Asuttavat planeetat olisivat voineet syntyä universumin aamunkoitossa

 Kuva: Darryl Fonseka/Alamy

Joel Kontinen

Maailmat, joissa on nestemäistä vettä, saattoivat muodostua vain 200 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen aikaisimpien supernovien jäännöksistä

Varhaisen universumin olosuhteet ovat saattaneet mahdollistaa veden sisältävien kiviplaneettojen muodostumisen paljon odotettua aikaisemmin, mikä on mahdollistanut myös elämän alkamisen aikaisemmin.

Varhaista universumia tutkivat evoluutiota kannattavat astrofyysikot ajattelevat, että planeettojen muodostuminen ei alkanut tosissaan ennen kuin supernovat olivat vapauttaneet tarpeeksi raskaita elementtejä muodostamaan planetesimaaleja, kiviplaneettojen rakennuspalikoita.

Aurinkomme ja sen planeetat syntyivät, kun maailmankaikkeus oli noin 9 miljardia vuotta vanha, ja vanhin tunnettu planeetta kehittyi 1 miljardin vuoden kuluttua maailmankaikkeuden elämästä tähtien ympärille.

Tämä tutkimus ei ota huomioon Genesiksen ilmoitusta, että Jumala loi kaiken alussa ilman vuosimiljoonia.

Lähde:

Jonathan O'Callaghan 2025 Habitable planets could have formed at the dawn of the universe | New Scientist 27.1.

Voivatko avaruusoliot pesiä supernovissa?

 

Kuva: ESO

Joel Kontinen

Supernovat voivat olla hyvä paikka metsästää avaruusolentoja.

SETI:n tutkijoiden mukaan muut älykkäät sivilisaatiot voivat lähettää lähetyksiä kirkkaan galaktisen tapahtuman, kuten supernovan, jälkeen tehdäkseen niistä näkyvämpiä muille.

Jos halutaan havaita avaruusolioiden viestejä, supernovat voivat auttaa. Kaliforniassa sijaitsevan Berkeley SETI -tutkimuskeskuksen tutkijoiden mukaan älykkäät avaruusoliot saattavat haluta lähettää todisteita läsnäolostaan tällaisten räjähdysmäisten kosmisten tapahtumien aikana, koska se tarkoittaisi, että kuka tahansa siihen suuntaan katsova havaitsisi heidät todennäköisemmin.

Noin kerran 100 vuodessa tähti räjähtää.  Mutta planeettojen elämä riippuu niiden Luojasta.

Lähde:

O'Callaghan.  Jonathan. 2023. Supernovae might be a good place to hunt for alien broadcasts.  New Scientist 26. 1.