tytön äiti puolsi ratkaisua, mutta hänen eronnut isänsä oli vastustanut sitä, kunnes tämä viime hetkillä myöntyi tyttärensä pyyntöön.

Kryoniikka on tieteisuskovien vastaus elämän katoavuuteen.

Myös transhumanismi pyrkii kumoamaan kuoleman. Siinä hyödynnetään huipputeknologiaa ja esimerkiksi ladataan aivojen sisältö tietokoneelle.

Ihminen ei tosin silläkään keinolla voi elää ikuisesti. Ja me olemme sitä paitsi muutakin aivomme sisältö.

Kuolema tuli ihmisten maailmaan sen jälkeen, kun Aadam ja Eeva lankesivat syntiin ja heidät karkotettiin Eedenistä.

Raamatun mukaan kuolema on peruuttamaton. Kukaan ei voi välttää sitä.

Vaikka Jeesus herätti Lasaruksen kuolleista, koitti päivä, jolloin tämä kuoli toistamiseen.

On vain yksi keino elää ikuisesti. Se ei ole tieteisusko vaan raamatullinen usko. Kun Lasarus oli kuollut, Jeesus sanoi Martalle (vainajan sisarelle): "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.” (Joh. 11:25).

Lähde:

Bowcott, Owen ja Amelia Hill. 2016. 14-year-old girl who died of cancer wins right to be cryogenically frozen. The Guardian (18.11.).


sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Lintujen sulat eivät ole kehittyneet ”120 miljoonaan vuoteen”

Zhouornis hani saattoi olla äskettäin raportoidun linnun lähisukulainen. Kuva: Yuguang Zhang, Jingmai O’Connor, Liu Di, Meng Qingjin, Trond Sigurdsen, Luis M. Chiappe, Creative Commons (CC BY 4.0).




Joel Kontinen

Tutkimattomia ovat (oletetun) evoluution tiet. Välillä sitä tapahtuu – tai näin ainakin moni uskoo – ja välillä ei.

Yleensä sitä ei tapahdu.

BBC uutisoi äskettäin merkittävän hyvin säilyneestä lintufossiilista, jota se luonnehti dinolinnuksi lähinnä oletetun ikänsä vuoksi.

Tutkijat löysivät ”120 miljoonaa vuotta” vanhasta linnun fossiilista melanosomeja. Ne ovat jyväsiä, jotka sisältävät melaniinia ja antavat sulille niiden värin.

Tämän Kiinasta esiin kaivetun Enantiornithesin sulat kiilsivät ja kimmelsivät siis samalla tavoin kuin vaikkapa meidän aikamme riikinkukon sulat.

Evolutionistien on monesti vaikea myöntää, että linnut lentelivät taivaalla dinosaurusten päiden yläpuolella, koska heidän mielestään linnut ovat dinojen jälkeläisiä.

Mutta yhä useammat löydöt osoittavat, että dinosaurukset ja linnut elivät samaan aikaan.


Lähde:

Briggs, Helen. 2016. Dino-bird fossil had sparkly feathers 'to attract mate '. BBC news (15.11.).




perjantai 18. marraskuuta 2016

Huipputeknologiaa kasvissa: rungon valokuitukaapeli johtaa auringonvalon juurien reseptoreihin

Arabidopsis thaliana hyödyntää valokuitukaapelitekniikkaa. Kuva: Marco Roepers, Creative Commons (CC BY-SA 3.0).





Joel Kontinen

Vasta äskettäin tutkijat saivat selville, että kasveilla on sisäinen lämpömittari. Nyt Hyo-Jun Lee (Soulin yliopisto) kollegoineen huomasi, että Arabidopsis thalianan runko toimii kuin valokuitukaapeli. Se johtaa auringonvaloa juurien fytokromeiksi kutsuttuihin reseptoreihin.

Kasveissa on pieneen tilaan pakattu paljon huipputeknologiaa.

