Tutkijat löysit neanderthaliliaisen DNA.ta

 

Näin nendertalilaset esiintyivät orissa pari vuotta sitten. 

Joel Kontinen

Evolutionistien mukaan Estatuaksen luolassa Pohjois-Espanjassa asuttiin jo 105 000 vuottaa sitten. Luolan artefaktit osoittavat, että sen neandertalilaisten asukkaat valmistivat kivityökaluja, teurastivat punahirviä ja ovat saattaneet tehdä tulta

Heiltä jäi myös omaa DNA:tatutkijat löysivät luolaan. Tutkijat raportoivat tällä viikolla, että Estatuaksen jätteeet ovat tuottaneet ensimmäisen muinaisesta ihmisestä peräisin olevan ydin-DNA:n, joka on kerätty sedimenteistä.

Aikaisemmissa tutkimuksissa raportoitiin lyhyempiä, runsaampia ihmisen mitokondrioiden DNA:ta luolalattioista, mutta ydin-DNA, jota aiemmin oli saatavilla vain luista ja hampaista, voi olla paljon informatiivisempaa. Sarjat paljastavat muinaisten luolien asukkaiden geneettisen identiteetin ja sukupuolen ja osoittavat, että yksi neandertalilaisten ryhmä korvasi toisen Espanjan luolassa noin 100 000 vuotta sitten, ehkä ilmaston jäähtymisen jälkeen.

 

Lähde:

Gibbons Ann. DNA from cave dirt traces Neanderthal upheavals Science  372, 6929, s, 222-223,

 

Uusi ihmislaji Homo mituanis saatiin yhdistelemällä kalloja, jotka löydettiin 350 kilometrin päässä toisistaan

Mielikuvitus ja maailmankatsomus ratkaisevat, millaisina me oletetut esi-isämme näemme. Monesti pyrkimyksenä on korostaa primitiivisiä piirteitä. Yllä taiteilijan näkemys neandertalilaisesta.




Joel Kontinen

ABC eli Australian versio YLE:stä esitti hiljattain ohjelman Enigma Man - A Stone Age Mystery, jonka pääosassa näytteli Kiinasta löydetty oletettu esi-isämme. Paleoantropologi Darren Curnoe pitää löytöä uutena ihmislajina.

Tutkijat arvioivat Lounais-Kiinasta löytyneen osittaisen kallon iäksi 14 000 vuotta. Lisäksi he löysivät 350 kilometrin päästä leukaluun, joka ajoitettiin 11 000 vuoden ikäiseksi. Curnoe uskoo niiden silti kuuluvan samaan lajiin.

Tällä strategialla voitaisiin rakentaa millaisia esi-isiä tahansa.

Curnoe antoi kallolle nimeksi Homo mituanis eli mysteerimies, josta myös isopapan englanninkielinen nimi Enigma Man juontuu.

Muut tutkijat suhtautuvat löytöön melko skeptisesti.

”Kukaan ei katso fossiilia täysin avoimen mielin. Olettaisin, että jossain määrin me myös näemme sen, mitä ajattelemme. Joten kun näemme fossiilin ja meille on jonkinlainen idea siitä, miten ihmisen evoluutio eteni, aivan ensiksi me yritämme sovittaa fossiilin maailmankuvaamme”, Curnoe sanoo.

Näin mieltymykset, tunteet ja taide värittävät myös koulukirjojen käsityksiä ihmisen menneisyydestä.


Lähde:

Enigma Man - A Stone Age Mystery ABC. 2014.

Varhainen temppeli haastaa evoluution ihmiskuvan

Krokotiiliä muistuttava eläin Göbekli Tepessä. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Darvinistisen evoluution mukaan muinaisajan ihmiset olivat erittäin primitiivisiä. Genesiksen mukaan ihminen sen sijaan oli alusta lähtien luova ja rakensi korkeakulttuuria.

