Peter Singer puolustaa eläinten oikeuksia

 

Kuva: Nabil Nezzar

Joel Kontinen

PETER SINGERin kirja Animal Liberation oli "filosofinen pommi", kun se ilmestyi vuonna 1975, aktivisti Ingrid Newkirkin mukaan, joka sanoo, että se "sai ihmiset – minä mukaan lukien – muuttamaan sitä, mitä söimme, mitä meillä oli päällämme ja miten kohtelimme eläimiä”. 

Singer, joka on nykyään bioetiikan professori Princetonin yliopistossa, esitti filosofisen perustelun ihmiskunnan eläinkohtelun uudistamiseksi ja tuomitsi käytännöt, kuten eläinkokeet ja lihansyönnin sillä perusteella, että eläimillä on yhtä suuri oikeus elää ilman kipua ja kärsimystä kuin ihmisillä.

Vaikka se evolutionistien mielestä auttoi inspiroimaan modernia eläinten oikeuksien liikettä, Singerin näkemykset eläinten etiikasta olivat pitkään kaukana valtavirrasta. Vuosikymmenten ajan monet muut ihmiset ovat kohdelleet kasvissyöjiä ja vegaaneja yhtä lailla hämmentyneenä ja raivostuneena.

 Nyt ihmisillä on syvempää ymmärrystä monien eläinten älykkyydestä sioista mustekalohin sekä todisteita siitä, että veganismi – joka on suositumpaa kuin koskaan – on hyväksi terveydellemme ja ympäristöllemme. Ja silti maailmanlaajuinen lihan ja kalan kulutus kasvaa edelleen, suunnitteilla on maailman ensimmäinen mustekalafarmi ja kiihtyvä ilmastonmuutos ajaa monet eläimet sukupuuttoon. Tätä taustaa vasten Singer on tarkistanut Animal Liberationin 2000-luvun yleisölle.

Hän kertoo, kuinka hänen ajattelunsa eläinten oikeuksista on muuttunut, miksi naudanlihaa pitäisi verottaa ilmastonmuutoksesta kärsivien ihmisten auttamiseksi ja miltä eettinen elämä näyttää nyt.

Singerin ideologian mukaan on eettisempää surmata ihmislapsia – jopa 28 vuorokautta niiden syntymän jälkeen – kuin syödä eläinten lihaa.

Tällainen ajattelutapa on suora seuraus darvinistisesta evoluutiosta, jota ateistit  äskettäin  juhlistavat kaikkialla maailmassa Charles Darwinin 200-vuotisjuhlan kunniaksi.

Lähde:

Cuff,  Madeleine, 2023. Peter Singer on animal rights, octopus farms and why AI is speciesist New Scientist  31.5.

 

Steven Pinker, Ihminen ei ole niin irrationaali kuin miltä luullaan

 

Kuva: Jennie Edwards

Joel Kontinen

Ihmiskunnalla on edessään valtavia haasteita koronaviruspandemiasta ja ilmastonmuutoksesta fundamentalismiin, eriarvoisuuteen, rasismiin ja sotaan.

Nyt enemmän kuin koskaan on ajateltava selkeästi löytääksemme ratkaisuja. Mutta sen sijaan salaliittoteorioita on runsaasti, valeuutiset ovat muodissa ja usko niihin on yhtä vahva kuin koskaan. Näyttää siltä, että kärsimme kollektiivisesta rationaalisuuden epäonnistumisesta.Steven Pinker ei hyväksy tätä masentavaa päätelmää.

Uudessa kirjassaan Rationality: What it is, miksi se näyttää niukalta, miksi sillä on merkitystä, Harvardin yliopiston psykologi haastaa ortodoksisuuden, joka näkee Homo sapiensin menneisyyteen jumissa olevana lajina, jonka muinaiset aivot ruokkivat ennakkoluuloja, harhaluuloja ja illuusioita, joka ei kykene ymmärtämään nykymaailman monimutkaisuutta. Hänen mukaansa historia kiistää tämän.

 Loppujen lopuksi ihmiset ovat rakentaneet sivilisaatioita, löytäneet luonnonlait, voittaneet sairaudet ja tunnistaneet itse rationaalisuuden rakennuspalikoita. Meidän lajimme ei ole luonnostaan irrationaalinen laji, Pinker sanoo. Emme kuitenkaan hyväksy rationaalista puoltamme niin paljon kuin voisimme. Kun ymmärrämme paremmin ihmismielen, voimme oppia muuttamaan sitä – ja hallitsemaan vajaakäytetyn resurssin, joka auttaa meitä vastaamaan 2000-luvun ja sen jälkeisiin haasteisiin.

 New Scientist: Mitä tarkoitat rationaalisuudella? Steven Pinker: Minä määrittelen sen tiedon käyttämiseksi tavoitteiden saavuttamiseksi. Ei ole yhtä ainoaa rationaalisuuden työkalua – se riippuu siitä, mitä tavoittelet. Jos yrität johtaa uusia oikeita väitteitä olemassa olevista väitteistä, logiikka on työkalusi. Jos haluat arvioida uskoasi todisteisiin perustuvaan hypoteesiin, niin bayesilainen päättely.

Pinker ja New Scientist uskovat evoluutioon ja sen tuomaan ”rationaalisuuteen” ja pitävät muita salaliittoteorioden levittelijöinä.

Lähde:

Lawton, Graham. 2021. Steven Pinker interview: Why humans aren't as irrational as they seem New Scientist 8,12.

Michael Shermer sotkee tieteen ja humanismin

Kuva: Gage Skidmore, CC BY-SA 3.0.





Joel Kontinen

Michael Shermer sotkee tieteen ja humanismin jäähyväiskirjoituksessaan Scientific Americanissa. Hän kirjoittaa:

”Nykytiede syntyi 16. ja 17. vuosisadalla tieteellisen vallankumouksen ja tieteellisen naturalismin käyttöönoton jälkeen - usko siihen, että maailmaa säätelevät luonnolliset lait ja voimat, jotka ovat tunnettuja, että kaikki ilmiöt ovat osa luontoa ja voidaan selittää luonnollisilla syillä ja että ihmisen kognitiiviset, sosiaaliset ja moraaliset ilmiöt eivät ole vain osa tätä ymmärrettävää maailmaa.”

Tässä on useita ongelmia. Kun ateismi selitetään tieteeksi, Shermeriltä jää huomioitta, että miltei kaikki tieteen uudistajat olivat tätä vastaan. Tiede pystyi kehittymään vain kristilliseltä pohjalta ja monet tieteen uudistajat, esimerkiksi Newton, Kepler, Faraday, Mendel ja Pasteur eivät olleet samaan mieltä hänen kanssaan.

Sitten Shermer jatkaa:

”1800-luvulla tieteellisen naturalismin soveltaminen inhimillisten ja sosiaalisten ongelmien ymmärtämiseen ja ratkaisemiseen johti siihen, että valaistumisen humanismi eli kosmopoliittinen maailmankuva, joka kunnioittaa tiedettä ja järkeä, karttaa taikuutta ja yliluonnollista, on laajalle levinnyt.”

