perjantai 31. lokakuuta 2008

Tunnettu evolutionisti tunnustaa: kreationistit ja älykkään suunnittelun kannattajat ovat entistä näkyvämmin esillä



Dominikaanipappi ja biologi Ayala ei usko tällaiseen historiaan. Kuva Answers in Genesiksen luomismuseosta, johon on reilussa vuodessa käynyt tutustumassa yli puoli miljoonaa ihmistä.


Joel Kontinen

Californian yliopiston evoluutiobiologi Francisco J. Ayala on taustaltaan dominikaanipappi. Ayala ei kuitenkaan usko Jumalan suoraan luomistyöhön vaan sanoo Hänen käyttäneen evoluutiota . Paavi Johannes Paavali II oli jokseenkin samoilla linjoilla.

”Huono suunnittelu”, petoeläinten julmuus ja parasiittien sadistisuus ovat Ayalan mukaan osoituksia siitä, ettei Jumala ole voinut luoda organismeja suoraan. Richard Dawkins on käyttänyt esimerkiksi ihmissilmää osoituksena huonosta suunnittelusta. Silmälääkärit arvelevat tämän johtuvan siitä, että Dawkins ei tiedä tarpeeksi silmän toiminnasta.

Syntiinlankeemus taas kertoo, miksi meillä on ohdakkeiden ja orjantappuroiden lisäksi myös kuolemaa, kärsimystä, loisia ja petoja.

Luonnonvalinta kykenee Ayalan mielestä selittämään luonnon julmuuden. Hän pyrkii tästä huolimatta osoittamaan, että evoluutio ja usko eivät ole ristiriidassa keskenään. Hänen mukaansa esimerkiksi Richard Dawkins tekee tieteelle karhunpalveluksen tekemällä pilaa uskosta.

Ayala tunnustaa, että kreationistit ja älykkään suunnittelun kannattajat ovat nykyisin entistä näkyvämmin esillä. Tämä pitää paikkansa myös Suomessa, vaikka evolutionistit sortavat toisinajattelijoita ja kouluopetus ja populaarilehdistö julistavat vain darvinistista totuutta. Euroopan neuvostokin on varoittanut kreationismin vaaroista.

Nykyisin Luominen -lehti ilmestyy suomeksi ja yli kolmasosa kansasta epäilee evoluutiota.

Filosofi David Berlinski onkin sanonut, että ihmiset epäilevät darvinistista evoluutioita, koska he eivät ole tyhmiä. Se ei toisin sanoen ole tarpeeksi uskottavaa.

Lähde:

Lehrman, Sally. 2008. The Christian Man's Evolution: How Darwinism And Faith Can Coexist. Scientific American 299:5, 74-75(marraskuu).
http://www.sciam.com/article.cfm?id=the-christian-mans-evolution&sc=WR_20081028

keskiviikko 29. lokakuuta 2008

Viikon aforismi: Pelko johtuu matelijan aivoistamme





Tällaiselta otukselta perityt aivot synnyttävät pelkoa, ainakin evolutionistin mielessä

Joel Kontinen

Time on amerikkalainen viikoittain ilmestyvä uutislehti, jota luetaan varsin paljon myös Suomessa. Lokakuun 20. päivän numerossa John Cloud pohti USA:n pankkikriisistä alkanutta paniikkia. Hän sanoi: ”Pelko on itsepintainen emootio, jonka evoluutio on istuttanut matelijan aivoihimme.”

Cloudin diagnoosi perustuu siihen, että hän uskoo ihmisen olevan mutaatioiden ja luonnonvalinnan sattumanvarainen tuote.

1. Mooseksen kirja eli Genesis taas kertoo meille, että ihminen luotiin Jumalan kuvaksi. Kun tiedämme tämän, meidän ei tarvitse välittää evolutionistien saduista. Genesis on todellista historiaa, jota ilman emme ymmärtäisi Uutta testamenttia. Jeesus ei kuollut myytin vaan Aadamin ja Eevan synnin vuoksi.

Raamattu tuo meille lohdutusta myös pelon keskuuteen. Yhä uudestaan näemme sanat älä pelkää tai älkää pelätkö pyhän kirjan sivuilta. Johannes esimerkiksi kirjoitti:

Jumalan rakkaus on saavuttanut meissä täyttymyksensä, kun me tuomion päivänä astumme rohkeasti esiin. Sellainen kuin Jeesus on, sellaisia olemme mekin tässä maailmassa. Pelkoa ei rakkaudessa ole. vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Pelossahan on jo rangaistusta; se, joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa (1. Joh. 4:17-18).

Lähde:

Cloud, John. 2008. The Moment 10/6/08: New York. Time (Europe) 20.10., sivu 9.

sunnuntai 26. lokakuuta 2008

Kristinusko varjelee taikauskolta



Taiteilijan näkemys isojalasta. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Tiesitkö, että ateistit ovat taikauskoisempia kuin evankeliset kristityt? Tuore Baylor Universityssä julkaistu tutkimus osoittaa, että uskonnottomat uskovat paranormaaleihin ilmiöihin kuten esimerkiksi ufoihin, Loch Nessin hirviöön, isojalkaan, kummitustaloihin ja Atlantikseen, paljon herkemmin kuin evankeliset kristityt.