Pyramidien lisäksi myös monet muut ikivanhat rakennelmat haastavat evoluution maailmankuvan. Vuonna 1994 arkeologi Klaus Schmidt löysi Lounais-Turkista Göbekli Tepen rakennukset. Evolutionisteille löytö oli huikaiseva yllätys. He olivat uskoneet, että neoliittisen eli myöhäisen kivikauden asumukset olivat vaatimattomia.

National Geographicin mukaan löytö oli verrattavissa siihen, että joku olisi rakentanut Boeing 747:n kellarissaan mattoveitsellä.

Göbekli Tepen iäksi on arvioitu 11 500 vuotta. (Iänmääritys ei ota huomioon vedenpaisumuksen ja sitä edeltävän maailman vaikutusta.) Taidokkaasti vuoltuine jykevine kalkkikivipilareineen ja hienoine eläinkuvineen se on kaikkea muuta kuin primitiivinen.

Yksi eläinkuvista esittää joko krokotiiliä tai jotain sukupuuttoon kuollutta isoa neljällä jalalla kävelevää matelijaa.

Nykyisin tiedetään myös, että kivikauden ihmiset pukeutuivat kirjaviin vaatteisiin, jauhoivat viljaa, valmistivat tehokkaita aseita ja isohkoja kaupunkeja.

Aivan niin kuin Genesis meille kertoo.

Lähde:

Smith, David B. 2014. Monuments at Göbekli Tepe – Overturning Expectations About Ancient Man. Answers 9 (2): 40–44 (huhtikuu 2014).

Luolamiehet olivat hämmästyttävän taitavia

Neandertalitytön rekonstruktio. Kuva: Christopher P.E. Zollikofer, Anthropological Institute, University of Zurich, Wikipedia.





Joel Kontinen

Sekulaariset tiedejulkaisut eivät yleensä kuvaile neandertalinihmisiä hienostuneiksi. Nature news joka tapauksessa käyttää heistä tätä sanaa ja kuvailee heitä erittäin eteviksi.

Hiljattain Proceedings of the National Academy of Sciences julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan neandertalinihmiset jäljittelivät H. sapiensia. Max Planck Instituten arkeologi Jean-Jacques Hublin ja kollegat raportoivat Keski-Ranskassa sijaitsevasta luolasta löydetyistä fossiileista ja koriste-esineistä.

Nature newsin mukaan neandertalinihmisten valmistamat korut olivat niin taidokkaita, että arkeologit ovat monesti erehtyneet pitämään niitä nykyihmisen tuotoksina.

Tämä on vain yksi monista löydöistä (lue muista tästä, tästä ja tästä), jotka osoittavat, että neandertalilaiset olivat täysin ihmisiä.

Raamattuun perustuvan mallin mukaan he olivat Nooan jälkeläisiä, jotka elivät etupäässä Euroopassa vedenpaisumusta seuranneen jääkauden aikana.

Lähde:

Switek, Brian. 2012. Neanderthals smart enough to copy humans: Radiocarbon dates hint that human sister species was more sophisticated than previously thought. Nature News (30.10.).

Uusi tutkimus: muinaiset ihmiset olivat etevämpiä kuin luultiin

Tämä sukupuu perustuu olettamukseen jatkuvasta kehityksestä.





Joel Kontinen

Olisi jo aika hylätä käsitys murahtelevista luolamiehistä, joilla oli peukalo keskellä kämmentä.

Science julkaisi viime viikolla raportin muinaisesta työpajasta, jossa Etelä-Afrikan varhaiset asukkaat työstivät okraa ja varastoivat siitä valmistamaansa seosta abalonin eli merikorvan kuoreen.

Työpaja löytyi vuonna 2008 luolasta, jossa on tehty kaivauksia. Löydön iäksi on arvioitu 100 000 vuotta.