Häneltä jää myös huomaamatta, että moraali ei ulottu tieteeseen: tieteen rasismi, eugenismi ja, ihmiskokeet olivat tieteellisen ihmiskuvan tuotoksia.

Lähde:

Shermer, Michael. 2019. The case for scientific humanism. Scientific American 320, 1, 67 (1.2019).

Vauvan omatunto haastaa darvinistisia uskomuksia

Kuva: Evan-Amos, Public Domain.




Joel Kontinen

Omatunto näyttää olevan synnynnäinen ominaisuus. Vuonna 2007 Yalen yliopiston tutkijat Kiley Hamlin ja kollegat (Yalen yliopisto) huomasivat, että kuuden ja kahdeksan kuukauden ikäiset vauvat pitävät ihmisistä, jotka auttavat muita, ja kammoksuvat niitä, jotka eivät auta.

Tuore tutkimus viittaa siihen, että moraali on synnynnäistä. Jo nelikuiset vauvat odottavat aikuisten lohduttavan itkeviä vauvoja.

Ihminen on Raamatun mukaan moraalinen olento, joka on vastuussa teoistaan. Omatunto ei sovi evoluution maailmaan, ja esimerkiksi julkkisateisti Sam Harris ei edes usko vapaaseen tahtoon.

Ateistit eivät halua uskoa, että moraali kumpuaa juutalais-kristillisestä uskosta.

Myös kielen oppiminen on kova pähkinä darvinisteille. Se alkaa jo ennen syntymää, ja jo alle kolmivuotiaat pystyvät oppimaan vieraan kielen.

Ja ihmisen aivot on ohjelmoitu arvostamaan runoutta.

Lähde:

Ananthaswamy, Anil. 2018. Young babies disapprove when they see adults acting immorally. New Scientist. (9.3.).

Skeptikko Michael Shermer: Usko avaruusolentoihin on valepukuinen uskonto

Harmaa vapahtaja? Kuva: LeCire, Public domain.



Joel Kontinen

Ateistit eivät kovin mielellään tunnusta, että heidän ideologiansa on pohjimmiltaan uskonnollinen näkemys.

Äskettäin Skeptic-lehden päätoimittaja ja Scientific Americanin kolumnisti Michael Shermer kuitenkin poikkesi tästä kannasta. Hän tunnusti, että usko alieneihin on ateistien korvike uskolle Jumalaan.

Shermer sanoo, että meillä ei ole mitään todisteita siitä. että avaruusolentoja edes olisi olemassa.

Monesti niitä kuitenkin kuvataan liki jumalankaltaisiksi olennoiksi.

Avaruusolennot ovat Shermerin mukaan täysin mielikuvituksen tuotetta.

Psykologi Clay Routledge ja kollegat sanovat, että henkilöt, joiden uskonnollisuuden taso on matala, uskovat muita herkemmin avaruusolentoihin.

Ateistit kammoksuvat ajatusta, että olisimme yksin maailmankaikkeudessa.

Usko ufoihin kumpuaa evoluutiosta, joka tarjoaa vaihtoehtoista vapahtajaa.

Shermer pitää myös uskontoa evoluution tuotteena ja on aiemmin julistanut, että tiede on hänen vapahtajansa.

Lähde:

Shermer, Michael. 2018. Gods, Aliens, and Atheists: Are We Alone in the Universe? Big Think (9.1.).

Tietokirjailija Jussi Viitala satuilee evoluution kyvyistä

Episyklit. Ptolemaioksen maakeskeisen mallin tavoin evoluutiota yritetään pönkittää apukeinoilla, koska se muuten luhistuisi. Kuva: Fastfission, Public domain.





Joel Kontinen

Darvinistisen kehitysopin puolustajilla on tapana väittää, että evoluutio on luonnonlaki siinä, missä esimerkiksi painovoima.

Jostain syystä hyvin harva fyysikko sanoo, että fysiikan lait ovat yhtä paljon luonnonlakeja kuin evoluutio.

Eläkkeellä oleva ekologi ja tietokirjailija Jussi Viitala markkinoi äskettäin evoluutiota luonnonlakina YLE:ssä.

Viitala uskoo luonnonvalinnan ja mutaatioiden kykenevän tekemään ihmeitä, kunhan aikaa on miljardeja vuosia.

Hän pitää evoluutiota mekaanisena tapahtumasarjana, ”jossa sattumanvaraiset mutaatiot tuottavat ainesta luonnonvalinnalle.”

Viitala esittelee darvinistien perusargumentteja:

”Evoluutiolla ei ole tavoitetta. Se on päättymätön prosessi, joka jatkuu niin kauan kuin maapallolla on elämää. Mikään laji ei ole evoluution päätepiste – ei myöskään ihminen.”

Hän nostaa esiin Richard Dawkinsin suosiman argumentin ihmisen silmästä osoituksena huonosta suunnittelusta.

Viitalan kannattaisi perehtyä Sonyn insinöörien näkemykseen: ihmisen silmä on suunniteltu niin erinomaisesti, että he hyödynsivät sen periaatteita rakentaessaan parempia kameroita.

Lopuksi Viitala esittää kummallisen päätelmän:

”Jo yli 160 vuotta evoluutiotutkijat ovat koettaneet osoittaa Darwinin teoriaa vääräksi onnistumatta.
Tiedon lisääntyessä siihen on tehty korjauksia ja täsmennyksiä, mutta evoluution periaate on pitänyt pintansa ja todistusaineisto on kasvanut niin musertavaksi, ettei sitä millään saivartelulla enää voi kumota.”

Evoluutio on todellisuudessa falsifioitu eli osoitettu vääräksi mennen tullen. Esimerkiksi Oxfordin yliopiston emiritusprofessori Dennis Noble, saksalaistutkija Wolf-Ekkehard Lönnig ja vuoden takainen Royal Societyn konferenssi tyrmäsivät uusdarvinismin tieteellisillä argumenteilla.

Evoluutiolle on käynyt kuin Ptolemaioksen tunnetuksi tekemälle maakeskeiselle käsitykselle aurinkokunnasta. Tämän mallin mukaan planeetat kiersivät maata, mutta ne eivät kiertäneet sitä suoraan vaan tekivät pienen ympyränmuotoisen kierroksen eli radallaan samalla, kun ne kiersivät maata.

Malliin tarvittiin lopulta kymmeniä episyklejä (näitä pieniä kierroksia), ennen kuin se pystyi selittämään planeettojen kiertoa kutakuinkin tyydyttävästi.

Myös darvinistit ovat joutuneet turvautumaan melko samanlaisiin temppuihin, jotka kertovat, että sen parasta ennen päivä on mennyt jo ajat sitten.


Lähde:

Viitala, Jussi. 2017. Evoluutio on luonnon laki. Yle uutiset (17.10.).

Kulttijohtaja Charles Manson sai vaikutteita Darwinilta, Nietzscheltä ja Hitleriltä

Charles Manson. Kuva: California Department of Corrections and Rehabilitation, public domain.