Syksyllä 2007 toteutettu laaja tutkimus kartoitti amerikkalaisten uskomuksia. Baylorin tutkijatohtorit Rodney Starck, Byron Johnson, Christopher Bader ja Carson Mencken laativat 350 kysymyksestä koostuvan kartoituksen, johon vastasi 1648 satunnaisesti valittua aikuista kaikkialta Yhdysvalloista.

Tutkimuksen mukaan kristinusko varjelee taikauskolta. 31 prosenttia niistä, jotka eivät koskaan käyneet kirkossa, uskoi paranormaaleihin ilmiöihin, kun taas vain 8 prosenttia niistä, jotka kävivät säännöllisesti jumalanpalveluksessa, uskoi outoihin ilmiöihin. Lisäksi evankeliset kristityt suhtautuivat paranormaaleihin ilmiöihin huomattavasti kriittisemmin kuin liberaaleina itseään pitävät kristityt. Tämä on sikäli loogista, koska evankeliset yleensä uskovat luomiseen mutta liberaalit taas kuvittelevat Jumalan käyttäneen evoluutiota luomismekanisminaan.

Baylorin tutkimus osoittaa, että Richard Dawkinsin ja muiden ateistien väittämät uskonnon ja taikauskon suhteesta ovat täysin perättömiä. Ei ole sattuma, että nykytiede kehittyi lännessä, jossa uskottiin rationaaliseen Jumalaan. Järki ja usko eivät ole ristiriidassa keskenään. Tieteen suuret pioneerit, kuten esimerkiksi Isaac Newton ja Blaise Pascal, olivat tunnustavia kristittyjä. He uskoivat, että vain rationaalinen Jumala saattoi luoda maailman, joka näyttää suunnitellulta – sen vuoksi, että se on suunniteltu.

Englantilainen kirjailija G. K. Chesterton totesi: ”On absurdia, että evolutionisti valittaa, että on uskomatonta, että uskomaton Jumala loi kaiken tyhjästä ja sitten kuvittelee, että on uskottavampaa, että ei-mikään muuntaa itsensä kaikeksi olevaksi.”

Ei siis ole ihme, että kristinusko varjelee taikauskolta.


Lähteet:

Baylor University. 2008. Baylor Survey Finds New Perspectives On U.S. Religious Landscape. (18.9.) http://www.baylor.edu/pr/news.php?action=story&story=52815.

Gage, Logan. 2008. Which Secular Superstition do you Believe? The Examiner (10.10.) http://www.dcexaminer.com/opinion/columns/guestcolumnists/Which_Secular_Superstitiion_do_you_Believe.html

lauantai 25. lokakuuta 2008

New Scientist sotapolulla





Expelled kummittelee New Scientist –lehden toimituksessa

Joel Kontinen

Charles Darwinin 150-vuotisjuhlien lähestyessä populaari tiedelehti New Scientist on julkaissut viime aikoina muutaman varsin sotaisen artikkelin. Heinäkuussa saimme lukea lehdestä, että USA:ssa oli ilmennyt uusi laillinen uhka evoluutio-opetukselle ja hiljattain lehdessä oli vieläkin kiinnostavampi otsikko: Kreationistit julistavat aivosodan. Toimittaja Amanda Gefter kirjoitti molemmat jutut.

Mistä oikein on kysymys? Heinäkuun juttu oli raportti Louisianan osavaltion koululaista, joka salli darvinistisen evoluution kriittisen käsittelyn osavaltion kouluissa. Gefter käytti varsin sotaisia ilmauksia, esimerkiksi “viimeisin manööveri pitkään jatkuneessa sodassa”, osoittaakseen, että evoluution kriittinen tarkastelu uhkaa tiedeopetusta.

Jos katsomme darvinistisen retoriikan ohitse, huomaamme pian, että ainoa asia, jota tämä laki voisi uhata, on evoluution kritiikitöntä esittämistä faktana.

Tuorein otsikko liittyy neurokirurgi Michael Egnorin ja muiden kriittisten tiedemiesten tutkimuksiin. He eivät suostu uskomaan, että aine kykenee selittämään tietoisuutta. Tämä on darvinistisesta perspektiivistä katsottuna harhaoppi, koska evoluutioon perustuvassa maailmankatsomuksessa materia selittää kaiken. Raportoidessaan syyskuussa New Yorkissa pidetystä kansainvälisestä symposiumista Beyond the Mind-Body Problem: New Paradigms in the Science of Consciousness, Gefter käytti ilmauksia “taistelukenttä” ja “sota tiedettä vastaan”.

New Scientistilla on ollut tapana käyttää termejä kreationismi ja älykäs suunnittelu synonyyymeinä, vaikka näiden suuntausten liki ainoa yhdistävä tekijä on darvinistisen evoluution kritiikki. Lisäksi lehti miltei poikkeuksetta orwellimaiseen tapaan käyttää ilmausta tiede merkityksessä darvinistinen evoluutio.

Kun Charles Darwinin satavuotisjuhlaa vietettiin Chicagossa vuonna 1959, Sir Julian Huxley ilmoitti, että kreationismi oli käytännöllisesti katsoen kuollut. New Scientist on viime aikojen jutuillaan ainakin todistanut, että Huxleyn lausunto oli jokseenkin ennenaikainen.

Ehkä Ben Steinin filmi Expelled: No Intelligence Allowed, jota nyt saa myös DVD:nä, vaivaa evolutionisteja enemmän kuin he tunnustavatkaan.



