Meripihka peittää ”sata miljoonaa vuotta” vanhoja proteiineja

Kuva: Spain, and Burma. McCoy et al. (2019).



Joel Kontinen


Plos:in blogissa kerrotaan seuraavaa:

Fossiilitodisteita katsoessani ällistyn aika usein. Tänään oli yksi niistä hetkistä. Tutkijat ovat nyt löytäneet fossiilisia aminohappoja, jotka ovat olleet meripihkan peittämiä yli ”100 miljoonaa” vuotta.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun tällaisia asioita on löydetty. Tyypillisesti, kun proteiineja on todettu fossiilisiksi, ne on löydetty suurista selkärankaisista. Tämä on ensimmäinen kerta, kun ne on löydetty meripihkan sisällä pienessä organismissa.

Meripihka peittää esimerkiksi aminohappoja, joista tulee proteiineja.

Kuten kirjoittajat toteavat: ”… fossiilisista höyhenistä peräisin olevien proteiinisekvenssien tunnistaminen yhdistettynä niiden morfologiseen tutkimukseen mahdollistaisi tärkeän toiminnallisen ja evoluutionistisen tiedon määrittämisen.”

Kirjoittajan mukaan tässä on todella ”askel lähemmäs ymmärtämään dinosaurusten ja lintujen fysiologiaa ja kehitystä. Vain muutama vuosi sitten tätä olisi ollut käytännössä mahdotonta ajatella!”

Hän ei tietenkään yhdistä tätä tietoa Mary Schweitzeriin, joka teki jo vuodesta 2005 kokeita etenkin T. rexillä ja on jo saanut paljon tietoa niistä. On jo löydetty kambrikauden kaltaisista otuksista ja jo sitä vanhemmistä eliöistä pehmeitä kudoksia, mikä Charles Darwinin mukaan pitäisi olla mahdotonta.

Lähde:

Tennant, Jon. 2019. Ancient amino acids from 100 million year old dinosaur feathers in amber. PLOS Paleo Community. (23. 4.).

Muinainen lumipallomaapallo huuhtoutui alas nopeasti – juuri kambrikauden räjähdystä edeltävänä aikana

Kuva: Joe Mastroianni, National Science Foundation, Public domain.




Joel Kontinen

Yli puoli miljardia vuotta sitten evoluution kannattajat uskoivat planeettamme olleen jättimäinen lumipallo , joka kiersi avaruudessa. Ongelman aiheuttaa himmeä nuori aurinko, joka on naturalisteille varsinainen paradoksi. Carl Sagan ja George Mullen pohtivat sitä jo vuonna 1972, eikä kukaan ole vieläkään onnistunut sitä kunnolla ratkaisemaan.

Jäätiköt peittivät maapallon aina päiväntasaajan puolelle tässä salaperäisessä himmeä nuori aurinko -ajanjaksossa, jonka geologit ajattelivat tapahtuneen ainakin kaksi kertaa maan muinaisessa menneisyydessä. Nyt tiedemiehet ovat todenneet, että lumipallon viimeinen jakso päättyi todennäköisesti hyvin nopeasti noin 635 miljoonaa vuotta sitten.

Toisaalta jotkut uskovat, vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan, että maa oli lämmin jo alusta lähtien.

Vaikka Xiao ja kollegat eivät tietenkään tiedä, mikä sen aiheutti, antiikin tulivuoren päästämä hiilidioksidi saattaa olla aiheuttanut kasvihuonetapahtuman, jolloin jää on saattanut sulaa nopeasti.

Xiao ja kollegat ajoittivat tulivuoren kiviä Etelä-Kiinan Yunnanin maakunnasta. Nämä löydettiin toisenlaisen kallioperän alta. Sitä kutsutaan nimellä ”cap carbonates”. - ainutlaatuiset kalkkikiven ja dolotonin kerrostumat, jotka muodostuivat himmeä nuori aurinko -ajanjaksona ilmakehän korkean hiilidioksiditason vuoksi.

Käyttämällä radiometrisiä ajanmääritystekniikoita, joukkue löysi tulivuoren kiviä, jotka ovat ”634,6 miljoonaa vuotta” vanha plus /miinus 880.000 vuotta. Yksin tämä uusi ajanmääritys ei voinut kertoa sulamisprosessin nopeutta.

Mutta vuonna 2005 eräs tutkijaryhmä ajoitti tulivuoren kiviä, jotka olivat samankaltaisen kerroksen yläpuolella eri paikassa - Kiinan Guizhoun maakunnassa. Ne olivat iältään 635,2 miljoonaa vuotta, plus /miinus 570 000 vuotta.

Näin siis evoluutio edisti tietä kambrikauden räjähdykselle.

Lähde:

Joel, Lucas. Ancient ‘Snowball Earth’ thawed out in a flash. Science (2.4.).

Uusin ”liskolintu” Archaeopteryxin fossiili ajoitettiin ammoniittifossiilien perusteella

Monet evolutionistit haluavat nähdä Archaeopteryxin dinosauruksena.



Joel Kontinen

Tuorein Saksasta löydetty Archaeopteryxin fossiili valaisee, miten fossiileja ajoitetaan: Läheltä löydettiin ammoniitteja, joiden iäksi arvioitiin ”152 miljoonaa” vuotta.

Kukaan ei tullut ajatelleeksi, miten Archaeopteryx ja ammoniitit päätyivät samaan kerrostumaan. Etenkin virtaava vesi voi joskus sekoittaa kerrostumia.

Archaeopteryx oli harakan kokoinen lintu, jolla oli siivet, nykylintujen sulat, linnun nokka ja toivomusluu.

Archiella on myös muutamia liskomaisia piirteitä (niin kuin jollain nykylinnuilla), joten evolutionistit haluaisivat tehdä siitä dinosauruksen.

Lähde:

Gannon, Megan. 2018. Oldest Fossil of 'Missing Link' Dinosaur Discovered in Germany. Live Science (30.1.).

Maapallo oli vetinen jo alussa, tuore tutkimus kertoo

Tuore sekulaarinen tutkimus vahvistaa Genesiksen kuvauksen maapallon alkuajan vedestä.





Joel Kontinen

Big bangiin perustuvan skenaarion mukaan maapallo oli aluksi niin tulisen kuuma, että teoreetikot kutsuvat sitä hadeeiniseksi kaudeksi.

Haades on manalan kreikankielinen nimi.

Jotkin tutkimukset ovat osoittaneet, että Maa ei ollutkaan näin polttava ja äsken Nature Geoscience julkaisi raportin, jonka mukaan planeettamme oli täysin vetinen jo ”4,4 miljardia vuotta” sitten, jolloin se piti olla kuumimmillaan.

Tutkijat päätyivät tähän analysoituaan Länsi-Australiasta löytyneitä zirkoneja (ZrSiO4). He myös arvelevat, että globaalinen meri peitti aluksi liki koko maapallon ja kuivaa maata oli vähän ja sekin oli tasaisen litteää.

Korkeita vuoria ei heidän mielestään tuolloin vielä ollut.

Mistä muusta lähteestä olemme lukeneet tällaisesta? Genesiksestä, joka on historiallinen kuvaus maailman synnystä.

Inflaatio on tosin paisutellut tutkijoiden ajoitusta hirmuisesti niin kuin sillä on ollut tapana.

Naturalistisissa selityksissä on muitakin paradokseja, esimerkiksi
maapallon magneettikenttä ja myyttinen lumipallomaapallo.

Lähde:

New Scientist staff and Press Association. 2017. Early Earth was covered in a global ocean and had no mountains. (8.5.).