Joel Kontinen

Äskettäin kuollut kulttijohtaja Charles Manson sai vaikutteita Charles Darwinilta, Nietzscheltä ja Hitleriltä, mutta valtamedia ei näitä yhteyksiä ole juuri tuonut julki, vaikka hänellä oli hakaristi tatuoituna otsaansa.

Näin kävi myös Texasin kirkkoampujan Devin Kelleyn ja Norjan joukkosurmaajan Anders Breivikin tapauksessa.

Esimerkiksi Newsweek tohtii sentään kertoa, että Manson oli valkoisen ylivallan kannattaja, mutta sekään ei tohdi paljastaa, että rasismi kumpuaa suurelta osin Darwinin ajattelusta, etenkin kirjasta Descent of Man and Selection in Relation to Sex (1871).

Kannattaa muistaa, että huonoista aatteista koituu huonoja seurauksia.

Kesällä 1969 Manson innoitti seuraajiaan murhaamaan näyttelijätär Sharon Taten ja kuusi muuta. Hänet tuomittiin ensimmäisen asteen murhasta kuolemaan, mutta tuomio muutettiin myöhemmin elinkautiseksi.

Lähteet:

Gill, Lauren. 2017. Remember, Charles Manson Was a White Supremacist. Newsweek (16.11.).

Coppedge, David F. 2017. Charles Manson Was an Evolutionist. Creation Evolution Headlines. (22.11.).

Ateistit joutuivat perumaan maailmankonferenssinsa kiinnostuksen puutteen vuoksi

Richard Dawkinsilta peruttiin jo toinen puhetilaisuus vajaan vuoden aikana. Kuva: Shane Pope, CC BY 2.0.




Joel Kontinen

Ateistit joutuivat perumaan vuoden 2018 helmikuuksi suunnitellun Reason To Hope - maailmankonferenssin.

Se piti vuoden 2012 konferenssin tavoin järjestää Melbournessa.

Pääpuhujaksi oli kutsuttu Saatanallisista säkeistä tunnettu Salman Rushdie. Vanhan tuttavamme Richard Dawkinsin ja fyysikko Ben Goldacren piti myös valistaa kuulijoitaan ateismin toivosta.

Dawkinsille tämä on jo toinen peruttu puhetilaisuus vajaan vuoden aikana. Elokuussa progressiivinen radioasema epäsi häneltä mahdollisuuden esitellä uutuuskirjaansa Berkeleyssä, koska hän oli Twitterissä loukannut muslimeja.

Näyttänee siltä, että ärhäkkä ateismi ei enää kiinnosta ihmisiä niin kuin joskus ennen.

Lähde:

Payne. Kaley. 2017. Global Atheist Convention cancelled due to lack of interest.Eternity (9.11.).

Texasin kirkkoampuja oli kristittyjä vihannut ateisti

Kristittyjä vihataan nykyisin ehkä jopa enemmän kuin apostoli Paavalin aikana, jolloin he joutuivat monesti käyttämään salaista kalasymbolia. Kuva Efeson raunioilta.




Joel Kontinen

Devin Patrick Kelley astui Texasissa pieneen baptistikirkkoon rynnäkkökivääri käsissään ja ampui 26 ihmistä kuoliaaksi. Lisäksi hän haavoitti 24:ää.

Kelleyllä on myrskyinen tausta. Hän oli saanut kenkää ilmavoimista pahoinpideltyään vaimoaan ja lastaan.

Entiset koulukaverit kuvailevat häntä omituiseksi ateistiksi, jolla oli tapana mainostaa jumalatonta ideologiaansa ja pitää kristittyjä yksinkertaisina.

Maailmankatsomus vaikuttaa ratkaisevasti ihmisten tekoihin. Ateismin ja /tai evoluution ihannoimisesta voi koitua traagisia seurauksia.

Esimerkiksi Jokelan koulusurmaaja Pekka-Eric Auvinen, Darwinia ja Malthusia ihannoinut James Lee, Charlestonin kirkkosurmaaja Dylann Roof ja Norjan joukkosurmaaja Anders Behring Breivik olivat omaksuneet evoluutioon perustuvat maailmankuvan.

Ateistit ja evolutionistit ovat pitäneet huolen siitä, että kaikki terroristit eivät tunnusta islaminuskoa, vaikka etenkin ISIS on saanut aikaan pahaa jälkeä myös monissa Euroopan kaupungeissa.

Lähde:

Stanton, Jenny. 2017. EXCLUSIVE: 'Creepy, crazy and weird': Former classmates say Texas gunman was an 'outcast' who 'preached his atheism' online before killing 26 in the state’s worst ever mass shooting.Daily Mail (6.11.).

“Emme voi tietää, elämmekö tietokonesimulaatiossa”, New Scientist kertoo

Näyttääkö tämä tietokonesimulaatiolta? Kuva: NASA, ESA, H. Teplitz and M. Rafelski (IPAC/Caltech), A. Koekemoer (STScI), R. Windhorst (Arizona State University) ja Z. Levay (STScI), public domain.




Joel Kontinen

Oxfordin yliopiston filosofian professori Niklas (Nick) Boström on vuodesta 2002 lähtien leikitellyt ajatuksella, että maailmankaikkeus on jättimäinen tietokonesimulaatio.

Boström tarvitsee ideaansa tietokoneen, jonka massa on planeetan kokoinen ja joka pystyy tekemään 10 potenssiin 42 laskutoimitusta sekunnissa.

Tällainen supertietokone pystyisi Boströmin mukaan simuloimaan ihmiskunnan koko henkisen historian käyttämällä sekunnin ajan alle miljoonasosan prosessointitehostaan.

Tietotekniikkaguru Elon Musk omaksui tämän näkemyksen ja laskeskeli, että on vain yksi mahdollisuus miljardista, että emme elä tietokonesimulaatiossa.

Tämä tarkoittaisi sitä, että 1) universumissa on äärettömän pitkälle kehittyneitä älykkäitä olentoja, jotka ovat kiinnostuneita historiastamme ja 2) meillä ei ole ensinkään vapaata tahtoa.

Koko rakennelma on hyvin kiistanalainen, koska sille ei ole mitään tieteellistä tai muutakaan näyttöä.

Kun ihmiset lakkaavat uskomasta Jumalaan, he alkavat uskoa mitä kummallisempia asioita, esimerkiksi satuolentoihin, multiversumiin ja omiin jumalallisiin kykyihinsä.

Lähde:

Woodward, Aylin. 2017. We can’t ever know whether or not our universe is a simulation. New Scientist (6.10.).

Jopa ateistit uskovat, että ateistit ovat moraalittomampia kuin muut ihmiset, tutkimus kertoo

Bussikampanjat eivät ole lisänneet ateistien luotettavuutta muiden silmissä. Kuva: Zoe Margolis, CC BY 2.0.




