lauantai 25. marraskuuta 2017

Tietokirjailija Jussi Viitala satuilee evoluution kyvyistä


Episyklit. Ptolemaioksen maakeskeisen mallin tavoin evoluutiota yritetään pönkittää apukeinoilla, koska se muuten luhistuisi. Kuva: Fastfission, Public domain.





Joel Kontinen

Darvinistisen kehitysopin puolustajilla on tapana väittää, että evoluutio on luonnonlaki siinä, missä esimerkiksi painovoima.

Jostain syystä hyvin harva fyysikko sanoo, että fysiikan lait ovat yhtä paljon luonnonlakeja kuin evoluutio.

Eläkkeellä oleva ekologi ja tietokirjailija Jussi Viitala markkinoi äskettäin evoluutiota luonnonlakina YLE:ssä.

Viitala uskoo luonnonvalinnan ja mutaatioiden kykenevän tekemään ihmeitä, kunhan aikaa on miljardeja vuosia.

Hän pitää evoluutiota mekaanisena tapahtumasarjana, ”jossa sattumanvaraiset mutaatiot tuottavat ainesta luonnonvalinnalle.”

Viitala esittelee darvinistien perusargumentteja:

Evoluutiolla ei ole tavoitetta. Se on päättymätön prosessi, joka jatkuu niin kauan kuin maapallolla on elämää. Mikään laji ei ole evoluution päätepiste – ei myöskään ihminen.”

Hän nostaa esiin Richard Dawkinsin suosiman argumentin ihmisen silmästä osoituksena huonosta suunnittelusta.

Viitalan kannattaisi perehtyä Sonyn insinöörien näkemykseen: ihmisen silmä on suunniteltu niin erinomaisesti, että he hyödynsivät sen periaatteita rakentaessaan parempia kameroita.

Lopuksi Viitala esittää kummallisen päätelmän:

Jo yli 160 vuotta evoluutiotutkijat ovat koettaneet osoittaa Darwinin teoriaa vääräksi onnistumatta.
Tiedon lisääntyessä siihen on tehty korjauksia ja täsmennyksiä, mutta evoluution periaate on pitänyt pintansa ja todistusaineisto on kasvanut niin musertavaksi, ettei sitä millään saivartelulla enää voi kumota
.”

Evoluutio on todellisuudessa falsifioitu eli osoitettu vääräksi mennen tullen. Esimerkiksi Oxfordin yliopiston emiritusprofessori Dennis Noble, saksalaistutkija Wolf-Ekkehard Lönnig ja vuoden takainen Royal Societyn konferenssi tyrmäsivät uusdarvinismin tieteellisillä argumenteilla.

Evoluutiolle on käynyt kuin Ptolemaioksen tunnetuksi tekemälle maakeskeiselle käsitykselle aurinkokunnasta. Tämän mallin mukaan planeetat kiersivät maata, mutta ne eivät kiertäneet sitä suoraan vaan tekivät pienen ympyränmuotoisen kierroksen eli radallaan samalla, kun ne kiersivät maata.

Malliin tarvittiin lopulta kymmeniä episyklejä (näitä pieniä kierroksia), ennen kuin se pystyi selittämään planeettojen kiertoa kutakuinkin tyydyttävästi.

Myös darvinistit ovat joutuneet turvautumaan melko samanlaisiin temppuihin, jotka kertovat, että sen parasta ennen päivä on mennyt jo ajat sitten.


Lähde:

Viitala, Jussi. 2017. Evoluutio on luonnon laki. Yle uutiset (17.10.).