Fytokromi on sama molekyyli, joka mittaa kasvin lämpötilaa. Se toimii katalyyttinä ja saa kasvin tuottamaan HY5:ksi kutsuttua proteiinia, joka edistää kasvien tervettä kasvua.

Tutkijat kokeilivat myös mutaatioiden vaikutusta kasviin.

Ne osoittautuivat turmiollisiksi. Fytokromissa ne vähensivät HY5:n valmistusta. Juuret eivät tuolloin kasvaneet kunnolla.

Aiempi tutkimus on osoittanut, että monet kasvin kehitykseen ja kukkimiseen liittyvät seikat tarvitsevat kasvisolun DNA:ta, joka ei koodaa proteiineja.

Kasvien maailma ei toisin sanoen ole kovin darvinistinen.

Niiden yllättävät taidot ovat ennenkin ällistyttäneet tutkijoita. Auringonkukalla on sisäinen kello. Mimosa tietää, koska sitä uhataan. Jotkin kasvit turvautuvat viekkauteen estääkseen tuholaisia syömästä niitä.

Kasvit osaavat myös suojautua auringon ultraviolettisäteilyltä: älykkäät kasvit valmistavat itselleen ison aurinkosuojakertoimen.


Lähde:

Klein, Alice. 2016. Plants ‘see’ underground by channelling light to their roots. New Scientist (1.11.).

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Etevät kakadut päihittävät simpanssit kekseliäisyydessä



Kakadu päihittää simpanssin nokkeluudessa.





Joel Kontinen

Simpanssien pitäisi evoluution mukaan olla eläimistä fiksuimpia. Vaikka nykyisin tiedetään, että ihmisen ja simpanssin geneettinen ero on moninkertaisesti suurempi kuin mitä vielä kymmenisen vuotta sitten uskottiin, darvinistiset uskomukset ovat jatkaneet omaa elämäänsä.

Evolutionistit ovat näkevinään isoissa apinoissa inhimillisiä ominaisuuksia, viitteitä jonkinlaisesta kielitaidosta, uskonnosta ja moraalista, mutta monien muiden eläinten yllättävät taidot haastavat heidän uskomuksiaan.

Tuore Biology Letters -tiedelehdessä julkaistu tutkimus viittaa vahvasti siihen, että kakadut päihittävät simpanssit kekseliäisyydessä.

Figaro-niminen kakadu pääsi uutisiin jo vuonna 2012, kun eläintieteilijä Alice Auersperg (Wienin yliopiston kognitiivisen biologian laitos) kollegoineen julkaisi siitä tutkimuksen.

Figarolla oli häkissään puunkappale, joka oli liian paksu, jotta se olisi voinut yltää häkin ulkopuolelle jätettyyn pähkinään.

Sinnikäs kakadu ei antanut periksi vaan jyrsi nokallaan puusta kalikan, jonka se sai pujoteltua häkin verkon lävitse, ja näin se sai pähkinän.

Kaikki eivät uskoneet, että Figaro olisi tarkoituksellisesti tehnyt itselleen työkalun.

Jotkut otaksuivat, että se oli suutuspäissään käynyt puukalikan kimppuun ja vahingossa saanut itselleen ohuen kepin, jolla se ylettyi pähkinään.

Auersperg kollegoineen päätti selvittää, osaavatko kakadut valmistaa työkaluja erilaisista materiaaleista. He antoivat neljälle uroskakadulle (myös Figarolle) häkkiin vuoron perään oksan, jossa oli lehtiä, puukalikan ja pahvinpalan.

Kunkin kakadun piti kymmenessä minuutissa valmistaa annetusta materiaalista työkalu, jolla se saisi cashewpähkinän.

Kaikki kakadut saivat hetkessä sekä oksasta että puukalikasta työkalun, jonka avulla ne saivat pähkinän. Lisäksi Figaro ja yksi muu kakadu onnistuivat leikkaamaan pahvista ohuen kappaleen ja vetämään sillä pähkinän häkkiin.