Joel Kontinen

Ateistit ovat ainakin potentiaalisesti moraalisesti turmeltuneita ja vaarallisia. Näin monet uskovat laajan Nature Human Behaviour -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkimuksessa mitattiin yli 3 000 ihmisen käsityksiä. Vastaajat olivat peräisin 13 eri maasta viideltä eri mantereelta.

Heille esiteltiin fiktiivinen henkilö, jonka sanottiin jo lapsena rääkänneen eläimiä ja aikuisena surmanneen viisi koditonta ihmistä.

Joka toiselta kysyttiin, miten todennäköisesti rääkkääjä-murhaaja oli ateisti ja joka toiselta, miten todennäköisesti hän tunnusti jotain uskontoa.

Vastaajat pitivät murhaajaa ateistina kaksi kertaa niin todennäköisesti kuin jonkin uskonnon edustajana. Ainoastaan Suomessa ja Uudessa-Seelannissa ei ero ollut aivan näin suuri.

Jopa ateistit olivat sitä mieltä, että murhaaja on todennäköisesti ateisti.

Tällainen ajattelu heijastuu myös ihmisten päätöksiin:

Äskettäin liberaalit eväsivät Richard Dawkinsilta mahdollisuuden esitellä uutta kirjaansa Berkeleyssä, vaikka tilaisuus oli sovittu jo ajat sitten.

Mutta sitten järjestävät saivat tietää, että Dawkins oli kritikoinut islamia, joten maailman ehkä tunnetuin ateisti sai jäädä kotiinsa.

Tutkimuksen tulosten ei sinänsä pitäisi hämmästyttää meitä, koska ateistit aiheuttivat valtaosan 1900-luvun surmista.

Neuvostoliitto, Maon Kiina, punakhmerien Demokraattinen Kamputsea, Itä-Saksa, Fidel Castron Kuuba, Pohjois-Korea ja monet muut ateismista inspiraatiota hakeneet maat tapattivat surutta omia kansalaisiaan ja myös surmasivat myös miljoonia muita.

Ateismi ei toisin sanoen ole tie autuuteen.

Etenkin kristinusko taas suojaa pahuudelta. Ihmiset tietävät olevansa vastuussa teoistaan.

Lähde:

Phys.org. 2017. Atheists thought immoral, even by fellow atheists: study (7.8.).

Uusateistien ärhäkäs strategia on epäonnistunut, New Scientist myöntää

Evoluutiota? Ateistien tunnus on kehittynyt viime aikoina. Kuva: Steve Rainwater, Creative Commons (CC BY-SA 2.0).




Joel Kontinen

Ateistit kernaasti selittävät, että heidän ideologiansa ei ole uskonto. Mutta heidän uusin symbolinsa jäljittelee varhaisten kristittyjen kalamerkkiä.

Aluksi kalan sisällä luki Darwin. Nyt symbolista on tullut virtaviivaisempi, ja kehitysopin isähahmo on saanut väistyä.

Varhaiskristittyjen kalasymboli Efesoksen raunioissa. ΙΧΘΥΣ (ikhthýs) tulee kreikan kielen sanoista Ίησοῦς Χριστός, Θεοῦ Υἱός, Σωτήρ, ’Jeesus Kristus, Jumalan Poika, Vapahtaja’.

Pääkirjoituksessaan New Scientist myöntää, että Richard Dawkinsin ja muiden uusateistien ärhäkkä strategia on epäonnistunut.

Se sai jumalankieltäjät innostumaan, mutta samalla se vieroitti monet muut, jotka oivalsivat, että uusateismi on yhtä dogmaattista kuin uskonnot ja siis toimii ikään kuin se olisi uskonto.

Jumalharhassa (The God Delusion) Dawkins pyrki osoittamaan, että uskonto on kaiken pahan alku ja juuri.

Monet jumalankieltäjät jäljittelivät tätä näkemystä, mutta nyt myös jotkut ateisteiksi tunnustautuvat tutkijat myöntävät, että uskonnolla on ollut yhteiskuntaa suojaava rooli ihmiskunnan alkuvaiheissa.

Militantit ateistit eivät usko, että uskonnolla enää olisi näin hyvä vaikutus.

Tutkimukset kertovat jotain vallan muuta, joten keskustelu jatkuu.

Jopa Richard Dawkins on joutunut myöntämään, että kristinusko on inspiroinut useita kaikkein aikojen parhaista hengentuotteista.

Ateistien tupaan tuiskii lisää lunta:

Uskontojen väkivaltaisuutta on monesti liioiteltu.

Ateistit mielellään niputtavat kaikki uskonnot yhteen, vaikka olemme viime vuosina nähneet, miten kristinusko eroaa etenkin islamista.

Monet tutkijat myöntävät, että kristinuskon vaikutus on pohjimmiltaan ollut hyvä.

Jeesuksen opetus lähimmäisenrakkaudesta sai kristityt perustamaan kouluja, sairaaloita ja orpokoteja.

Lähetyskentillä kristinuskon vaikutus on ollut hyvin dynaaminen, ja se on poistanut tiedon puutteesta johtuvia epäkohtia.

Monet huomattavat orjakaupan vastustajat olivat tunnustavia kristittyjä.

William Wilberforce (1759–1833) oli kristitty kansanedustaja ja aktivisti, joka taisteli orjakauppaa vastaan vuosikymmenien ajan, kunnes se kiellettiin lailla Brittiläisessä imperiumissa vuonna 1833.

Tunnettu lähetyslääkäri ja tutkimusmatkailija David Livingstone (1813–1873) puolestaan vastusti Afrikassa rehottavaa orjakauppaa.

Modernin tieteen uranuurtajat, esimerkiksi Robert Hooke, Sir Isaac Newton ja Louis Pasteur, olivat Raamattuun uskovia kristittyjä.

Ateismin hedelmiä ei hyvällä tahdollakaan voi luonnehtia hyviksi.

Lähde:

Unholy? Atheists should embrace the science of religion. New Scientist -lehden pääkirjoitus 15. 4. 2017 (julkaistu verkossa 11.4.).

Ateistifilosofi Daniel Dennett uskoo, että aivot ovat kuin tietoinen muurahaiskeko

Daniel Dennett uskoo, että La Sagrada Familia (yllä) on suunniteltu älykkäästi, mutta hän ei usko, että aivomme on suunniteltu. Kuva: Canaan, Creative Commons (CC BY-SA 4.0).




Joel Kontinen

Jumalan kieltäminen voi saada ihmisen uskomaan sangen epäloogisia asioita.

New Scientist haastatteli äskettäin filosofi Daniel Dennettia, joka profiloituu puhdasoppineeksi materialistiksi ja on Richard Dawkinsin, Sam Harrisin ja Jerry Coynen tavoin tunnetuimpia uusateisteja.

Dennett on esimerkiksi luonnehtinut kristinuskoa virukseksi.

Hän uskoo, että René Descartes teki pahan virheen irrottaessaan mielen materiasta.

Dennettin mukaan Charles Darwin osoitti, että universumin kaikki älykkäältä näyttävä suunnittelu on tulosta prosessista, jossa ei ole suunnittelun häivääkään – evoluutiosta.