Bergenin yliopiston tutkija Christopher Henshilwood, joka johti tutkimustyötä, sanoo, että okrasta tehdyn pigmenttiseoksen valmistajat eivät työskennelleet umpimähkään, vaan heidän on täytynyt ymmärtää kemiaa. Hän arvelee, että heidän käsitteelliset ja kognitiiviset kykynsä vastasivat nykyihmisten kykyjä.

Okraseoksen lisäksi luolasta löytyi myös kivihiiltä, luita, hiomakiviä ja vasarakiviä.

Genesiksen mukaan ihminen oli etevä jo alusta lähtien. Jo neljännessä luvussa mainitaan harppu ja huilu sekä pronssin ja raudan takominen.


Lähteet:

Corbyn, Zoë. 2011. African cave's ancient ochre lab. Nature news (13.10.)

Henshilwood, Christopher S. ja muut. A 100,000-Year-Old Ochre-Processing Workshop at Blombos Cave, South Africa. Science 334 (6053), 219-222. (14.10.)

Uusi löytö: neandertalinihmiset valmistivat värikkäitä koruja

Neandertalintytön rekonstruktio. Christopher P.E. Zollikofer, Anthropological Institute, University of Zurich. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Mitä enemmän opimme tietämään neandertalinihmisistä, sitä vähemmän he muistuttavat perinteistä käsitystä murahtelevista luolaihmisistä. (Lue lisää tästä, tästä ja tästä.)

Bristolin yliopiston arkeologi João Zilhão kollegoineen löysi vastikään Kaakkois-Espanjasta koruja, joiden iäksi arvellaan 50 000 vuotta. Euroopassa ei evolutionistien oman ajoituksen mukaan vielä tuolloin ollut H. sapienseja, joten tutkijat pitävät kahdesta eri luolasta löytämiään kampasimpukoiden värjättyjä kuoria neandertalinihmisten tekeminä.

Rei'itettyjä simpukankuoria käytettiin ilmeisesti kaulakoruina.

Korujen valmistajat sekoittivat kahta eri pigmenttiväriä - keltaista ja punaista - saadakseen simpukankuoriin oranssia. He ilmeisesti joutuivat hakemaan värit viiden kilometrin päästä.

Kvartsista ja piikivestä valmistettujen työkalujen lisäksi Zilhão ja kollegat löysivät myös oranssin pigmentin peittämän hevosenluun, jota on kaiketi käytetty sekoitusastiana.

Raamattuun uskovat tutkijat ovat jo pitkään tienneet, että neandertalinihmisen primitiivisyys on pelkkä myytti, joka ei kestä kriittistä tarkastelua.

Genesikseen perustuvan mallin mukaan neandertalinihmiset olivat vedenpaisumusta seuranneella jääkaudella Euroopassa asuneita Nooan jälkeläisiä.

Tutkijat julkaisevat löytönsä Proceedings of the National Academy of Sciences –lehden verkkosivuilla tänään (11.1.)


Lähteet:

Choi, Charles O. 2010. Heavy Brows, High Art?: Newly Unearthed Painted Shells Show Neandertals Were Homo sapiens's Mental Equals. Scientific American (8.1.)
http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=neandertal-art-human

Kaaro, Jani. 2010. Neandertalinihmiset valmistivat koruja. Helsingin Sanomat (10.1.). http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Neandertalinihmiset+valmistivat+koruja+itselleen/1135252032623

Kivikauden ihmiset pukeutuivat kirjaviin kankaisiin

Gran Canarian kivikautiset ihmiset tekivät taidokkaita saviruukkuja. Uusi tutkimus osoittaa, että tietomme kivikauden ihmisten vaatteista ovat olleet vääriä.



Joel Kontinen

Elokuvassa One Million Years B.C. (1966) Raquel Welch keikistelee nahkabikineissä. Retu Kivisen vaatteet eivät myöskään olleet riemunkirjavia. Filmintekijöiden ja sarjakuvapiirtäjien tavoin moni muukin olettaa, että kivikauden ihmiset pukeutuivat eläinten nahkoihin.