Ne eivät hosuneet umpimähkään vaan leikkasivat pahvista nokallaan – järjestelmällisesti ja suoraan – työkalun, jolla ne kiskoivat cashewpähkinän luokseen.

Myös varikset päihittävät simpanssit etevyydellään (lue lisää täältä, täältä ja täältä).

Jumala on antanut kaikille eläimille, niin suurille kuin pienille, älykkyyttä, jotta ne pärjäisivät syntiin langenneessa maailmassa.

Lähde:

Barras, Colin. 2016. Creative cockatoos skilfully make tools from different materials. New Scientist (16.11.).


maanantai 14. marraskuuta 2016

Superkuu muistuttaa meitä luomisesta ja maapallon ainutlaatuisuudesta


Superkuu Münsterin yllä vuonna 2011. Kuva. Kai Schreiber, Creative Commons (CC BY-SA 2.0).




Joel Kontinen

Jos pilvet vetäytyisivät hiukan syrjään, näkisimme tänään yhden vuosisatamme suurimmista superkuista. NASA:n mukaan edellinen yhtä iso superkuu näkyi vuonna 1948, ja seuraavaa saamme odottaa aina vuoteen 2034 saakka.

Superkuuksi kutsutaan ilmiötä, jossa Kuu on täydenkuun aikana lähimpänä Maata. Se voi tuolloin näyttää 14 prosenttia suuremmalta ja 30 prosenttia kirkkaammalta kuin ollessaan kauimpana meistä.

Tänään etäisyys Kuuhun on 356 509 kilometriä.

Kuu on oikeastaan aina superkuu. Se kertoo meille luomisesta ja maapallon ainutlaatuisuudesta.

Naturalistiset teoriat eivät pysty selittämään Kuun syntyä. Teoria toisensa jälkeen on nähnyt muutakin kuin superkuun valon, mutta se on aina jouduttu hylkäämään.

Syyskuussa Nature julkaisi tutkimuksen, jossa verrattiin Maan kallioiden ja kuukivien kalium-41 ja kalium-39 isotooppeja, ja todettiin, että vallitseva kuunsyntyteoria on ongelmallinen.

Elämän syntyyn tarvitaan muutakin kuin vettä. Esimerkiksi ilman Kuuta meillä ei juuri olisi vuorovesiä – eikä elämää.

Maapallon elämä riippuu paitsi etäisyydestä Auringosta, myös monesta muusta seikasta, esimerkiksi sopivan kokoisesta kuusta, joka on sopivan etäällä Maasta, jotta vuorovedet ruokkivat meren – ja siten myös maan – elämää.

Ilman kuuta meren elämä kuolisi, ja pian kuolisi myös planeettamme muukin elämä, koska täällä auringon alla harva asia on täysin irrallaan muusta.

Näyttää siis siltä, että maapallon elämän mahdollistava hienosäätö näkyy myös Kuun koossa ja sen etäisyydessä Maasta.

Äskettäin naturalistiset kuuteoriat saivat myös toisenlaisen iskun, kun kävi ilmi, että Kuun pinta saattaa olla 100 kertaa nuorempi kuin mitä ennen oletettiin.

Genesis on edelleenkin hyvin ajankohtainen.

Lähde:

Howell, Elizabeth. 2016. Why November's Super-Close Supermoon Is a Full Beaver Moon. Space.com (9.11.).


lauantai 12. marraskuuta 2016

USA:n presidentinvaalit: Donald Trumpin voitto ei merkitse maailmanloppua

Kuva: Michael Vadon, Creative Commons (CC BY-SA 2.0).





Joel Kontinen

Valtamedia liputti avoimesti Hillary Clintonin puolesta. Myös tiedejulkaisut kannattivat häntä, vaikka niiden olisi periaatteessa pitänyt raportoida vain tieteestä ja siitäkin puolueettomasti.