Dennett vertaa aivotyöskentelyä tietokoneen toimintaan. Hän uskoo, että aivosolut toimivat jokseenkin satunnaisesti, niin kuin keinoäly, joka vain vertaa asioita toisiinsa ja / tai laskee monta kertaa yhteen. Meistä se vain tuntuu älykkäältä.

Hän tulee samalla mainostaneeksi Google kääntäjää esimerkkinä keinoälystä, jonka ihminen on suunnitellut.

Mutta ainakin kääntäjän perspektiivistä katsottuna Google tuottaa toisinaan hiukan liian yllättäviä tuloksia.

Pahimmillaan se on huono vitsi.

Dennett vertaa Antoni Gaudín suunnittelemaa La Sagrada Familia -tuomiokirkkoa muurahaiskekoon. Ne muistuttavat jossain määrin toisiaan, mutta Dennettin mukaan vain toinen on suunniteltu ylhäältä alas eli kokonaisuuksista osiin.

Evolutionisti joutuu turvautumaan alhaalta -ylös strategiaan, joka ei ensinkään ole suunnittelua.

Muurahaisilta ei yleensä lapanen ole hukassa. Ne ovat rakennustaiteen mestareita.

Ja sitten filosofi Dennett keksii verrata aivosoluja yksittäiseen muurahaiseen ja kekoa aivoihimme.

Hänen näkemyksensä on todella kaukana aivotutkimuksen uusimmista löydöistä.

Aivoissamme ei ole mitään satunnaista. Ne jopa inspiroivat insinöörejä suunnittelemaan tehokkaampia mobiililaitteita.

Lähde:

Ananthaswamy, Anil. 2017. Why your brain is like a conscious termite colony. New Scientist (8.2.).

Harvardin avaruustieteilijä: Ihmiskunnalla on erikoisasema universumissa

Linnunrata: Kuva: ESO, Creative Commons (CC BY 4.0).




Joel Kontinen

Monet evoluutioon turvautuvat skeptikot, esimerkiksi Carl Sagan ja Stephen Hawking, pitävät ihmistä kosmisen sattuman seurauksena.

He uskovat, että kun aikaa on riittävän monta miljardia vuotta, tähtipölystä ja elottomasta kaasusta muodostuu viimein olento, joka pohtii, mistä hän on tullut ja minne hän on menossa.

Sattumaan luottaminen on kuitenkin kiistanalaista.

Harvardin yliopiston avaruustieteen lehtori, astrofyysikko Howard A Smith kirjoitti kiitospäivän jälkimainingeissa Washington Postissa, että meidän tulisi olla kiitollisia myös erikoisasemastamme.

Hän kumoaa kirjoituksessaan Saganin ja Hawkingin näkemykset ihmisen mitättömyydestä ja painottaa, että emme pääse karkuun antrooppista periaatetta.

Maailmankaikkeus ei alkuunkaan näytä siltä, että se olisi syntynyt sattumalta, vaan luonnon neljä perusvoimaa – painovoima, sähkömagneettinen voima, heikko ydinvoima ja vahva ydinvoima – on hienosäädetty tekemään elämän mahdolliseksi ja myös takaamaan sen jatkuvuuden.

Smithin mukaan tämä ei voi olla sattumien summa, koska vain pienoinen muutos missä tahansa perusvoimassa merkitsisi sitä, että universumi ei olisi edes syntynyt.

Vaikka hän uskoo alkuräjähdykseen (big bang), hän näkee sitä seuranneessa kosmisessa inflaatiossa merkkejä teleologiasta eli tarkoitushakuisuudesta.

Hän on ateistifilosofi Thomas Nagelin kanssa samaa mieltä siitä, että naturalistiset prosessit eivät yksinään pysty selittämään universumin hienosääntöä vaan siinä näkyy älykäs suunnittelu.

Edes usko multiversumeihin eli moniin rinnakkaisiin maailmankaikkeuksiin ei pelasta ateistista ajattelua luonnon suvereenisuudesta.

Myös eksoplaneetat eli muita tähtiä kiertävät planeetat kertovat maapallon ainutlaatuisuudesta ja haastavat naturalistisia teorioita.

Ja elämän naturalistinen synty on edelleenkin täysin mahdotonta.

Me siis olemme ainutlaatuisia ja siitä meidän on syytä olla kiitollisia.

Lähde:

Smith, Howard A. 2016. Humanity is cosmically special. Here’s how we know. The Washington Post (25.11.).

Voimmeko tietää, onko Jumala olemassa? New Scientist kysyy

Kierteisgalaksin kierteet noudattavat Fibonaccin lukujonoa. Kuva: ESA/Hubble & NASA.




Joel Kontinen

Tuore New Scientist pohtii perimmäisiä kysymyksiä, esimerkiksi elämän tarkoitusta, vapaata tahtoa, tietoisuutta, moraalia ja Jumalan olemassaoloa.

Lehti pyrkii tapansa mukaan tarjoamaan darvinistisen vastauksen näihin ongelmiin, jotka ovat ongelmia vain darvinistille.

Toimittaja Graham Lawton lähtee selvittämään arvoitusta kertomalla vitsin jumalahiukkasesta eli Higgsin bosonista, jolla ei sinänsä ole mitään tekemistä Jumalan kanssa.

Sen löytäminen maksoi 13 miljardia dollaria, ja urakkaan kului 14 vuotta, mutta lopulta kiitos koitti.

Lawtonin mukaan emme silti voi olla varmoja Jumalan olemassaolosta.

Hän sanoo, että monet ovat nähneet luonnon kauneuden ja monimutkaisuuden osoituksena Luojasta.

Tämä ei ole ihme, koska kaikkialla (myös meissä) ilmenevä kultainen leikkaus kertoo luomisesta.

Kultainen leikkaus on lukuarvoltaan 1,618, mikä vastaa osapuilleen lukemaa, joka saadaan, kun Fibonaccin lukujonon mikä tahansa isompi luku jaetaan sitä edeltävällä luvulla.

Jumalan teot ilmenevät selvästi kaikkialla universumissa auringonkukan terälehdestä sudenkorennon siipiin, ammoniittien kuoresta ja männynkävystä kierteisgalakseihin.

Lawtonin mukaan luonnonvalinta pystyy vuosimiljoonien kuluessa ratkaisemaan palauttamattoman tai redusoimattoman monimutkaisuuden (engl. irreducible complexity, IC) ongelman, mutta jotkin nanokoneet ovat niin hienoja, että niitä ei evoluution keinoin selitetä.

Yleisen ilmoituksen eli luonnossa näkyvän ilmoituksen lisäksi Jumalan olemassaolon voi päätellä myös Hänen Sanastaan. Monet etenkin Jeesuksen syntymää, elämää ja kuolemaa koskevat ennustukset ovat toteutuneet hämmästyttävän yksityiskohtaisesti.

Lisäksi Jumala toimii myös meidän aikanamme. Tämä käy ilmi esimerkiksi lukuisista ihmeistä, joita ateistitkaan eivät pysty kiistämään.

