Denisovanit ovat saattaneet olla pidempiä, kuin muut muinaiset ​​ihmiset

 

Denisovalaisen miehen illustraatio. Kuva: John Bavaron Fine Art/Science Photo Library

Joel Kontinen

Olivatko denisovalaiset pidempiä kuin nykyihmiset? Uuden tutkimuksen mukaan denisovalaisten miesten keskipituus oli 180 settiä eli noin 20 senttiä nykyihmistä pidempiä. Tämä perustuu kahden denisovalaisen mittauksiin. He saattoivat olla kuitenkin muita pidempiä. 

Arvoituksellinen denisovalaisten ryhmä oli muinaisia ​​ihmisiä, jotka asuivat Aasiassa noin 30 000 vuotta sitten. Ensimmäiset fossiilit löydettiin vuonna 2010 ja niitä on löydetty vain muutamia, mikä antaa rajoitettua tietoa denisovalaisten biologiasta ja elämäntavoista.

Tokion yliopiston Yousuke Kaifu ja hänen kollegansa analysoivat kahden eri yksilön jalkojen luita, jotka kalastajat olivat nostaneet Penghu-salmen merenpohjasta Taiwanin länsipuolella.

Lähde:

James Woodford 2026 Denisovans may have dwarfed other ancient humans | New Scientist 11.8.

Marokosta löydetyt ”hominiinifossiilit” saattavat olla nykyihmisen läheisiä esi-isiä

 

Kuva: Hamza Mehimdate, ohjelma. Casablancan esihistoria

Joel Kontinen

Pohjois-Afrikasta löydetyt lähes kolme neljäsosaa miljoonaa vuotta vanhat fossiloituneet leukaluut ja nikamat saattavat kuulua neandertalinihmisten, denisovanihmisten ja nykyihmisten yhteiselle esi-isälle, joka eli vähän ennen kuin kolme hominiinilinjaa erosivat.

Nykyihmisten, neandertalinihmisten ja denisovanihmisten viimeisen yhteisen esi-isän uskotaan eläneen joskus 765 000–550 000 vuotta sitten. Mutta tarkalleen milloin ja missä se asui, ovat edelleen kaksi ihmisen evoluution suurta kysymystä.

Ihmiset eivät kehity niin kuin darvinistinen evoluutio kertoo. Kaikki niin kutsuttujen neandertalinihmisten ja denisovanihmisten fossiilit ovat ihmisten, Aadamin ja Eevan jälkeläisten luita.

Lähde:

James Woodford 2026 Hominin fossils from Morocco may be close ancestors of modern humans | New Scientist7.1.

Rekonstruoitu kallo antaa yllättäviä vihjeitä arvoituksellisesta esi-isästämme

 

Yunxian 2 -kallo litistyi, mutta se on nyt rekonstruoitu ja näyttää olevan varhainen denisovalainen. Kuva:Gary Todd (CC0)

Joel Kontinen

Lajimme yhteinen esi-isä, neandertalilaiset ja denisovalaiset, saattaa olla paljon vanhempi kuin evoluution uskovat tiedemiehet ovat luulleet – mikä voi muuttaa täysin käsitystä ihmiskunnan evoluutiosta.

Evoluution mukaan lajimme alkuperä saattaa olla paljon kauempana ajassa kuin on luultu, ja sama voi päteä sukupuuttoon kuolleisiin neandertalilais- ja denisovalaisserkkuihimme. Uuden fossiilijäänteiden analyysin mukaan näiden kolmen ryhmän yhteinen esi-isä eli yli miljoona vuotta sitten – yli kaksi kertaa aiemmin uskottua vanhempi.

"Se tarkoittaa, että meiltä puuttuu valtava osa näiden sukulinjojen varhaisesta tarinasta, jos olemme oikeassa näiden muinaisten haarautumiskohtien suhteen", sanoo Chris Stringer Lontoon luonnonhistoriallisesta museosta.

Lähde: 

Michael Marshall 2025 Reconstructed skull gives surprising clues to our enigmatic Ancestor X | New Scientist 25.9.

Denisovan-fossiili Taiwanista antaa vihjeen salaperäisistä muinaisista ihmisistä

 

Kuva:  Cheng-Han Sun

Joel Kontinen

Kalastajien Taiwanin salmesta löytämä fossiilinen leukaluu on laajentanut muinaisten denisovalaisten tunnettua aluetta tuhansia kilometrejä itään.

Taiwanista kalastajien löytämä fossiili on tunnistettu salaperäisestä Denisovan muinaisten ihmisten ryhmästä peräisin olevaksi leukaluuksi. Denisovanit kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 2010 fossiilisesta sormenluusta, joka löydettiin Denisovan luolasta Altain vuoristossa Venäjällä.

Vaikka fossiileja on löydetty vähän, niiden DNA:sta on edelleen jälkeä joissakin nyky-ihmaisissä, mikä osoittaa, että ne olivat laajalle levinneitä Itä-Aasiassa.

Evolutionistit luulevat, että ihmiskunnassa oli ainakin kolme haaraa, vaikka Genesiksen mukaan me olemme kaikki yhden  äidin ja yhden isän jälkeläisiä.  

Lähde:  

James Woodford 2025 Denisovan fossil from Taiwan gives clue to mysterious ancient humans | New Scientist 10.4.

Muinaiset denisovalaiset metsästivät lumileopardeja Tiibetin tasangolla

 

Kuva: Klaus Honal / Alamy

Joel Kontinen

Tuhansia tiibetiläisestä luolasta löydettyjä luita on analysoitu, jotta saataisiin selville, kuinka salaperäiset muinaiset Denisovanihmiset elivät.

Denisovanihmisinä tunnetut muinaiset ihmiset metsästivät Tiibetin tasangolla monenlaisia ​​eläimiä, kuten sinisiä lampaita, jakkeja ja lumileopardeja. Tämä monipuolinen ruokavalio antoi heille mahdollisuuden menestyä korkealla alueella kymmeniä tuhansia vuosia ennen nykyihmisen saapumista. "Denisovanit olivat käyttäytymisellään melko joustavia", sanoo Frido Welker Kööpenhaminan yliopistosta Tanskasta. "Ne pystyvät todella sopeutumaan paikalliseen ympäristöön ja siellä esiintyviin lajeihin."

 Denisovanit ovat yksi salaperäisimmistä hominiiniryhmistä, joiden kanssa jaoimme kerran planeetan. Ne kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 2010, perustuen DNA:han, joka erotettiin sormenluun fragmentista, joka löydettiin Denisovan luolasta Altain vuoristossa Venäjällä. Se oli ensimmäinen kerta, kun hominiiniryhmä eli ihmisapinaryhmä tunnistettiin pelkästään DNA:n perusteella.

 On todennäköistä, että denisovalaiset olivat aikoinaan laajalle levinneitä Etelä-Aasiassa, koska nykyään monet Etelä-Aasiassa ja Kaakkois-Aasiassa asuvat ihmiset kantavat Denisovan DNA:ta, mikä viittaa siihen, että denisovalaiset risteytyivät Homos apiensin kanssa kymmeniä tuhansia vuosia sitten.

 Denisovan luolasta on kuitenkin saatu vain hampaita ja muita palasia. Tämän seurauksena emme tiedä paljon siitä, miltä Denisovalaiset näyttivät.

 Olemme kaikki Aadamin ja Eevan jälkeläisiä, niin kuin Raamattu meille opettaa ja luun löytö Venäjältä ei sitä miksikään muuta.

Lähde:

Michael Marshal, 2024. Ancient Denisovans hunted snow leopards on the Tibetan plateau | New Scientist 3.7.