Maailman ensimmäinen astronominen laite

Antikytheran koneen kopio ateenalaisessa museossa.




Joel Kontinen

Maailman vanhin säilynyt mekaaninen laskin on Antikythera-laite. Hämmästyttävä laite löydettiin muinaisesta haaksirikosta Kreikan Antikyhreran saarelta vuonna 1900.

Laite on nyt pirstoutunut, mutta ehjänä se olisi ollut laatikko, jonka mitat olivat 34 cm x 18 cm x 9 cm tai hieman pienempiä, mutta paksumpia kuin keskimääräinen kannettava tietokone. Siinä oli kymmeniä hienosti valmistettuja pronssisia hammaspyöriä. Kahvaa käsin kierrettäessä hammaspyörät osoittavat Kuun vaiheita, kuunpimennysten ajoitusta ja viiden silloin tunnetun planeetan (Mercury, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus) sijainnit eri vuodenaikoina.

Emme tiedä, kuka sen rakensi, mutta se on peräisin 3. - 1. vuosisadalta eKr., ja se saattoi olla jopa Archimedesin työ.

Vaihdeteknologiaa, jossa Antikytheran laite oli hienostunut esimerkki, ei ole löydetty sen jälkeen tuhanteen vuoteen.

Evolutionistit uskovat kehittymiseen yksinkertaisesta alusta monimutkaisempaan. Emme kuitenkaan usein näe tätä eläimissä - tai edes ihmisen historiassa. Tämä ensimmäinen tietokone on tästä esimerkki. Antikytheran konetta voitaisiin pitää mekanisena tietokoneena, joka on yli 2000 vuotta vanha.

Antikytheran konetta voitiin käyttää muun muassa ennustamaan tähtitieteellisiä tapahtumia, kuten aurinkopimennyksiä ja muinaisten olympialaisten ajoitusta. Toisin sanoen sen tekniikka oli huomattavasti edistyneempi kuin mikään, mitä keksijä Charles Darwinin elinaikana olisi voinut löytää.

Todellisessa elämässä tekniikka on usein mennyt taaksepäin. Tätä Darwin ei olisi koskaan ennustanut.

Lähde:
Dorrian, Gareth 2020. Amazing astronomical discoveries from ancient Greece. Live Science 10. 5.

Antiikin laskukone jaksaa yllättää

Antikytheran kone. Kuva Wikipediasta


Joel Kontinen

Kun aloin opiskella ensimmäisiä tietojenkäsittelyn kursseja Tampereen yliopistossa, opin, että Charles Babbage (1791-1871) periaatteessa keksi tietokoneen. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kreikkalaiset valmistivat ensimmäisen mekaanisen tietokoneen jo yli 2000 vuotta sitten.

Ensimmäisellä vuosisadalla eKr. roomalainen laiva upposi kreikkalaisen Antikytheran saaren edustalla. Sen lasti jäi meren pohjaan yli kahdeksi vuosituhanneksi, kunnes vuonna 1901 merisieniä etsinyt sukeltaja löysi hylyn. Patsaiden lisäksi laivasta nostettiin myös mystinen laite.

Antikytheran koneen arvellaan olevan peräisin 100-luvulta ennen Kristusta. Se on mutkikkain meidän päiviimme säilyneistä antiikin Kreikan mekaanisista laitteista.

Antikytheran kone koostuu ainakin 30 hammasrattaasta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että se on mekaaninen laskukone, jolla pystyttiin laskemaan auringon, kuun ja ehkäpä myös planeettojen liikkeitä. Sen avulla voitiin esimerkiksi ennustaa kuunpimennyksiä ja auringonpimennyksiä.

Hiljattain brittiläinen matemaatikko Tony Freeth kollegoineen julkaisi Naturessä kirjeen, jossa he selvittivät Antikytheran koneen muita funktioita. He tutkivat konetta ja sen kreikankielisiä kirjoituksia tietokonetomografialla. He huomasivat, että sitä voitiin myös käyttää nelivuotisena kalenterina, jonka avulla saatiin selville, milloin olympiakisat alkavat.

Freeth arvelee, että joku Arkhimedesin (noin 287 eKr. – 212 eKr.) seuraajista on saattanut valmistaa koneen.

Vallitseva darvinistinen käsitys ihmisen kehityksestä on monesti saanut tiedemiehet otaksumaan, että antiikin ihminen oli pohjimmiltaan hyvin primitiivinen. Jokaisella sukupolvella on taipumus kuvitella, että menneen ajan ihmiset eivät voineet olla yhtä kehittyneitä kuin nykypolvi.

Viimeaikaiset löydöt ovat kumonneet tällaiset näkemykset. Esimerkiksi neandertalinihminen oli huomattavasti kehittyneempi kuin ennen kuviteltiin. Samaa voidaan sanoa myös kreikkalaisista. He olivat teknologisesti vuosisatoja edellä aikaansa.

Jälleen kerran tieteen löydöt osoittavat, että evoluutioon perustuvat näkemykset ihmisen kehityksestä ovat pelkkiä olettamuksia, joita täytyy muuttaa alinomaa ja joiden kumoaminen saa aikaan suurta hämmästystä.



Lähteet:

Ball, Philip. 2008. Complex Clock Combines Calenders. Nature 454: 7204, 561 (31. 7. 2008).

Freeth, Tony; Jones, Alexander; Steele, John M. & Bitsakis, Yanis. 2008. Calendars with Olympiad display and eclipse prediction on the Antikythera Mechanism. Nature 454: 7204, 614-617 (31. 7. 2008).

Spinellis, Diomidis. 2008. Τhe Antikythera Mechanism: a Computer Science Perspective. Computer 41:5, 22–27.