Lähde:

Lawton, Graham. 2016. Metaphysics special: Can we ever know if God exists? New Scientist (31.8.).

”Maailman pahuus kumpuaa uskonnoista”, toimittaja Venla Kokkonen väittää

Taivaat julistavat Jumalan kunniaa. Kierteisgalaksi NGC 1300. Kuva: NASA, ESA, and The Hubble Heritage Team STScI/AURA).





Joel Kontinen

Yhteen kirjoitukseen voi joskus sulloa melkoisen kokoelman kummallisia uskomuksia. Äskettäin radiotoimittaja Venla Kokkonen ilmaisi ateistisen ohjelmajulistuksensa, joka koostuu ainakin seuraavista kohdista:

· Jumalaa ei ole olemassa.
· Raamattu on maailman vanhin satukirja.
· Maailman pahuus kumpuaa uskonnoista.
· Uskonnot tulisi kieltää.
· Darwin on tieteellisesti todistanut maailman synnyn evoluutioteoriallaan.

Yksikään näistä teeseistä ei kestä kriittistä arviointia. Hypätkää kyytiin, niin huomaatte.

Mistä toimittaja Kokkonen tietää, että Jumalaa ei ole olemassa? Lyhyt vastaus on kuolleesta kissanpennusta:

”Olin muistaakseni kuusi, kun tajusin olevani ateisti. En tiennyt vielä silloin sanaa ateisti, mutta uskoni Jumalaan kuitenkin menetin: Kissanpentuni kuoli, eikä pieneen päähäni voinut mahtua, että mitään näin julmaa voi tapahtua. Kuollut kissanpentu! Että jos jossain on Jumala, niin ei se kissanpentuja kyllä tappaisi, tuosta vaan. Tapauksen jälkeen juoksin pihamaan ison kiven päälle ja heristin nyrkkiäni taivaaseen. Ja siitä asti olen ollut hyvin vakaumuksellinen ateisti.”

Tämä näyttää olevan varsin yleinen trendi. Monet jumalankieltäjät sanovan menettäneensä uskonsa, kun heille tärkeä ihminen tai lemmikkieläin kuoli tai loukkaantui vakavasti.

Klassinen esimerkki tästä on Charles Darwin.

Maailmanympärysmatkaansa mennessä Darwin ei enää uskonut Vanhaan testamenttiin ja pian hän myös menetti uskonsa Uuteen testamenttiin. Vuonna 1851 hänen kymmenvuotias Annie-tyttärensä menehtyi kuumetautiin. Monien muiden skeptikoiden tavoin vastoinkäymiset saivat Darwinin hylkäämään kristinuskon.

Darwin ei voinut hyväksyä ajatusta, että Jumala voisi armottomasti ottaa pois hänen tyttärensä.

Esimerkiksi näyttelijä Dana Andrews (1909–1992) myös luopui uskostaan, kun hänen kaksi sisartaan kuolivat äkisti.

Monen on vaikea uskoa, että kärsimyksen lähde ei ole Jumala vaan ihmisen oma valinta. Jumala loi täydellisen maailman, jonka jo ensimmäiset ihmiset pilasivat.

Mutta antakaamme Kokkosen jatkaa:

”Vuosien saatossa olen toki tajunnut, että maailmanlopulta tuntuva kissanpennun kuolema ei sitten ollutkaan maailman julmin asia. Kyllä kaikki tietävät maailman sodat ja kriisit, nälänhädät ja luonnonkatastrofit, tautiepidemiat ja rikokset, rasismin, homofobian, tuotantoeläinten kärsimykset ja ilmastonmuutoksen. Muun muassa. Jos Jumala on hyvä ja olemassa, ei maailma olisi näin kamala ja pelottava paikka elää.”

Ateismin maailmankuvassa ei pitäisi olla tilaa moraalisille kannanotoille, koska kaikki on viime kädessä pelkistettävissä atomien liikkeiksi. Ateisti joutuu lainaamaan kristinuskon moraalikäsitteitä luonnehtiessaan jotain hyväksi tai kamalaksi.

Lienee syytä jatkaa matkaa. Mistä toimittaja Kokkonen tietää, että Raamattu on maailman vanhin satukirja? Moni on väittänyt, että kristinuskon pyhin kirja on kokoelma muinaisten paimentolaisten tarinoita.

Tämä urbaanilegenda on jäänyt elämään omaa elämäänsä, kun skeptikot ovat viljelleet sitä ahkerasti.

Totuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Arkeologia on vahvistanut monen Raamatun henkilön, kansan, tavan ja jopa maanjäristyksen historiallisuuden.

Seuraavaksi Kokkonen sanoo uskovansa, että maailman pahuus kumpuaa uskonnoista. Väite on äärimmäisen outo ja yksipuolinen.

1900-luvun ateistiset itsevaltiaat Hitler, Stalin, Mao ja Pol Pot saivat yhdessä vuosisadassa aikaan enemmän verenvuodatusta ja kärsimystä kuin kaikki uskonnot yhteensä koko maailmanhistorian aikana.

Uskontojen väkivaltaisuus on enimmäkseen suuri harha.

On joka tapauksessa kiistämätöntä, että darvinistinen evoluutio on ollut tappavin ideologia, minkä ihminen on koskaan keksinyt.

Charles Darwinin ajatukset kummittelivat ainakin kolmen 1900-luvun suursodan taustalla.

Darwin inspiroi etenkin saksalaisia tiedemiehiä ja militaristeja. Ensin Saksan joukot panivat evoluutioajatukset täytäntöön Lounais-Afrikassa (nykyisessä Namibiassa), jossa he tappoivat hererot liki sukupuuttoon.

Sitten Saksan kenraalit halusivat kokeilla olemassaolon taistelua Euroopan sotatantereilla. Heidän mielestään sota oli evoluution vuoksi välttämätöntä. Se osoittaisi, ketkä oikeasti olivat kaikkein vahvimpia.

Kun Saksa sitten hävisi ensimmäisen maailmansodan, tyytymätön ja pettynyt Hitleriksi sukunimensä muuttanut korpraali jo vannoi jatkavansa taisteluaan, joka sai barbarismin rehottamaan Goethen ja Kantin kotimaassa ja lähialueilla.

Toimittajamme kaipaisi ateistista ristiretkeä ”uskontojen turmelemaan maailmaan”. Tämä olisi ”askel parempaan maailmaan.”

Mutta kuten tiedämme historiasta, vallankumouksilla on tapana syödä lapsensa.

Eutanasia ja abortti kuuluvat oleellisesti ateismin parempaan maailmaan.

Venla Kokkosen tekstistä paistaa uskontofobian lisäksi myös kristofobia eli kristinuskon kammo.

Tämä on täysin turhaa. Kristinusko saa enimmäkseen aikaan hyvää. Se vaikutti ratkaisevasti orjakaupan lopettamiseen.