Lähteet:

Gefter, Amanda. 2008. New legal threat to teaching evolution in the US. New Scientist 9.7. 2008.http://www.newscientist.com/article.ns?id=mg19926643.300

Gefter, Amanda. 2008. Creationists declare war over the brain. New Scientist 22. 10. 2008. http://www.newscientist.com/article/mg20026793.000?DCMP=NLC-nletter&nsref=mg20026793.000.

Whitcomb, John C. 2006. The History and Impact of the Book, "The Genesis Flood". Acts & Facts 35:5, I-iv. (toukokuu 2006) http://www.icr.org/article/2719/

tiistai 21. lokakuuta 2008

Dinosauruksia Alaskassa



Miten dinosaurukset tarkenivat Alaskan pakkasissa?


Joel Kontinen

Emme odottaisi näkevämme dinosauruksia Alaskassa. Mutta hiljattain USA:ssa esitetyssä PBS:n tiedeohjelmassa Arctic Dinosaurs pohdittiin kiehtovaa mysteeriä: miten ihmeessä dinosaurukset pystyivät elämään arktisissa oloissa?

Paleontologit ovat kaivaneet ikijään alta esiin kymmenittäin kaikenikäisten dinosaurusten fossiloituneita luita. He löysivät kahdeksan eri dinosauruslajin jäännökset kahdesta paikasta Colvillejoen varrelta. He esimerkiksi kaivoivat 10,5-metrisen hanhennokkaisen kasvissyöjän Edmontosauruksen vain 80 kilometrin päässä Pohjoisen jäämeren rannalta sekä 9-metrisen lihansyöjän Gorgosauruksen.

Dinosaurusten arktisiin joukkohautoihin on kolme potentiaalista selitystä: (1) Alaskassa oli ennen lämpimämpää, (2) dinosaurukset muuttivat sinne vuosittain tai (3) ne olivat kaikesta huolimatta tasalämpöisiä. Kuten Smithsonian Institutionin tutkija Hans-Dieter Sues sanoo ohjelmassa: “Perinteinen näkemys oli se, että dinosaurukset olivat kaikki ylisuuria matelijoita, jotka elivät trooppisissa oloissa. Kun kaikesta huolimatta löysimme arktisia dinosauruksia, meille kaikille kävi ilmeiseksi, että dinosaurukset kykenivät elämään erilaisissa … ja menestymään hyvin erilaisissa ilmasto-oloissa.”

Muutto tuskin tulee kysymykseen, koska Alaskassa ei ehkä kesäisinkään ollut tarpeeksi syötävää ja talvet saattoivat olla liikaa dinosauruksille myös lähialueilla. Vaikka tasalämpöhypoteesiä ei voidakaan täysin tyrmätä, se ei vastaa kiperään kysymykseen: miten ihmeessä jättikokoiset kasvissyöjät löysivät riittävästi syötävää sydäntalvella?

Näyttää siltä, että arvoitukseen on vain yksi ratkaisu: ehkä Alaska oli ennen lämpimämpi kuin nyt.

Tämä sopisi hyvin yhteen sen kanssa, mitä Vanha testamentti kertoo planeettamme menneisyydestä. Nooan ajan tuhotulva jätti eläinten joukkohautoja jälkeensä. Se myös muutti ilmaston pysyvästi. Alkuperäisessä hyväksi luodussa maailmassa tuskin tarvitsi kärsiä pakkasen kipristelystä. Luomiseen uskovat tiedemiehet, esimerkiksi Michael Oard, arvelevat, että vedenpaisumuksen jälkeiset olot synnyttivät jääkauden.

Näin ollen Raamatun perspektiivistä katsottuna dinosaurusten joukkohaudat Alaskassa eivät ole mysteeri. Jos uskomme, että Raamattu on historiallisesti luotettava kuvaus maapallomme menneisyydestä, odotammekin löytävämme merkkejä maailmanlaajuisesta tuhotulvasta. Vedenpaisumus hävitti kaikki ihmiset ja eläimet, jotka eivät olleet arkissa.


Lähde:

Nova Transcripts. Arctic Dinosaurs. http://www.pbs.org/wgbh/nova/transcripts/3511_arcticdino.html

lauantai 18. lokakuuta 2008

Maailman vanhin kallio?





Tämän kotimaisen kallion iästä on monenlaisia arveluja.

Joel Kontinen

Geologit arvelevat löytäneensä maapallon vanhimman kallion. Science-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan uusi Kanadasta löydetty vihreäkivi on 250 miljoonaa vuotta vanhempi kuin mikään muu tunnettu kallio.

Kalliosta otetut näytteet lähetettiin Washingtonin Carnegie Instituteen, jossa tutkittiin samariumin hajoamista neodymiumiksi. Näytteiden iäksi määriteltiin 3,8 – 4,28 miljardia vuotta.

Tutkimusryhmään kuulunut Montrealin McGill Universityn geologian professori Don Francis pitää 4,28 miljardia vuotta todennäköisimpänä ikänä.

Löydetyssä vihreäkivessä arvellaan lisäksi olevan merkkejä varhaisesta elämästä. Tämän voisi luulla heikentävän oletusta vuosimiljardeista.

Toisin kuin yleensä kuvitellaan, iänmääritysmenetelmät ovat varsin epäluotettavia. Radiometriset menetelmät eivät mittaa ikää vaan eri isotooppien pitoisuuksia. Niihin liittyy useita olettamuksia, koska alkuperäisistä pitoisuuksista ei koskaan voida olla täysin varmoja. Niinpä esimerkiksi fossiilien ja kallioiden ja jopa luolien ikää on monesti jouduttu muuttamaan jälkikäteen.