Useammat gallupit pitivät Hillaryä varmana voittajana vielä vaalien aattona.

Mutta sitten kävi niin kuin kävi.

Brexit ei merkinnyt maailmanloppua. Donald Trumpin voitto ei myöskään merkitse maailmanloppua.

Kristillisestä perspektiivistä katsottuna Trumpin voitossa on ainakin kolme hyvää puolta: 1) hän vastustaa aborttia, 2) hän tukee perinteistä avioliittoa ja 3) hän on luvannut seistä Israelin rinnalla.

Lisäksi hän on luvannut alentaa köyhempien verotusta, niin että alle 25 000 dollarin vuosituloilla ei tarvitsisi maksaa lainkaan veroa. Demokraatit taas suosivat sosiaaliapua työnteon sijasta.

Hillary Clintonin (HRC) valinta olisi melko varmasti johtanut kuoleman kulttuurin voimistumiseen USA:ssa. Hän kannattaa hyvin vapaata aborttia, jopa aivan synnytyksen aattoon saakka.

Gianna Jessen selvisi epäonnistuneesta abortista hengissä. Hänen mukaansa Trumpin selvä ei abortille on vakuuttavaa.

HRC suosii Obaman tavoin homoliittoja kristillisten arvojen asemesta ja toisin kuin Trump, hän olisi ollut valmis jakamaan Jerusalemin ja purkamaan Länsirannan siirtokunnat.

Saudi-Arabia ja useat muut Lähi-idän öljymaat ovat tukeneet Clintonien säätiötä (Clinton Foundation) kymmenillä miljoonilla dollareilla. Trump ei ole saanut senttiäkään.

Trump tunnetaan Israelin ystävänä. Hänen vanhimman tyttärensä Ivankan mies Jared Kushner on juutalainen.

Tuleva varapresidentti Mike Pence on evankelinen kristitty, joka ei usko evoluutioon.

Viime vuosina harva poliitikko on tohtinut kritikoida Darwinia. Vuoden 2008 presidenttivaalien alla evolutionistit kävivät Sarah Palinin luomisnäkemyksen kimppuun.

Täällä Suomessa Laura Huhtasaari on ollut harvoja poikkeuksia.

Taivas ei siis tippunut liberaalien niskaan, joskin Burmassa 4,5 metriä pitkä metallisylinteri rojahti maahan jadekaivoksen lähelle aiheuttamatta suurempaa tuhoa. Se lienee peräisin Kiinan laukaisemasta raketista tai ohjuksesta.

Lähteet:

BBC News. 2016. Myanmar debris: 'Mystery object lands at jade mine'. (11.11.).

Kruta, Virginia. 2016. Even Democrats Were Cringing When Hillary Gave Her ‘Late Term Abortion’ Answers. Independent Journal Review (18.10.).

torstai 10. marraskuuta 2016

Pehmeitä kudoksia ”295 miljoonaa vuotta” vanhasta sammakkoeläimestä

Sammakko fossiloituu vain poikkeusoloissa.





Joel Kontinen

Live Sciencen toimittaja Laura Geggel kutsuu 4-senttistä sammakkoeläintä sammakon sukulaiseksi, koska se kaikesta päätellen muistuttaa liikaa aikamme sammakkojen toukkia ja koska sen pitäisi olla ”295 miljoonaa vuotta” vanha.

Täytyisihän tuossa ajassa jo lajien muuttua, jos evoluutio olisi vähääkään uskottava.

Evoluution mukaan sammakkoeläimet nousivat maihin 300 miljoonaa vuotta sitten. Niiden pitäisi olla meidän esiesiesiesi jne. isiämme.

Matkassa on kuitenkin iso mutta: Yhä useammat tiedemiehet ovat viime vuosina ilmaisseet epäilevänsä uusdarvinismit mekanismeja. Ne eivät pysty muuttamaan sammakkoa prinssiksi.