William Wilberforce (1759–1833) oli kristitty kansanedustaja ja aktivisti, joka jaksoi taistella orjakauppaa vastaan vuosikymmenien ajan, kunnes se kiellettiin lailla Brittiläisessä imperiumissa vuonna 1833.

Jeesuksen opetus lähimmäisenrakkaudesta sai kristityt perustamaan kouluja, sairaaloita ja orpokoteja.

Paavali opetti, että Kristuksessa ”ei ole juutalaista eikä kreikkalaista, ei orjaa eikä vapaata, ei miestä eikä naista, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi” (Galatalaiskirje 3:28).

Tämä opetus sai kristityt edistämään ihmisten välistä tasa-arvoa ja korjaamaan yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta.

Todellinen vapaus kumpuaa vain Jeesuksen opetuksesta. ”Te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teidän vapaiksi” (Johanneksen evankeliumi 8:32).

Kun toimittajamme vaatii, että uskonnot tulisi kieltää, hän ottaa oppia Kiinasta, Kamputseasta, Albaniasta, Pohjois-Koreasta ja osin myös entisestä Neuvostoliitosta. Jostain syystä edes toverit eivät viihtyneet ateistisessa paratiisissaan.

Seuraavaksi toimittajamme tietää kertoa, että Darwin on tieteellisesti todistanut maailman synnyn evoluutioteoriallaan:

”Ja vaikka Darwin on tieteellisesti todistanut maailman synnyn evoluutioteoriallaan, pelottavan suuri osa ihmisistä luulee, että maailma syntyi, poks vaan, parrakkaan miehen taianomaisesta käskystä. Ootko koskaan tutkinut avaruutta? Tai opiskellut biologiaa? Tai vaan ajatellut omilla aivoillasi? Jep. Missään uskonnossa ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä – eikä mitään perusteita sille, että ihmisen kannattaisi olla uskossa.”

Darwin ei Lajien synnyssä todistanut mitään maailman synnystä. Hän oletti, että maailma oli jo olemassa ennen kuin evoluutioprosessit synnyttivät elämän. Evolutionistit ovat tosin kehitelleet monia spekulaatioita siitä, miten elämä olisi voinut syntyä, mutta yksikään niistä ei ole uskottava.

Tiedämme, että fysiikan lait eivät voi synnyttää universumia. Elämä ei synny elottomasta. Jumalan käden jälki näkyy kaikkialla universumissa, solun pienimmästä nanokoneesta suurimpiin kierteisgalakseihin.

Ateistin väitteet kristinuskon turmelevasta vaikutuksesta ovat propagandistisia, eivätkä ne perustu tosiasioihin.

Kristinuskon suurin siunaus on siinä, että se antaa ihmiselle tulevaisuuden ja toivon myös kaiken toivottomuuden keskellä.

Lähde:

Kokkonen, Venla. 2016. Venla Kokkonen: Maailman pahuus kumpuaa uskonnoista. Yle puhe (1.3.).

Darwininpäivälahja Richard Dawkinsille: Uskonto on hyödyllistä yhteiskunnalle, tuore tutkimus kertoo

Uskonto on yleismaailmallinen ilmiö.




Joel Kontinen

Juuri darwininpäivän (12.2.) alla julkaistu tutkimus viittaa vahvasti siihen, että Richard Dawkinsin näkemykset uskonnosta ovat kaikkea muuta kuin tieteellisiä ja että niiden parasta ennen päiväys on mennyt jo ajat sitten.

Äskettäisestä aivoinfarktistaan toipuva Richard Dawkins ei ole viime aikoina menestynyt tieteessä kovin hyvin. Hänen tarinansa itsekkäästä geenistä on kokenut saman kohtalon kuin esimerkiksi roska-DNA ja surkastumat.

Nyt on siis vuorossa uskonto.

Antropologi Benjamin Purzycki (University of British Columbia) kollegoineen uskoo, että modernit yhteiskunnat saavat kiittää syntyään moraalisista ja kaikkitietävistä jumalista.

Tutkijat muotoilivat näkemyksensä monikossa, koska tutkimus perustuu monien eri uskontojen edustajien käyttäytymiseen.

Ihmiset toimivat paremmin ja rehellisimmin keskenään, jos he tietävät, että heidän on tehtävä tiliä teoistaan.

Darvinistisessa maailmankuvassa ei kukaan ole vastuussa kenellekään, ja sen huomaa.

Evoluutiobiologi Dominic Johnson Oxfordin yliopistosta sanoo, että toisin kuin Dawkins olettaa, uskonto ei suinkaan ole myrkky vaan se pitää yhteiskunnan koossa. Hän tosin olettaa sen kehittyneen evoluution myötä.

Science raportoi samansuuntaisista tutkimustuloksista viime vuonna.

Kun seulomme tutkimustulokset tarpeettomasta darvinistisesta ja polyteistisestä kuonasta, huomaamme, että moraali perustuu tosiaankin siihen, että meillä on Lainantaja, joka on laatinut meille turvalliset pelisäännöt.

Niitä noudattamalla voimme hyvin.

Lähde:

Pearce, Fred. 2016. Belief in punitive gods linked with expansion of human societies. New Scientist (10.2.).

Turkulainen kansankynttilä Raamatusta: ”Taikauskoisia ja myyttisiä kuvitelmia ja arvauksia”

Elämä ei voinut syntyä alkuliemestä. Kuva: NASA.





Joel Kontinen

Evolutionistit eivät yleensä suvaitse mieliteoriansa arvostelua. Mutta miltei jokaisella darvinistilla näyttää olevan vankkumaton käsitys uskonnosta ja etenkin Raamatusta.

Timo Kilpiäinen on omien sanojensa mukaan ”opettaja ja mielipiteilijä, joka rakastaa omaa pientä sosiaalisen median siirtolapuutarhaansa.”

Äskettäin hän päätti jakaa tiedonmurusia kreationisteille ja evoluution kiistäjille – lähteinään Wikipedia ja Bill Nye. Välillä hän mainostaa Neil deGrasse Tysonia, joka muistaa historian väärin ja joka kärysi olemattomista sitaateista, ja näillä eväillä hän pyrkii haastamaan sekä luomisopin että Raamatun.

Kilpiläisen mukaan keskustelu evoluutiosta ”on vähän sama, kuin meillä väiteltäisiin siitä pitävätkö näkymättömät menninkäiset meitä maassa.”

Raamatussa ei hänen mielestään ole faktatietoa. Väite on outo, kun muistaa, miten tarkasti Luukas on kuvannut Apostolien tekojen tapahtumia ja sosiokulttuurista taustaa.

Vanhan testamentin kirjoissa ilmenee samanlaista historiallista tarkkuutta.

Esimerkiksi Sir Isaac Newton, jota monet pitävät kaikkein aikojen suurimpana tiedemiehenä, uskoi Raamatun historiaan.

Kilpiäisen mielestä vuosirenkaat riittävät kumoamaan Genesiksen historian. Todellisuudessa monet tutkimukset ovat osoittaneet, että poikkeusoloissa, esimerkiksi hyvin kuivassa, renkaita voi vuodessa tulla kaksi tai jopa kolme.

