Supermaapallot, joilla näyttää olevan valtameriä, voivat itse asiassa olla magman peitossa

 

Kuva: NASA, ESA, CSA, Joseph Olmsted (STScI)

Joel Kontinen

Eräs kaukainen planeetta, jonka pinnalla on pitkään ajateltu olevan vesivaltameriä, saattaa olla liian kuuma nestemäiselle vedelle, joten magmameret saattavat olla todennäköisempiä.  

Eksoplaneetta, jonka uskotaan pystyvän ylläpitämään elämää, voi itse asiassa olla kuuman magman peitossa. Näiden niin kutsuttujen hycean-eksoplaneettojen kemialliset ominaisuudet – joiden uskottiin aiemmin olevan nestemäisiä valtameriä – voivat sen sijaan viitata magmameriin. Oliver Shorttle Cambridgen yliopistosta ja hänen kollegansa tulivat tähän johtopäätökseen käyttämällä James Webbin avaruusteleskoopin (JWST) havaintoja eksoplaneetta K2-18b:stä. Tämä maailma on arkkityypillisesti hycean - nimi, joka on annettu planeetoille, joiden ilmakehä on vetypitoinen nestemäisen valtameren yläpuolella. Nämä planeetat ovat yleensä myös Maan ja Neptunuksen koon välillä, ja niiden ilmakehässä on kemiaa, joka viittaa nestemäisen veden olemassaoloon pinnalla, mikä tekee niistä ensisijaisia kohteita maan ulkopuolisen elämän metsästämisessä.

Viimeaikaiset mallit K2-18b:n ilmastosta osoittavat kuitenkin, että se voi olla aiemmin luultua kuumempi ja kylmempi niin, että valtameret olisivat kiehuneet pois kauan sitten. "Maa liikkuu jalkojemme alla, teoreettisesta näkökulmasta tämän planeetan olosuhteisiin", Shorttle sanoo. Tutkijat tutkivat, kuinka se vaikuttaisi planeetan ilmakehän kemiaan, jos nämä valtameret olisivat valmistettu magmasta vedestä, mikä olisi sopusoinnussa kuumempien ennustettujen lämpötilojen kanssa. He havaitsivat, että tämä vastasi JWST-havaintoja yhtä hyvin kuin vesivaltameret.

Vesi ei ole ainoa eksomaapallon tekijä,

 

Lähde:

Leah Crane 2024 Super Earths that seem to have oceans may actually be covered in magma | New Scientist 7.2.

 

New Scientist: Ei ole kodin vertaista paikkaa muualla universumissa

Toista tällaista planeettaa ei ole löytynyt. Kuva: NASA.



Joel Kontinen

”Meidän [planeetta]järjestelmämme on harvinaisuus, siitä ei enää ole epäilystäkään”, tunnustaa Kalifornian yliopiston (Berkeley) astronomian professori Geoffrey W. Marcy tuoreessa New Scientistissä.

Tiedetoimittaja Lee Billings hahmottaa lehden pitkähkössä jutussa eksoplaneettojen etsinnän tuloksia. ”Kaksi vuosikymmentä etsintää ei ole onnistunut löytämään toista omamme kaltaista planeettajärjestelmää. Pitäisikö meidän olla huolissamme?” New Scientist kysyy.

Professori Marcy on löytänyt enemmän eksoplaneettoja eli aurinkokuntamme ulkopuolisia planeettoja kuin yksikään toinen tähtitieteilijä.

Eksoplaneetat ovat osoittautuneet kummallisemmiksi kuin kukaan osasi aavistaa. Ne eivät alkuunkaan noudata planeettasyntyteorioiden ennustuksia. Vuonna 1755 Immanuel Kant spekuloi, että Aurinko sai alkunsa, kun valtava kaasu- ja pölypilvi luhistui. Siitä singonnut kaasu tiivistyi planeetoiksi. Myöhemmin Pierre-Simon Laplace muotoili tätä nebulaarihypoteesia hieman uskottavampaan muottiin.