Lisäksi timanteista löydetty hiili-14 ja T. rexin pehmeät kudokset puhuvat sen puolesta, että miljoonia vuosia ei ole koskaan ollutkaan.

Komeetat , Merkuriuksen magneettikentän heikkeneminen ja Saturnuksen kuu Titan myös kertovat nuoresta aurinkokunnasta.

Uskomuksiin vuosimiljoonista liittyy vahva ideologinen lataus. Käsitys maapallon miljoonista vuosista sai alkunsa jo ennen kuin ensimmäistäkään iänmääritysmenetelmää oli kehitetty.





Lähde:

Morgan, James. 2008. Team finds Earth's 'oldest rocks' . BBC News. (26.9.)
http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/7639024.stm

perjantai 17. lokakuuta 2008

Evoluutio keskuudessamme?



Viktoriajärven kirjoahven pääsi Naturen kanteen.




Joel Kontinen

Tiedemiehet ovat pitkään pohtineet, miten lajit muuttuvat toisiksi lajeiksi. Darvinistisen suuren kertomuksen mukaan kaikki elollinen on peräisin samasta sattumalta syntyneestä yksisoluisesta oliosta. Evoluutio edellyttää muutosta, muuten se pysähtyisi.

Nature julkaisi hiljattain jutun Viktoriajärven kirjoahventen lajiutumisesta. Bernin yliopiston tutkijan Ole Seehausenin johtama ryhmä seurasi ahvenien elämää. Tutkijat panivat merkille, että matalassa vedessä koiraskalat ovat enimmäkseen vihreitä ja sinisiä, ja syvemmissä vesissä ne ovat kirkkaan punaisia. Tämä johtunee siitä, että järven sameassa vedessä punainen valo tunkeutuu sinistä syvemmälle.

Marylandin yliopiston tutkija Karen Carleton selitti, että kalat erikoistuvat erilaisiin mikrohabitaatteihin eli elämään eri syvyydessä. Niiden näköaisti erikoistuu eri syvyyden valoon, ja näin kaksi erilaista ryhmää ei voi enää lisääntyä keskenään ja niistä tulee eri lajeja.

Evolutionistien maailmassa ei ole puutetta lajeista. Viktoriajärvessä lasketaan olevan 500 lajia kirjoahvenia.

Monet evolutionistit kuvittelevat, että nopea lajiutuminen kumoaa luomisopin. Näin ei kuitenkaan ole. Genesiksen laji (baramin) ei ole sama kuin biologian käsite laji. Esimerkiksi kaikki koiraeläimet (koira, susi, dingo, kojootti) kuuluvat samaan raamatulliseen lajiin. Hevonen, aasi ja seepra kuluvat niin ikään samaan lajiin. Tämän vuoksi Nooan ei tarvinnut ottaa läheskään niin paljon eläimiä arkkiin kuin skeptikot kuvittelevat.

Jumala on luonut lajeihin suunnattoman muutospotentiaalin. Mutta yksikään Genesiksen laji ei todistettavasti ole muuttunut toiseksi lajiksi. Viktoriajärven kirjoahvenetkin kuuluvat samaan Genesiksen lajiin.

Uutisen todenperäisyyttä heikentää se, että tutkijat eivät suinkaan huomanneet uuden lajin syntyä. Kuten tohtori Jonathan Wells toteaa, he vain havainnoivat jo olemassa olevia lajeja ja tekivät tästä päätelmiä, jotka ovat varsin harhaanjohtavia.

Nature-lehden juttu on tavanomaista uusdarvinistista satuilua, joka perustuu olettamukseen, että evoluutio on totta ja että sitä tapahtuu kaiken aikaa.

Lähteet:

Blake, Kelly. 2008. The Color of Evolution: How One Fish Became Two Fish. Physorg. Com. http://www.physorg.com/printnews.php?newsid=142615133

Seehausen, Ole, Yohey Terai, Isabel S. Magalhaes, Karen L. Carleton, Hillary D. J. Mrosso, Ryutaro Miyagi, Inke van der Sluijs, Maria V. Schneider, Martine E. Maan, Hidenori Tachida, Hiroo Imai & Norihiro Okada.. 2008. Speciation through sensory drive in cichlid fish. Nature 455, 620-626 (2. 10. 2008).

Wells, Jonathan. 2008. One Long Bluff. Evolution News & Views. http://www.evolutionnews.org/2008/10/one_long_bluff.html#more

sunnuntai 12. lokakuuta 2008

Ihmisen evoluutio on loppunut

Darwinin bulldoggin eli Thomas H. Huxleyn vanhentunut käsitys ihmisen sukulaisuudesta. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen


Ihmisen evoluutio on pysähtymäisillään, koska länsimaissa on liian vähän tarpeeksi vanhoja isiä.

Professori Steve Jones kertoi hiljattain luennollaan Lontoon University Collegessä, että yli 35-vuotiaat isät jättävät jälkeläisilleen todennäköisesti enemmän mutaatioita kuin nuoremmat. Nyt heitä ei ole tarpeeksi, joten evoluutio on tuomittu pysähtymään.

Jonesin mukaan evoluutio koostuu kolmesta pääelementistä – luonnonvalinnasta, mutaatiosta ja satunnaisesta muutoksesta. Nyt mutaatioiden määrä on vähentynyt merkittävästi. Hän arvelee tämän johtuvan siitä, että nykyisin ei ole riittävästi vanhoja isiä.