Luomisuskon uranuurtajiin kuulunut biokemian tohtori Duane Gish sanoi, että jos sammakko muuttuu prinssiksi hetkessä, se on satua, mutta jos sammakko muuttuu prinssiksi 300 miljoonassa vuodessa, se on tiedettä.

Paul Friedrich Meyerheim (1889): Sammakkoprinssi, public domain.

Lundin yliopiston tutkijat löysivät tästä osin poikkeuksellisen hyvin säilyneestä otuksesta pehmeitä kudoksia.

Eläin oli kuollessaan toukkavaiheessa. Se olisi myöhemmin saattanut hujahtaa 20–30 sentin mittaiseksi.

Fossiili löytyi jo viisitoista vuotta sitten Lounais-Saksasta. Äskettäin geologi Johan Gren kollegoineen tutki sitä mikroskoopilla ja muodosti siitä tietokonetomografialla kolmiulotteisen mallin.

Pehmeitä kudoksia on viime vuosina löytynyt yllättävän monesta ikivanhasta eläinlajista.

Tämän pitäisi olla täysin mahdotonta, koska niiden olisi pitänyt ehtiä vuosimiljoonien kuluessa kivettyä.

Lähde:

Geggel, Laura. 2016. 295-Million-Year-Old Frog Relative Immaculately Preserved in Fossil. Live Science (31.8.).



tiistai 8. marraskuuta 2016

Muisto vedenpaisumuksesta? Iso dinosaurusten ajan merilisko löytyi Etelämantereelta

Mosasaurus saattoi näyttää tältä. Kuva: FunkMonk, Creative Commons (CC BY-SA 3.0).




Joel Kontinen

Vanhoilla fossiileilla on tapana sotkea tieteen hienoja systeemejä.

Vuonna 2010 tutkijat löysivät Etelämantereelta 1,2 metriä pitkän mosasauruksen kallon, josta äskettäin julkaistiin tutkimus Cretaceous Research -lehdessä.

Fossiilissa täytyy olla jotain odottamatonta, kun löydöstä tutkimuksen julkaisuun kului kuusi vuotta.

Monet evolutionistit uskovat, että mosasaurukset kuolivat sukupuuttoon yhdessä dinosaurusten kanssa osapuilleen 65 miljoonaa vuotta sitten Jukatanin niemimaalle iskeytyneen asteroidin aiheuttamassa tuhossa.

On kuitenkin loogisempaa uskoa, että ne kuolivat Nooan ajan vedenpaisumuksessa noin 4 500 vuotta sitten.

Evolutionistit arvelevat Kaikaifilu hervein olevan ”66 miljoonaa vuotta” vanha. He olettavat, että Etelämanner oli tuolloin paljon lämpimämpi kuin nykyisin. Sieltä on löytynyt myös trooppisten puiden siitepölyä, mikä sopii huonosti evoluution maailmaan.

Monet muut evolutionisteja hämmästyttävät seikat kertovat vedenpaisumuksesta:

Trooppinen sademetsä on muinoin kukoistanut Norjassa, ja Andeilla on kaivettu esiin merikilpikonnan fossiileja.

Dinosauruksia on löydetty Alaskasta, Grönlannin jään alla virtaa jokia ja esimerkiksi Pohjois-Kenian aavikoilla on massiivisia pohjavesimuodostumia eli akvifereja.

Mosasauruksesta on aiemmin löytynyt pehmeitä kudoksia, joiden ei missään tapauksessa pitäisi säilyä yli 60 miljoonaa vuotta:

Kuvat: Johan Lindgren, Per Uvdal, Anders Engdahl, Andrew H. Lee, Carl Alwmark, Karl-Erik Bergquist, Einar Nilsson, Peter Ekström, Magnus Rasmussen, Desirée A. Douglas, Michael J. Polcyn ja Louis L. Jacobs. 2011. Microspectroscopic Evidence of Cretaceous Bone Proteins. PLOS ONE, Creative Commons (CC BY 2.5).