Samanlainen ilmiö koskee myös Grönlannin jäätikköä. Yksittäiset myrskyt voivat synnyttää lisää jäätä ja näin johtaa tutkijat harhaan.

Kilpiäinen sivuuttaa tyystin darvinistisen evoluution ongelmat, esimerkiksi DNA:n korjausmekanismit, elävät fossiilit ja dinosaurusten pehmeät kudokset ja radiohiilen ja keskittyy heittämään linkin oletettuja välimuotoja mainostavaan tekstiin eikä muista kertoa, että evolutionistit itsekin kiistelevät näistä tapauksista.

Elämä syntyy Kilpiäisen mukaan liki automaattisesti. Tämä on uskon asia, koska nykytietämyksen mukaan elämä ei voi syntyä sattumalta. Kaikki naturalistiset elämänsyntyteoriat ovat epäonnistuneet.

Evoluution sokea kelloseppä ei pysty ennakoimaan tulevaisuutta, joten se ei pysty ylhäältä alas -suunnitteluun, jota näemme kaikkialla luomakunnassa.

Lähde:

Kilpiäinen, Timo. 2015. Tiedonmurusia kreationisteille ja evoluution kiistäjille. Uusi Suomi puheenvuoro (20.10.).

Richard Dawkins on jämähtänyt 1970-luvulle, arvostelija sanoo Naturessa

Kuva: Shane Pope, Creative Commons (CC BY 2.0) .




Joel Kontinen

”Dawkinsin ajattelun pohjavireenä on erikoinen stasis.”

Näin Nathaniel Comfort kirjoitti viime viikon Naturessa arvioidessaan Richard Dawkinsin omaelämäkerran toista osaa Brief Candle in the Dark: My Life in Science (Bantam, 2015).

Comfort toteaa, että Dawkinsin genetiikka on jämähtänyt 1970-luvun olettamuksiin. Tuolloin yleensä ajateltiin, että tietty geeni määritteli tiettyä proteiinia ja tietty proteiini määritteli tiettyä geeniä. Genomin ajateltiin olevan lineaarinen eli yksioikoinen. Se oli osaluettelo tai tietokoneohjelma, joka rakensi organismin. Se oli eristetty ympäristöstä. Proteiineja koodaavien alueiden välissä oli ”roskaa.”

Comfort osoittaa, että perimämme on kaikkea muuta kuin tällainen käsikirjoitus. Sillä on ”dynaaminen, kolmiulotteinen rakenne, joka reagoi herkästi ympäristöönsä ja on liki fraktaalimaisen modulaarinen.”

Itsekkään geenin idea näyttää nyt yhä selvemmin menneen vuosisadan ajattelulta. Geenit eivät välttämättä sijaitse yhdessä paikassa vaan ”DNA-sekvenssit sekoittuvat ja yhdistyvät häkellyttävästi kootuiksi ryhmiksi.”

Roska-DNA:lle löytyy yhä enemmän käyttöä. Osa siitä koodaa proteiineja. Meissä on pikkuruisia nanomoottoreita, jotka eivät väsy koskaan.

Moniulotteisuus ei rajoitu DNA:han. Harvardin yliopiston tutkimus vertaa RNA-polymeraasia huipputeknologiaa hyödyntävään urheiluautoon, joka osaa kiihdyttää, hidastaa ja väistää esteitä.

Yhteistyö on korvannut itsekkyyden. Perimämme toimii orkesterin tavoin.

Richard Dawkins osaa kieltämättä kirjoittaa kiinnostavasti. Mutta hän on jo jäänyt junasta. Hän ei ole vielä ehtinyt huomata, että tieteestä on tullut jälkidarvinistinen.


Lähde:

Comfort, Nathaniel. 2015. Genetics: Dawkins, redux. Nature 525 (7568): 184–185.

Ateisti Jerry Coyne sai ilmestyksen mutta ei silti usko vapaaseen tahtoon

Jerry Coynelle myönnettiin vuonna 2014 Vuoden sensuroija -titteli. Kuva: Discovery Institute.





Joel Kontinen


Monet tunnetut liikkeet ovat saaneet alkunsa oletetuista (tai todellisista) ilmestyksistä. Muhammed näki hahmon, jonka hän tulkitsi enkeli Gabrieliksi. Näin syntyi islam. Joseph Smith uskoi nähneensä Moroni-nimisen enkelin. Kohta syntyi mormonismi.

Jerry Coyne kertoi äskettäin National Geographic -lehden haastattelussa omaksuneensa ateismin kuunnellessaan 17-vuotiaana reformijuutalaisena Beatlesien Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band -albumia.

Näin tieteellistä hänen ateisminsa on. Beatlesit etsivät henkiseen tyhjyyteen apua Intian guruilta, joiden viisaus voi tietenkin olla pohjimmiltaan antikristillistä, mutta siitä on melkoinen hyppy Jumalan kieltämiseen.

Beatle John Lennon sitä paitsi piti evoluutiota irrationaalisena roskana.

Coyne uskoo, että kaikki on pelkistettävissä molekyylien liikkeiksi ja että vapaata tahtoa ei ole olemassa.

Hän kauhistelee sitä, että USA:ssa 42–43 prosenttia väestöstä on kreationisteja ja lisäksi 30 prosenttia uskoo teistiseen (Jumalan ohjaamaan) evoluutioon.

Isossa-Britanniassa evoluution vähäinen kannatus on tuottanut pahaa mieltä etenkin Richard Dawkinsille. Meillä Suomessa se on tuonut harmaita hiuksia ateisteille ja teistisen evoluution kannattajille.

Coynen mukaan usko ja tiede ovat toistensa vihollisia. Hän pitää uskontoa kaikkein vahingollisimpana taikauskona.

Coyne ei usko vapaaseen tahtoon eikä pidä siitä, että jotkut erehtyvät käyttämään sitä.

Viime vuodet eivät ole olleet suosiollisia jumalankieltäjille, joiden äänekkyys tuntuu olevan käänteisesti verrannollinen heidän argumenttiensa uskottavuuteen.

Tiedejulkaisut ovat vihjailleet, että ateismi on ajautunut kriisiin. New Scientistin mukaan ateismi on irrationaalista ja kumpuaa pelosta.

Ateismi voidaan nähdä uskomusjärjestelmänä, jonka parasta ennen päiväys on jo mennyt ajat sitten.

Biokemian ja informaatiotieteen löydöt ovat horjuttaneet ateismin perustuksia, joten yhä useampi on oivaltanut, että "tieteellistä" ateismia ei enää ole olemassa kuin korkeintaan iskulauseissa.

Propagandaa se ei vielä ole sammuttanut.

Professori Coyne ei kertonut National Geographylle, oliko hänen 17-vuotiaana pakko saada ateistinen valaistus.

Ilmeisesti oli, koska vapaata tahtoa ei hänen maailmassaan tunneta.

Lähde:

Worrall, Simon. 2015. In Age of Science, Is Religion 'Harmful Superstition'? National Geographic (31.5.).