Science-tiedelehti vihjaisi kuitenkin hiljattain, että tämä uskomus joutaa romukoppaan. Näkemys on johtunut joko tiedon puutteesta tai sitkeistä ennakkoluuloista – tai molemmista.

Arkeologit löysivät Georgiasta vaaleanpunaisia, mustia ja turkooseja kuituja, joista kivikauden ihmiset valmistivat vaatteita. Löydön iäksi on arvioitu 34 000 vuotta. Se on luultavasti paljon nuorempi, koska ajanmääritysmenetelmät ovat tunnetusti epäluotettavia.

Pellava löytyi luolasta. Tutkijat arvelevat, että sen asukkaat saattoivat valmistaa siitä vaatteiden lisäksi myös narua ja koreja.

Luolassa asuminen ei välttämättä tarkoita sitä, että ihmiskunnan historia ulottuisi satojentuhansien tai jopa yli miljoonan vuoden päähän. Raamatussa kerrotaan Lootista, joka asui jonkin aikaa luolassa tyttärineen Sodoman ja Gomorran hävityksen jälkeen noin 4000 vuotta sitten.

Esimerkiksi Kanarian saarilla luolia käytetään edelleenkin asuntoina.

Tietomme kivikautisista ihmisistä on muuttunut huomattavasti viime vuosina. Tiedämme nyt, että he käyttivät kenkiä. He valmistivat myös soittimia ja aseita.

Löydöt eivät toisin sanoen lainkaan tue darvinistista käsitystä asteittaisesta kehityksestä täysin primitiivisistä villi-ihmisistä kohti nykyisiä korkeakulttuurin asukkeja.

Murahtelevia apinaihmisiä ei koskaan ollutkaan. Ihmisen todellinen alkuhistoria kerrotaan Genesiksessä.


Lähde:

Derbyshire, David. 2009. Our Stone Age ancestors wore bright and garish clothes. Daily Mail. (11.9.)
http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-1212692/Our-stone-Age-ancestors-wore-bright-garish-clothes.html

Hobitit työkalumestareina

Hobitit valmistivat käteviä työkaluja.




Joel Kontinen

Vuonna 2003 Indonesiaan kuuluvalta Floresin saarelta löydettiin noin metrin pituisten ihmisten fossiileja. Floresinihmistä (Homo floresiensis) alettiin varsin pian nimittää hobitiksi.

Keski-Maan sankareista nimensä saaneet hobitit ovat jättäneet jälkipolville todisteita taidoistaan. He käyttivät kivestä tehtyjä työkaluja vuollessaan laavakivisissä luolissa.

Arkeologi Mark Moore australialaisesta New Englandin yliopistosta kollegoineen tutki yli 11 000 Liang Buan luolasta löydettyä työkalua.

Hobitin aivot olivat tilavuudeltaan vain kolmanneksen nykyihmisen aivoista, mutta tästä huolimatta H. floresiensis pystyi valmistamaan niin käteviä työkaluja, että hänen jälkeensä saarelle tullut H. sapiensis käytti samaa mallia omissa työkaluissaan.

Tämä kävi ilmi, kun arkeologit tutkivat luolan kerrostumia. H. sapiens ilmeisesti viihtyi samassa luolassa hobittien ajan jälkeen.

Moore jopa arvelee, että H. floresiensis ja H. sapiens olivat tekemisissä keskenään.

Pienestä koostaan huolimatta hobitit olivat Aadamin jälkeläisiä niin kuin mekin. Meillä ei ole syytä uskoa, että he olisivat olleet primitiivisempiä kuin H. sapiensiksi luokitellut, heitä huomattavasti kookkaammat ihmiset.



Lähde:

Culotta, Elizabeth. 2009. Did Humans Learn From Hobbits? ScienceNOW Daily News. (17. 4.) http://sciencenow.sciencemag.org/cgi/content/full/2009/417/3