Lähde:

Massive sea lizards once hunted dinosaur whales in Antarctica. New Scientist (7.11. 2016).


sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Sininen eksoplaneetta HD 189733b ei ole elinkelpoinen



Taiteilijan näkemys planeetta HD 189733b:stä. Kuva: ESO/M. Kornmesser.




Joel Kontinen

Vaikka jotkin eksoplaneetat voivat jossain määrin olla maapallon kaltaisia, ulkonäkö voi pettää – ja joskus hyvin pahasti.

HD 189733b näyttää Maan tavoin tumman avaruuden ympäröimältä kauniin siniseltä pilkulta, kun sitä katsoo riittävän etäältä.

Mutta avaruustieteilijät ovat saaneet selville, että Ketun tähdistössä 63 valovuoden päässä meistä aurinkoaan miltei hipaiseva planeetta ei ole lainkaan Maan kaltainen.

Tämän Jupiterin kokoisen planeetan vuosi kestää vain 2,2 (Maan) päivää. Kuun tavoin se lienee vuorovesilukkiutunut eli sen sama puoli on aina kääntynyt aurinkoaan kohti.

Tutkijat arvioivat, että tuuli saattaa HD 189733b:llä puhaltaa jopa 8 700 kilometriä tunnissa. Ja sade voi tulla alas sulana lasina.

Sininen väri ei välttämättä heijastu valtamerestä vaan esimerkiksi ilmakehän pilvien silikaatista.

Meidän aurinkokunnassamme Uranus ja Neptunus näyttävät sinisiltä niiden ilmakehän metaanin vuoksi.

Moni naturalisti /materialisti toivoo hartaasti, että elämää ja elinkelpoisia planeettoja löytyisi myös muista aurinkokunnista. Se voisi viitata siihen, että elämä voi kehittyä sattumalta ilman Jumalaa, joka jo ajatuksena on monelle liian pelottava.

Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että maapallo on äärimmäisen ainutlaatuinen. Mistään ei ole löytynyt sen veroista planeettaa.

Jotkin eksoplaneetat ovat niin kummallisia, että niiden ei edes pitäisi olla olemassa. Ne horjuttavat naturalistisia planeetanmuodostusteorioita.

Monet eksoplaneetat ovat liian kuumia elämälle, suorastaan hengenvaarallisia tai muuten kummajaisia.

Kaikkia raportoituja maailmoja ei edes ole olemassa.

Esimerkiksi Harvardin yliopiston astrofyysikko Howard Smith on sanonut, että voimme hyvinkin olla yksin maailmankaikkeudessa.

Lähde:

Wall, Mike. 2016. This Blue Alien Planet Is Not at All Earth-Like.
Space.com
(1.11.).




perjantai 4. marraskuuta 2016

Hirvittävä Moolok: aavikkolisko uhmaa painovoimaa ja kerää kosteutta nerokkaalla menetelmällä


Moloch horridus. Kuva: Bäras, Creative Commons (CC BY-SA 3.0).




Joel Kontinen

Länsi-Australian aavikoilla elävä hirvittävä Moolok (Moloch horridus) tuskin pääsisi palkinnoille kauneuskilpailuissa, mutta se selviää äärimmäisen kuivissa ja vedettömissä oloissa yllättävän nerokkaalla menetelmällä: se imee hiekan kosteutta jaloillaan ja koko ihollaan ja kuljettaa sen suuhun, jonka se avaa jopa 2 500 kertaa tunnissa.

Piikkimoolok uhmaa painovoimaa. Se hyödyntää kapillaari-ilmiötä ja imee tarvitsemansa kosteuden sisäänsä.

Foinikialaisten epäjumalan mukaan nimetyn aavikkoliskon suomujen välissä on pikkuruisia uria, joilla se kerää kastetta hiekasta.

Tällä 20-senttisellä liskolla on muitakin nimiä, esimerkiksi piikkipaholainen tai piikkilohikäärme.