”Joka kerta kun solu jakaantuu, on mutaation eli virheen mahdollisuus. 29-vuotiaalla isällä on noin 300 solunjakaantumista, kun lasketaan siitä spermasta, joka hänet teki, siihen, jonka hän välittää jälkeläisilleen – ja jokaisella kerralla on virhemahdollisuus,” Jones selitti.

Professori Jonesin mukaan 50-vuotiaalla isällä näitä mahdollisuuksia on yli tuhat. Vanhempien isien väheneminen siis vaikuttaa siihen, miten paljon mutaatioita ilmenee.

Jones myös arvelee, että luonnonvalinta on heikentynyt, kun ihmiset elävät pitempään. Ihmisten verkottuneisuus eli se, että kansanryhmät ovat aiempaa enemmän yhteydessä toisiinsa, vähentää satunnaisuutta. Yhdessä nämä tekijät saavat ihmisen evoluution pysähtymään, professori Jones päättelee.

Answers in Genesiksen tutkija ja puhuja Paul Taylor tiivistää professori Jonesin päätelmät seuraavasti:

1. Tieteelliset todisteet osoittavat, että ihmiset eivät enää kehity.
2. Meillä ei myöskään ole todisteita siitä, että he olisivat kehittyneet menneisyydessä.
3. Kuvittelemme siitä huolimatta, että he ovat kehittyneet.

Eli oletus ihmisen evoluutiosta perustuu uskoon ja darvinistien tyypilliseen satuiluun .


Lähteet:

Belluz, Julia. 2008. Leading geneticist Steve Jones says human evolution is over. Times Online (7.10.).
http://www.timesonline.co.uk/tol/news/uk/science/article4894696.ece

Taylor, Paul. 2008. Human Evolution Has Stopped! Answers in Genesis UK/Europe Newsletter 9/2008 (lokakuu).

George Orwell ja Darwinin ajatuspoliisi



Darvinistinen isoveli näkee sinut


Joel Kontinen

George Orwell kirjoitti ajatuspoliisista ja viljeli lennokkaita iskulauseita romaanissaan Vuonna 1984. Isoveliyhteiskunnassa esimerkiksi tietämättömyys on voimaa.

Orwellin ajatukset elävät ja voivat hyvin keskuudessamme. Darvinilaiset ajatuspoliisit ovat viime aikoina olleet ahkeria. Isossa-Britanniassa he saivat Royal Societyn eli tiedeakatemian koulutusjohtajan eroamaan. Yhdysvalloissa he kyseenalaistivat johtavan poliitikon pätevyyttä, kun tämä oli rohjennut kertoa sallivansa evoluution kriittisen tarkastelun koulussa.

Evolutionistit haluaisivat pitää mahdollisimman monen pimennossa darvinismin mekanismien eli mutaatioiden ja luonnonvalinnan kyvyttömyydestä, koska avoimuus voisi saada heidät hylkäämään evoluution.

Darvinistit ovat omaksuneet hyvin orwellimäisen tavan käyttää sanoja ja taktiikkoja. Näin ollen kun he puhuvat tieteestä he todellisuudessa tarkoittavat evoluutiota. USA:ssa on järjestö, jolla on hyvin tieteelliseltä kalskahtava nimi: The National Center for Science Education (NCSE) eli Kansallinen tiedeopetuskeskus. (Olen saanut järjestöltä postia.) Valitettavasti NCSE:n mielestä evoluutio on tieteen synonyymi, koska järjestö ei ole kiinnostunut mistään muusta kuin dogmaattisen evoluutio-opetuksen puolustamisesta.

Darvinistien mukaan kuka tahansa, jonka näkemys ihmisen alkuperästä poikkeaa ainoasta sallitusta totuudesta, on sivistymätön moukka. He eivät tunnu muistavan, että lähes kaikki länsimaisen tieteen uranuurtajat olivat kristittyjä, jotka uskoivat kirjaimelliseen luomiseen ja maailmanlaajuiseen tuhotulvaan. Vasta myöhemmin darvinistit kaappasivat tieteen yksinoikeudekseen.

Niin kuin Richard Dawkins ja hänen hengenheimolaisensa myöntävät, evoluutio on suuri kertomus, joka pyrkii syrjäyttämään Raamatun luomiskertomuksen. Jumalan kuvaksi luomista on mahdotonta mieltää miljoonien vuosien saatossa tapahtuneeksi mutaatioiden ja luonnonvalinnan tulokseksi.

Jotkut kristityt yrittävät tehdä sovinnon Charles Darwinin kanssa yhdistämällä ateistisen evoluution ja Raamatun Jumalan ilmoituksen. Mutta niin kuin Kristus ja Beliar (2. Kor. 6:15) eivät sovi yhteen, on mahdotonta naittaa yhteen kaksi suurta kertomusta, jotka ovat toisensa poissulkevia maailmanselitysmalleja.



Lähde:

Orwell, George. 2001 (1949). Nineteen Eighty-Four. London: The Folio Society.

perjantai 10. lokakuuta 2008

Vihreä Raamattu



HarperCollins julkaisi vihreän Raamatun.


Joel Kontinen

Mitä tekemistä ympäristönsuojelulla on Raamatun kanssa? Enemmän kuin kuvittelemmekaan. Näin ainakin uuden vihreän Raamatun julkaisijat sanovat.