Eksoplaneetat eivät piittaa tällä planeetalla kehitetyistä teorioista. Monesti jättimäiset kaasuplaneetat miltei hipaisevat aurinkoaan eivätkä jätä tilaa Maan kokoisille planeetoille, tai sitten pienehköt planeetat kiertävät niin tiiviinä rykelminä, ettei elämä ole edes teoriassa mahdollista.

Genesis kertoo, että Maa on nimenomaan luotu asuttavaksi.


Lähde:

Billings, Lee. 2010. No place like home: Our lonesome solar system. New Scientist 2812: 46-49.

Taas löytyi kuuma supermaapallo

Maaliskuussa 2007 laukaistu Kepler-avaruusteleskooppi löysi kuuman supermaapallon. Kuva: NASA.


Joel Kontinen

NASA:n Kepler-avaruusteleskooppi on löytänyt uuden supermaapallon 560 valovuoden päässä aurinkokunnastamme. Noin 40 prosenttia maapalloa suurempi planeetta kiertää tähteään 2,5 miljoonan kilometrin etäisyydellä. Sen pintalämpötilan arvioidaan olevan 1800 °C.

Yllättävän moni eksoplaneetta tuntuu olevan täysin erilainen kuin maapallo. Monesti kuuma supermaapallo kiertää tähteään niin lähellä, ettei ainakaan meidän tuntemamme elämä ole mahdollista.

Elämän etsintä ulkoavaruudesta perustuu uskoon. Evolutionisti luottaa siihen, että kun elämä oletetusti kehittyi naturalistisesti Maassa, on sen täytynyt kehittyä myös muualla. Niinpä vielä sata vuotta sitten Nature spekuloi marsilaisten korkeasta sivistyksestä.

Mitä useampi eksoplaneetta löytyy, sitä ilmeisemmäksi käy, että Maa on hyvin erikoinen planeetta, luotu elämää varten.


Lähde:

Mann, Adam. 2011. Space scope finds scorched super-Earth. Nature news (10.1.).

Maan kokoiset planeetat ovat sopivia elämälle

Tuore New Scientist tietää kertoa, että maapallo on juuri sopivan kokoinen ylläpitääkseen elämää. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Suurten eksoplaneettojen löytyminen on herättänyt toiveita siitä, että niillä olisi elämää. Tuore New Scientist vihjaa, että tämä saattaa olla turha haave.

Supermaapallot, jotka vastaavat massaltaan 5-10 Maata, saattavat yksinkertaisesti olla liian suuria ylläpitääkseen elämää.

Vlada Stamenkovic Saksan ilmailu -ja avaruustutkimuskeskuksesta (Deutschen Zentrums für Luft- und Raumfahrt) kollegoineen osoittaa ensi viikolla julkaistavassa tutkimuksessa, että kiviplaneettojen on oltava osapuilleen Maan kokoisia, jotta niillä olisi sekä laattatektoniikka että magneettikenttä, jotka ovat elämän perusedellytyksiä.

Laattatektoniikka ei Stamenkovicin mukaan toimi liian suurilla planeetoilla kuten esimerkiksi supermaapalloilla, vaan niiden massan on oltava noin 0,5 – 2,5 Maan massasta, jotta elämä voisi edes teoriassa olla mahdollista. Magneettikenttä taas suojelee planeettaamme kosmiselta säteilyltä.

Stamenkovic sanookin, että Maa on ainutlaatuinen planeetta.

Kaikki astrobiologit eivät kuitenkaan ole samaa mieltä hänen kanssaan ja toivovat vielä löytävänsä elämää ulkoavaruudesta.

Stamenkovicin ja kollegojen tutkimus joka tapauksessa vahvistaa sen, minkä Raamattuun uskovat tiedemiehet ovat tietäneet jo pitkään: Maa on ainutlaatuinen planeetta, koska se on suunniteltu ylläpitämään älyllistä elämää. Kuten Apollo 8:n astronautit asian ilmaisivat joulutervehdyksessään maapallon asukkaille: “Alussa loi Jumala taivaan ja maan.”




Lähde:

Shiga, David. 2009. Earth-sized planets are just right for life. New Scientist 2724 (2.9.). http://www.newscientist.com/article/mg20327243.600-earthsized-planets-are-just-right-for-life.html