Philipp Comanns (RWTH Aachen), joka kollegoineen tutki näitä piikkiliskoja, sanoo, että insinöörit saattavat hyvinkin kiinnostua jäljittelemään niiden nerokkaasta keinoa kerätä aavikon kosteutta talteen.

Näin pikkumoolok tarjoaa uuden esimerkin biomimetiikasta eli luomakunnan nerokkaiden ratkaisujen matkimisesta.

Tutkijat ovet hyödyntäneet (tai yrittävät hyödyntää) periaatteita, joita ilmenee esimerkiksi gekon jalassa, kameleontin kielessä, yöperhosen silmässä, ihmisen silmässä, merilevissä, kissan viiksissä, hainevissä ja majavan turkissa.

Piikkimoolok osoittaa, että Jumala huolehtii eläimistä myös syntiin langenneessa maailmassa.

Lähde:

Photopoulos, Julianna. 2016. Desert lizard can sip water from sand through its feet and back. New Scientist (2.11.).


keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Kasvit päihittävät Galileon: niillä on sisäänrakennettu lämpömittari, joka kertoo älykkäästä suunnittelusta

Arabidopsis thalianalla on sisäinen lämpömittari. Kuva: Marco Roepers, Creative Commons (CC BY-SA 3.0).




Joel Kontinen

Monet uskovat, että Galileo Galilei valmisti ensimmäisen lämpömittarin 1590-luvulla, mutta jotkut antiikin Kreikan filosofit ehtivät keksiä sen periaatteen ennen häntä.

Hekin hävisivät liituruoholle (Arabidopsis thaliana), joka osasi mitata lämpötilan muutoksia jo hamassa muinaisuudessa.

Cambridgen ylipiston tutkijat julkaisivat äskettäin Sciencessä yllättävää tietoa kasvien älykkyydestä.

Kasveilla on lämpötilaa mittaava molekyyli, jonka avulla ne sopeutuvat vuodenaikojen vaihteluun (kylmään tai kuumaan).

Molekyylin nimi on fytokromi, ja kasvi havaitsee sillä päivänvaloa. Yöllä sen funktio muuttuu. Siitä tulee lämpömittari.

Fytokromi. Kuva: Jmol Development Team, GNU GPL.


Fytokromit valvovat geenikytkimiä. Ne reagoivat sekä lämpötilaan että valoisuuteen ja näin ohjaavat kasvin kehitystä.

Yöllä nämä molekyylit muuttavat tilaa. Muutoksen nopeus on suoraan verrannollinen lämpötilaan.

Tutkijat vertaavat fytokromeja elohopeaan. Molekyyli muuttuu sitä nopeammin, mitä lämpimämpi on ja näin edistää kasvin kehitystä.

Lisäksi fytokromit näyttävät tunnistavan, miten yön pimeys eroaa varjon aiheuttamasta hämäryydestä.

Aiempi tutkimus on osoittanut, että monet kasvin kehitykseen ja kukkimiseen liittyvät seikat tarvitsevat kasvisolun DNA:ta, joka ei koodaa proteiineja.

Kasvien maailma ei toisin sanoen ole kovin darvinistinen.

Niiden yllättävät taidot ovat ennenkin ällistyttäneet tutkijoita. Auringonkukalla on sisäinen kello. Mimosa tietää, koska sitä uhataan. Jotkin kasvit turvautuvat viekkauteen estääkseen tuholaisia syömästä niitä.

Kasvit osaavat myös suojautua auringon ultraviolettisäteilyltä: älykkäät kasvit valmistavat itselleen ison aurinkosuojakertoimen.

Nyt tiedetään, että ihmisten ja eläinten tavoin myös puut nukkuvat.

Lähde:

University of Cambridge. 2016. Plant 'thermometer' discovered that triggers springtime budding by measuring night-time heat. Science Daily (27.10.).