Vaikka itse teksti ei olekaan uusi, ympäristöpainotteinen Raamattu on varsin vihertävä idea. Julkaisijan mukaan kirjan tarkoitus on ”osoittaa, miten me voimme huolehtia Jumalan luomakunnasta ja varjella sitä.”

HarperCollins on juuri julkaissut uuden Raamatun laitoksen, jota kutsutaan vihreäksi Raamatuksi (The Green Bible). Englanniksi on saatavissa Raamattuja, joissa Jeesuksen sanat on painettu punaisella. Tässä uudessa Raamatussa on yli 1000 vihreällä painettua jaetta, jotka “kertovat, että Jumala pitää huolta luomakunnasta”. HarperOnen nettisivuilla sanotaan: “The Green Bible … rohkaisee ihmisiä näkemään Jumalan vision luomakunnasta ja auttaa meitä ryhtymään työhön parantaaksemme ja suojellaksemme sitä.”

Teksti noudattaa New Revised Standard Versioniä (NRSV:tä), joka julkaistiin jo vuonna 1989. NRSV puolestaan on vanhemman Revised Standard Versionin (RSV:n) uudistettu laitos.

Vaikka evankeliset kristityt olisivat mieluummin valinneet New International Versionin (NIV:in) tekstin, The Green Bible joka tapauksessa muistuttaa meitä tärkeästä mutta valitettavan usein laiminlyödystä asiasta, joka myös sisältyy Jumalan ilmoitukseen: Hän alun perin asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä (1. Moos. 2:15). Sen jälkeen tullut turmeltuneisuus on syntiinlankeemuksen syytä.

Itse Raamattu on painettu paperille, joka on peräisin ympäristönormit täyttävistä metsistä. Kymmenen prosenttia on kierrätyspaperia. Muste on soijapohjaista ja kansi tehty puuvillasta ja pellavasta.

Raamatun tekstin lisäksi The Green Biblessä on arkkipiispa Desmond Tutun esipuhe sekä esimerkiksi paavi Johannes Paavali II:n ja piispa N. T. Wrightin kirjoituksia.

Timen uskontotoimittaja David van Biema arvioi The Green Bibleä varsin myönteisesti lehden syyskuun 29. päivän numerossa.

Uusi testamentti painottaa lähetyskäskyä enemmän kuin maan varjelemista, mutta The Green Bible muistuttaa meitä siitä, että vaikka luomakunta onkin langennut, se on silti Jumalan luomakunta ja meidän tulee pitää siitä hyvää huolta.


Lähteet:

HarperOne. http://greenletterbible.com/

van Biema, David. 2008. The Good Book Goes Green. Time (Eurooppa) 172:13, 43. (29.9.)

sunnuntai 5. lokakuuta 2008

Genesis on historiaa





Heprean asiantuntija pitää Genesistä historiana. Aadam ja Eeva Answers in Genesiksen luomismuseossa.

Joel Kontinen

Heprean kielen asiantuntija apulaisprofessori Steven W. Boyd analysoi Genesistä tilastollisesti ja päätyi siihen, että se on historiallista proosaa. Muinaisheprealaisessa runoudessa käytetään parallelismia. Esimerkiksi Psalmissa 8:4 on käytetty synonyymistä parallelismia, jossa sama asia kerrotaan kahteen kertaan:

Mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat.
Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen.


Tässä ihminen vastaa ihmislasta ja muistaminen huolenpitoa.

Genesiksen 1. luvussa ei ole tällaista parallelismia. Tohtori Boyd vertasi Genesiksen 1. lukua Vanhan testamentin jaksoihin, joissa sama tapahtuma on kerrottu sekä proosamuodossa että runona. Näitä ovat esimerkiksi:

· Punaisenmeren ylittäminen (2. Moos 14 on proosaa ja 2. Moos. 15:1–19 runoutta)
· Baarakin ja Deboran voitto kanaanilaisista (Tuom. 4 on proosaa ja Tuom. 5 runoutta)
· Luomiskertomus (1. Moos. 1:1 - 2:3 on proosaa ja Psalmi 104 runoutta)

Vertaamalla preteritien ja finiittimuotojen suhdetta ja analysoimalla tuloksia tilastollisesti tohtori Boyd päätyi yllättävään löytöön: todennäköisyys, että 1. Moos. 1:1 - 2:3 on proosaa, on 0.999972604.

James Barr, joka toimii raamatuntulkinnan professorina Oxfordin yliopistossa, kirjoitti:

Sikäli kuin tiedän missään maailmanluokan yliopistossa ei luultavasti ole yhtään heprean kielen tai Vanhan testamentin professoria, joka ei uskoisi, että Genesis 1-11 kirjoittaja(t) halusi(vat) välittää lukijoilleen sen käsityksen, että

1. luominen tapahtui kuutena päivänä, jotka ovat nykyisten 24 tunnin vuorokauden mittaisia
2. kun Genesiksen sukuluettelojen vuodet lasketaan yhteen, niistä koostuu yhtäjaksoinen kronologia maailman luomisesta Raamatun historian myöhempiin jaksoihin.
3. Nooan ajan vedenpaisumus oli maailmanlaajuinen ja tuhosi kaiken elollisen paitsi ne ihmiset ja eläimet, jotka olivat arkissa.


Vaikka professori Barr ei uskokaan, että Genesis on kirjaimellisesti totta, hän joka tapauksessa vahvistaa tohtori Boydin päätelmät.

