Merkkipäiviä: Blaise Pascal ja C. S. Lewis

Blaise Pascalin kääntymyksestä tuli tällä viikolla kuluneeksi 356 vuotta. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Heprealaiskirje kehottaa meitä muistelemaan uskon sankareita, jotka pääsivät perille ennen meitä. Kuluneella viikolla oli kahden kristinuskon klassikon – Blaise Pascalin ja C. S. Lewisin - merkkipäivä. Kumpikin heistä kääntyi kristinuskoon hieman yli kolmenkymmenen ikäisenä.

Kristinuskon puolustaja ja Narnia-kirjojen isä, kirjallisuuden professori C. S. Lewis (1898-1963) kuoli samana päivänä kuin John F. Kennedy (22.11. 1963). Entinen ”onnellinen ateisti” C. S. Lewis luopui ateismistaan vuonna 1929, ja kaksi vuotta myöhemmin hänestä tuli kristitty.

Fyysikko, matemaatikko, todennäköisyyslaskennan kehittäjä, keksijä ja kristinuskon puolustaja Blaise Pascal (1623-1662) kääntyi kristinuskoon 23.11.1654 kolmenkymmenenyhden vuoden iässä. Hänen nimensä elää edelleenkin esimerkiksi Pascalin kolmiossa, hänen mukaansa nimetyssä ohjelmointikielessä ja Pascalin vaa’assa.

Sekä Lewis että Pascal halusivat ennen kaikkea olla aitoja Kristuksen seuraajia.


Lähteet:

Severance, Diana. 2007. Blaise Pascal's conversion.

Severance, Diana. 2007. Death of C. S. Lewis.

Pascalin vaaka

Blaise Pascal (1623-1662) oli nykytieteen pioneeri ja tunnustava kristitty. Kuva Wikipediasta.


Joel Kontinen


Blaise Pascal (1623-1662) oli ranskalainen matemaatikko, teologi ja filosofi. Hänet tunnetaan todennäköisyyslaskennan uranuurtajana. Puhumme edelleenkin Pascalin kolmiosta, paineen yksiköstä pascal ja Pascal-nimisestä ohjelmointikielestä.

Nykytiede kehittyi länsimaissa. Monet tieteen pioneerit olivat tunnustavia Kristittyjä. Myös Pascal oli harras uskova. Pascalin vaaka ei todista Jumalan olemassaolosta vaan kuuluu peliteorian piiriin.

Pascalin mukaan universumissa jompikumpi kahdesta totuudesta pitää paikkansa: joko Jumala on olemassa tai Jumalaa ei ole olemassa. Ihminen voi elää kahdella tavalla, joko ikään kuin Jumala on olemassa tai ikään kuin Häntä ei ole olemassa.

Tästä seuraa neljä vaihtoehtoa:

1. Jos Jumala ei ole olemassa ja elät ikään kuin Jumala ei ole olemassa, et menetä mitään.
2. Jos Jumala ei ole olemassa ja elät ikään kuin Jumala on olemassa, et menetä mitään.
3. Jos Jumala on olemassa ja elät ikään kuin Jumala ei ole olemassa, menetät kaiken.
4. Jos Jumala on olemassa ja elät ikään kuin Jumala on olemassa, et menetä mitään vaan voitat kaiken.

Asko Rantanen kritikoi tätä näkemystä Aamulehden mielipidepalstalla. Hänen mukaansa Pascal erehtyi olettaessaan, että Jumala on kristinuskon ilmoittama Jumala. Rantasen mielestä emme voi millään tietää, mikä Jumala on oikea Jumala. Hän toteaa: ”Helvettiin joutumisen todennäköisyys on minun laskuoppini mukaan valtavan suuri, vaikka johonkin uskontoon uskoisikin.”

Rantanen toistelee ateistien vanhaa mielivirttä, jonka mukaan kristinusko on vain yksi uskonto monien muiden joukossa. Mutta kristitty ei usko sokeasti Raamatun opinkappaleihin. Kristinusko on historiallinen uskonto, jonka todenperäisyys voidaan pitkälti näyttää toteen myös historian ja arkeologian menetelmin. Monet arkeologiset löydöt, esimerkiksi Jeremian kirjassa mainittujen Gedaljan sinetin painallus ja Nebu-Sarsekimin savitaulu, Nehemian muuri, Hiskian vesijohto ja Kaifaan hauta osoittavat, että Raamatun kirjoittajat kuvasivat aikaansa ja tapahtumia erittäin tarkasti. Samaa ei voida sanoa Koraanista eikä hindujen Veda-kirjoituksista.

Näin ollen Pascalin vaaka on erittäin ajankohtainen myös aikamme suomalaisille.


Lähteet:

Rantanen, Asko 2008. Pascalin vaaka ei ole totta. Aamulehti B20, 16.8. 2008

Steyne, Russell. 2007. Pascal’s Wager. Creation 30:1, 49.