Osaavatko koneet ajatella? Arvostelun mukaan ei vielä

 

Kuva; Apache 2.0 license on GitHub, 

Joel Kontinen 

Tekoäly ei osoita vielä merkkejä tajunnasta, mutta tiedämme mitä etsiä.  

Uusimpien sukupolvien tekoälymallit osoittavat vain vähän tai ei ollenkaan niitä 14 itsetietoisuuden merkkiä, jotka ihmistietoisuuden teoriat olettavat.

 Osaavatko koneet ajatella? Arvostelun mukaan ei vielä Ovatko tekoälyt tietoisia? Ei, tämä on kysymyksen toistaiseksi perusteellisimman ja tarkimman tutkimuksen johtopäätös huolimatta uusimpien AI-mallien, kuten ChatGPT:n, vaikuttavista kyvyistä. Mutta tutkimuksen takana oleva filosofian, tietojenkäsittelyn ja neurotieteen asiantuntijoiden ryhmä sanoo, että tekoälyllä ei ole teoreettista estettä itsetietoisuuden saavuttamiselle.

 Keskustelu siitä, onko tekoäly tai voiko se olla tunteva, on riehunut vuosikymmeniä, ja vasta viime vuosina on tullut esiin laajoja kielimalleja, jotka voivat käydä vakuuttavia keskusteluja ja tuottaa tekstiä useista eri aiheista. Aiemmin tänä vuonna Microsoft testasi OpenAI:n GPT-4:ää ja väitti mallin näyttävän jo yleisen älykkyyden "kipinöitä". Blake Lemoine, entinen Googlen insinööri, meni surullisen askeleen pidemmälle väittäen, että yrityksen LaMDA-tekoäly oli itse asiassa tullut tuntevaksi – palkattuaan asianajajan suojelemaan tekoälyn oikeuksia ennen kuin erosi yrityksestä.

Nyt Robert Long Center for AI Safety, San Franciscossa sijaitseva voittoa tavoittelematon organisaatio, ja hänen kollegansa ovat tarkastelleet useita merkittäviä teorioita ihmistietoisuudesta ja luoneet luettelon 14 "indikaattoriominaisuudesta", jotka tietoinen tekoälymalli todennäköisesti käyttäisi.

Mutta tekoälyllä ei voi olla moraalia. Vain Jumala pystyy luomaan ihmisen, jolla on inhimillisiä ominaisuuksia.

 Lähde:

Sparke, Matthew. 2023. AI shows no sign of consciousness yet, but we know what to look for. New Scientist 30. 8, 

EU asettaa tekoälyn käyttäjille säännöt

 

Kuva:  Jean-Francois Badias/ap/Shutterstock.

Joel Kontinen

Euroopan unionin on määrä luoda maailman ensimmäiset laajat standardit tekoälyn säätelylle. Sen lisäksi, että säännöt määrittävät, kuinka tekniikka vaikuttaa lähes 450 miljoonan kansalaisen elämään EU:n 27 maassa, ne vaikuttavat todennäköisesti tekoälyn käyttöön muualla maailmassa.

"Ajatuksena on, että sinulla on harmonisoitu järjestelmä, mikä on todella hyvä", sanoo Sandra Wachter Oxfordin yliopistosta. 

Tekoälyssä on myös kyse Maan ulkopuolisesta sivilisaatiosta. Esimerkiksi Galileo-projektissa analysoidaan tähtitieteellisten tutkimusten ja teleskooppihavaintojen tietoja ja suunnitellaan uusia algoritmeja tekoälyä (AI) käyttäen mahdollisten tähtienvälisten matkustajien tai muukalaisten rakentamien satelliittien ja tunnistamattomien ilmailmiöiden (UAP) tunnistamiseksi. 

Lähde: 

Hsu, Jeremy, 2022,EU's Artificial Intelligence Act will lead the world on regulating AI New Scientist  28.12. 

NASA, tekoäly ja avaruusolennot

 Kuva: Jennie Edwards.

Joel Kontinen

Avaruusalukset tutkivat ensimmäisenä aurinkokuntamme kaukaisimpia alueita. Jotta ne voisivat tehdä löytöjä, esimerkiksi löytää avaruusolentoja, on lähetettävä muita kuin ihmisiä, NASA: n Steve Chien sanoo.

IHMISET eivät sovi hyvin pitkäaikaiseen avaruuslentoon. Olemme liian herkkiä, liian raskaita ja tarvitsemme aivan liikaa resursseja pysyäksemme hengissä. Kun on kyse aurinkokuntamme ja sen ulkopuolisten maailmojen tutkimisesta, on järkevämpää lähettää koneita.

Valitettavasti koneet eivät jaa luontaista uteliaisuuttamme. Avaruusalus, joka on suunniteltu ottamaan kuvia planeetan pinnasta, ei olisi yllättynyt, jos avaruusolento yhtäkkiä ryömisi näytön yli. Kone jatkaisi vain kivien kuvaamista.

Steve Chien ja hänen kollegansa yrittävät muuttaa tätä. Chien johtaa osastoa, joka huolehtii tekoälystä tehtävien suunnittelun aikana NASAn Jet Propulsion Laboratoryn (JPL) - synnyinpaikalla, kuten aurinkokunnan reunaan uppoutuneen Voyagerin ja Pluton ohi lentäneen New Horizonsin kaltaisissa tehtävissä.

Päivittäisessä työssään hän luo ohjelmistoja ja järjestelmiä, joiden avulla syväavaruusluotaimet ja planeettakulkijat – kuten Rosetta-tehtävä komeettaan ja Perseverance Marissa – voivat jäljitellä paremmin ihmisten ajattelua ja toimintaa.

Hän haluaa tehdä avaruusaluksista todellisia tutkimusmatkailijoita, ei vain rakettimoottorilla toimivien kameroiden ja antureiden kokoelmia. Kun Chien ei työskentele avaruustehtävissä, hän tarttuu tekoälyyn maan päällä.

 Hän oli äskettäin mukana kirjoittamassa Yhdysvaltain hallituksen raporttia tekoälyn tulevaisuudesta. Raportin mukaan Yhdysvaltojen on muutettava asemaansa johtajaksi alalla tai kokea tekoälypohjaisten kyberhyökkäysten mahdolliset seuraukset tulevaisuudessa.

New Scientistin kirjoitus on evolutionistinen. Se olettaa darvinistiseen tapaan, että avaruusolioita on olemassa.

Lähde:

Briscoe Nei., 2021, Steve Chien interview: Why NASA is inventing curious AI for deep space New Scientist 20. 10.