Boyd on johdonmukaisempi: hän uskoo, että Genesis 1:1-2:3 on luotettava historiallinen kuvaus luomisesta. Hänen tutkimuksensa oli osa Institute for Creation Researchin (ICR:n) RATE (Radioisotopes and the Age of The Earth) –tutkimushanketta.


Lähteet:

Barr, James. 1984. Kirje David C. C. Watsonille, 23.4.1984.

Boyd, Steven W. 2004. The Biblical Hebrew Creation Account: New Numbers Tell The Story. Acts & Facts 33:11, i-iv (marraskuu 2004).

lauantai 4. lokakuuta 2008

Älä loukkaa kiinanruususi tunteita!



Kohtele minua eettisesti.



Joel Kontinen

Kasvit ovat luonnostaan arvokkaita, ja meidän tulisi sen vuoksi suhtautua niihin eettisesti. Tämä käy ilmi Sveitsin liittovaltion ei-inhimillisen bioteknologian komitean kartoitustutkimuksesta The Dignity of Living Beings With Regard to Plants. Moral Consideration of Plants for Their Own Sake.

Tutkimus sai tämänvuotisen Ig Nobel –rauhanpalkinnon. Ignobelit jaetaan Harvardin yliopistossa joka vuosi samoihin aikoihin kuin oikeatkin nobelit. Kymmenen eri alan palkinnot ovat parodia Alfred Nobelin muistoksi jaettavista tunnustuksista.

Ignobelit voivat olla varsin yllättäviä. Vuonna 2005 kirjallisuuspalkinto myönnettiin nigerialaisille internetyrittäjille, jotka lähettivät sähköpostitse uskomattoman liikuttavia kertomuksia kaikkialle maailmaan.

Urs Thurnherr otti sveitsiläiskomitean edustajana tämänvuotisen rauhanpalkinnon vastaan. Juhlapuheessaan hän kysyi yleisöltä, oliko kukaan unohtanut kastella kukkiaan. Ja jos kukka kuoli, synnyttikö se rauhattomuutta? Kasvien loukkaamisesta tulisi siis seurata omantunnon tuskia.

Eläinaktivistit ovat jo pitkään yrittäneet häivyttää ihmisten ja eläinten välisiä eroja. Vuonna 2007 he pääsivät Itävallassa otsikoihin, kun he koettivat lakiteitse tehdä simpanssista juridisen henkilön. He antoivat 26-vuotiaalle simpanssille nimen Matthew Hiasl Pan, mutta tämäkään ei saanut korkeinta oikeutta julistamaan Matthew-raukkaa henkilöksi. Tänä vuonna simpanssit kuitenkin saivat rajalliset ihmisoikeudet Espanjassa.

Eläinaktivistit ja Ig Noble komitea eivät ole ainoita, jotka yrittävät nostaa simpanssit ja petuniat ihmisen tasolle. Myös oppikirjat ja luonnontieteen museot korostavat ihmisen ja apinoiden yhtäläisyyksiä – yleensä varsin harhaanjohtavasti.

Jos ihmisten, eläinten ja kasvien rajaa vielä vähän häivytetään, joutunemme piakkoin kohtelemaan reilun kaupan banaaneja eettisesti jättämällä ne syömättä.

Voinemme nähdä evoluutiokytkennän tämänvuotisen Ig Nobelin rauhanpalkinnon takana. Evoluutiossa kaikkien elävien olentojen oletetaan kehittyneen samasta yksisoluisesta oliosta. Herää tietenkin kysymys, missä mielessä kasvit ovat eläviä ja tuntevia olentoja.


Lähteet:

Improbable Research. 2008. Winners of the Ig® Nobel Prize. http://improbable.com/ig/ig-pastwinners.html

Nadis, Steve. 2008. An Ig Nobel diary. Nature News (3.10.) http://www.nature.com/news/2008/081003/full/news.2008.1150.html#B2

Swiss Federal Ethics Committee on Non-Human Biotechnology The Dignity of Living Beings With Regard to Plants. Moral Consideration of Plants for Their Own Sake. http://www.ekah.admin.ch/uploads/media/e-Broschure-Wurde-Pflanze-2008.pdf

Kuninkaan paluu





Maria, Tero ja Suvi odottavat Kuninkaan paluuta ja puolustavat kristinuskoa

Joel Kontinen

J. R. R. Tolkienin (1892-1973) Taru Sormusten herrasta päättyy kuninkaan paluuseen. Tolkien oli kristitty kirjailija, mutta hän ei lainannut kristinuskon teemoja yhtä selvästi kuin C. S. Lewis Narnia-kirjoissaan, joissa leijona Aslan kuvaa Kristusta. Hän ei myöskään puolustanut kristinuskoa yhtä näyttävästi kuin G. K. Chesterton.

Tolkienin kertomuksissa mytologia yhdistyy kristilliseen sanomaan. Hyvä ja paha taistelevat Keski-Maan omistuksesta. Sauron muistuttaa Paholaista, joka kapinoi Jumalaa vastaan ja yrittää voittaa ihmiskunnan puolelleen. Valitettavasti evolutionistit ovat yrittäneet kaapata rohkeat hobitit itselleen, vaikka Klonkku sopisi heille paremmin. Sormusten herra päättyy kuninkaan eli Aragornin paluuseen ja hyvän voittoon pahasta.

