Joel Kontinen
Science julkaisi viime viikolla etupäässä Yalen yliopiston tutkijoiden tutkimuksen (Molecular and Cellular Reorganization of Neural Circuits in the Human Lineage), jossa he vertasivat ihmisten, simpanssien ja makakien aivoja.
He huomasivat, että ihmisen aivot tuottavat paljon enemmän dopamiinia kuin ainoiden aivot.
Dopamiini on hormoni, joka toimii keskushermoston välittäjäaineena.
Eri tiedelehdet suhtautuvat tutkimukseen hiukan eri tavalla. New Scientist näkee dopamiinissa keinon, joka tekee meistä fiksuja. Psychology Today taas kysyy, tekeekö tämä välittäjäaine meistä peräti ihmisiä.
Oleellisinta on se, että tutkijat löytävät entistä enemmän eroja ihmisen ja apinoiden välillä.
Jos he uskoisivat, että meidät on luotu Jumalan kuvaksi, heidän ei tarvitsisi hämmästyä niin paljon, kun uusia eroja ilmenee.
Geneettisten tekijöiden lisäksi myös monet isot ja pienet seikat erottavat ihmiset eläimistä. Vain me kävelemme vaivattomasti kahdella jalalla. Vain me pystymme puhumaan.
Eläimillä ei ole leukaa.
Leuka on darvinistille täysi mysteeri, koska sillä ei ole mitään eloonjäämistä edistävää funktiota, vaan se kertoo ylisuunnittelusta.
Myös silmän valkuainen erottaa meidät eläimistä. Apinoiden silmistä ei näy vilahdustakaan valkoisuudesta.
Ylisuunnittelu näkyy meissä myös kultaisena leikkauksena. Se ei ilmene yksinomaan Ateenan Parthenonissa ja Leonardo da Vincin maalauksissa vaan myös meissä.
”Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa,” sanotaan Saarnaajan kirjassa (3:11).
Lähteet:
Bergland, Christopher. 2017. What Makes Us Human? Dopamine and the Cerebellum Hold Clues. Psychology Today (24.11.).
Coghlan, Andy. 2017. Huge dose of brain chemical dopamine may have made us smart. New Scientist (23.11.).
Tekstit