Myös Raamattu päättyy Kuninkaan paluuseen. Raamatussa ennustetaan, että Jeesus Kristus palaa Kuninkaana takaisin maa-planeetalle ja ratkaisee ne ongelmat, jotka ihminen on itselleen aiheuttanut.

Jälkikristillinen yhteiskuntamme ei haluaisi kuulla Kuninkaan paluusta. Vaikka eskatologia eli oppi lopun ajan tapahtumista kiinnostavatkin, valitettavan monet kristityt ovat kyllästyneet odottamaan Hänen paluutaan.

Tero ja Maria Haapsaari perustivat elokuun alussa uuden sivuston, jonka teema on Kuninkaan paluu. Monipuolisella sivustolla on myös heidän ystävänsä Suvi Pelkosen ajatuksia ja kuvia. Apologialla eli kristinuskon puolustamisella on niin ikään tärkeä osa sivustolla. Tämä johtunee siitä, että Tero ja Maria toimivat Luominen-lehden avustajina. Myös tieteenfilosofian asiantuntija professori Tapio Puolimatka kirjoittaa tieteestä ja kristinuskosta heidän kotisivullaan.

Raamatussa kerrotaan paljon Kuninkaan paluusta. Esimerkiksi Pietarin toisessa kirjeessa sanotaan:

Erityisesti tietäkää, että lopun aikoina tulee pilkkaajia, jotka … sanovat pilkaten: "Onko hän muka tullut, niin kuin lupasi? Isämme ovat nukkuneet pois, ja kaikki on entisellään, niin kuin on ollut maailman luomisesta asti ." Tieten tahtoen he unohtavat, että jo aikojen alussa olivat olemassa taivaat ja maa, jotka Jumalan sana vedestä ja vedellä loi ja jotka se piti koossa. Vedellä ja sanalla sen ajan maailma myös hävitettiin vedenpaisumuksessa … Ei Herra vitkastele täyttäessään lupaustaan, vaikka hän joidenkin mielestä on myöhässä. Päinvastoin: hän on kärsivällinen teitä kohtaan, koska ei halua kenenkään tuhoutuvan vaan tahtoo, että kaikki kääntyisivät.

Maria, Tero ja Suvi haluavat muistuttaa meitä siitä, että Kuningas on todella tulossa takaisin:

Jotain mitä en ole unohtanut: Jumalan tuuli puhalsi taivaasta ja loi minulle uuden hengen. Nyt voin ylistää Luojaani iloiten.
- Maria Haapsaari

Todellisen uskovan mitta on ehdoton luottamus Jumalaan. Jeesus on absoluuttinen Totuus. Ei ole muita teitä Jumalan luo. Useat jo toteutuneet Raamatun profetiat ovat merkkinä lähestyvästä Kuninkaan paluusta.
- Tero Haapsaari

Ja kerran - kerran jokainen kieli on tunnustava Isän Jumalan kunniaksi - Jeesus Kristus on Herra. Kerran me näemme hänet kasvoista kasvoihimme ja tiedämme lopullisesti kuka Hän on.
- Suvi Pelkonen

Lähteet:

Ikuisestisinun. net

Teinonen, Seppo A. 1999. Teologian sanakirja. 2. painos. Helsinki: Kirjapaja.

perjantai 3. lokakuuta 2008

Harun Yahya: Darvinistien tulee pyytää valheitaan julkisesti anteeksi



Darwinin juhlavuoden lähestyessä keskustelukin kuumenee. Kuva Wikipediasta.


Joel Kontinen

Charles Darwinin juhlavuoden lähestyessä esimerkiksi Englannin kirkon edustaja on pyytänyt Darwinilta julkisesti anteeksi.

Turkkilainen evoluution vastustaja ja aktivisti Adnan Oktar, joka käyttää nimeä Harun Yahya, puolestaan vaatii darvinisteja pyytämään valheitaan julkisesti anteeksi. Yahya luettelee evolutionistien väärennöksiä. Hän mainitsee esimerkiksi Piltdownin ihmisen, Nebraskan ihmisen, hevosen evoluution, Ernst Haeckelin väärennetyt sikiökuvat, kuolleiden koivumittarien kiinnittämisen puunrunkoon ja höyhenien liimaamisen dinosauruksen fossiiliin (Archaeoraptor).

Yahya sanoo evoluution johtavan myös syrjintään. Hän ottaa esimerkiksi Michael Reissin tapauksen. Reiss joutui hiljattain eroamaan Royal Societyn johtopaikalta sanottuaan, että kreationismi eli luomisoppi on maailmankatsomus, jota ei luonnontieteen tunneillakaan saisi vähätellä.

Harun Yahya on viime aikoina tullut tunnetuksi kymmenistä kirjoistaan, varsinkin teoksestaan Atlas of Creation, jossa hän kuvaa nykyisin eläviä lajeja ja fossiloituneita muotoja rinnakkain ja osoittaa, että ne eivät juurikaan ole muuttuneet. Teos on herättänyt paitsi huomiota myös kritiikkiä.

Yahya on muslimi, joka näyttää uskovan ikivanhaan maapalloon ja vetoaa usein Koraaniin.

Kotimaassaan Turkissa Yahya on kiistanalainen hahmo, jolla arvellaan olevan myös poliittisia pyrkimyksiä.

Lähde:

Yahya, Harun. 2008. The Global Darwinist Dictatorship Must Apologize to the Entire World!
http://us1.fmanager.net/api_v1/productDetail.php?dev-t=7EZU2FZ0164&objectId=9546