Poikkeuksellinen kalansyöjäfossiili osoittaa sen viimeiseksi ateriaksi pterosauruksen

 

Taiteilijan näkemys Platypterygius australis -kalasta ja sen viimeisestä ateriasta. Kuva: Dr Peter Trusler

Joel Kontinen

Miekkavalaan kokoisen kalansyöjäfossiilin jäännökset sisältävät todisteita siitä, mitä se söi – ennen kuin vielä suurempi meripeto söi sen.

Evolutionistien mukaan noin 100 miljoonaa vuotta sitten meressä elävän kalansyöjäauruksen viimeinen ateria oli odottamaton olento – taivaita hallinnut pterosaur. Pian sen jälkeen kalansyöjä kohtasi oman loppunsa, kun massiivinen pliosaur repi sen kappaleiksi.

Lihansyönti ei alkanut alussa. Se alkoi sen jälkeen, kun Genesiksen mukaan Adam ja Eeva söivät kiellettyä hedelmää.

Tämä on tarina, jonka paleontologien mukaan Australian takamailla löydetty harvinainen fossiili kertoo, ja se tarjoaa ensimmäisen todisteen siitä, että ikthyosaurukset, suuret meren matelijat, söivät pterosauruksia, varhaisimpia tunnettuja lentäviä selkärankaisia.

Lähde:

James Urquhart 2026 Extraordinary ichthyosaur fossil shows its last meal was a pterosaur | New Scientist 29.7.

Simpanssiryhmän väkivaltainen kohtaaminen vihjaa sodan evolutionaarisiin juuriin

 

Ngogo-simpanssien kahden ryhmän välinen väkivaltainen kohtaaminen. Kuva. Aaron Sandel.

Joel Kontinen

Mistä murhat ja väkivallat lähtevät? Evoluutioon uskovat tieteilijät luulevat, että se johtuu kokonaan apinoista tai simpansseista, jotka sen kehittivät. Mutta Genesistä totena pitävät tiedemiehet ovat sitä meltä, että se johtui Aadamin ja Eevan katastrofista, kun he laiminlöivät Jumalan käskyä.

Evoluutiota totena pitävät tiedemiehet uskovat että harmoninen joukko luonnonvaraisia ​​simpansseja on jakautunut kahtia, mikä johtaa käsittämättömiin konflikteihin ja väkivallan lisääntymiseen. Tutkijoiden mukaan kuilu viittaa siihen, että ihmisten käymät sodat ovat syvälle juurtunut osa luontoamme, eivätkä ne ole vasta äskettäin kehittyneet kulttuurimme monimutkaistuessa.

Aaron Sandel Texasin yliopistosta Austinissa ja hänen kollegansa analysoivat 24 vuoden sosiaalisia verkostoja, 10 vuoden GPS-pohjaista paikannusta ja 30 vuoden demografiadataa simpansseista (Pan troglodytes) Kibalen kansallispuistossa Ugandassa.

Ngogo-simpanssit, joiden populaatio vaihteli 150:stä 200:aan, olivat yksi suurimmista tunnetuista kädellisten ryhmistä. Bonobot (Pan paniscus) ovat evoluution uskovien tiemiesten mukaan ihmisen lähimpiä sukulaisia.

Vuosien 1995 ja 2015 välillä ryhmää pidettiin yhtenäisenä, yhteistyökykyisenä yksikkönä ja osoittaen fissio-fuusiodynamiikkaa, tutkijat sanovat. Tämä tarkoittaa, että kuten kaikki simpanssipopulaatiot, ne muodostavat tilapäisiä yhteyksiä päivän aikana yksilöinä ja liikkuvat yhteisellä alueella ennen kuin palaavat yhteen illalla. Naaraat hajaantuvat enimmäkseen murrosiässä, kun taas urokset pysyvät ryhmässään koko elämänsä. Ennen vuotta 2015 Ngogon aikuiset urokset muodostivat ryhmiä naaraiden kanssa, metsästivät yhdessä ja tekivät yhteistyötä reviiripartioissa.

Sandelin mukaan on epäselvää, mikä ryhmä aloitti konfliktin, vaikkakin keskialueen simpanssit ensimmäisenä ajoivat takaa läntisiä simpansseja. "Sekä läntinen että keskialueryhmä osallistuivat aktiivisesti reviirikäyttäytymiseen uusien ryhmien noustessa esiin ja jakautuminen oli täydellinen", Sandel sanoo. "Mutta läntisestä ryhmästä tuli hyökkääjiä, ja he ovat vastuussa kaikista tappavista hyökkäyksistä."

Tutkijat arvelevat, että useat tekijät ovat saattaneet johtaa konfliktiin. Ensimmäinen on saattanut olla konflikti ruokavaroista, sitten viiden tärkeän uroksen ja yhden naaraan kuolemat vuonna 2014, mikä todennäköisesti heikensi sosiaalisia siteitä. Tätä seurasi alfauroksen muutos. Viimeinen isku rauhannäkymille oli hengitystiesairauksien puhkeaminen. Tämä sairaus johti 25 ngogo-simpanssin jäsenen kuolemaan tammikuussa 2017, mukaan lukien kaksi viimeistä urosta, jotka elivät sekä läntisessä että keskiryhmässä. Tämän tragedian jälkeen viimeisetkin toiveet sovinnosta näyttävät kadonneen.

"Tämä tutkimus osoittaa, että ryhmien jakautumisen ja sitä seuraavan sodan sosiaalinen dynamiikka voi tapahtua ilman niitä kulttuurisia merkkejä, joihin usein liitämme ihmisten sotaan – uskomusten, kielen, uskonnon tai pukeutumisen eroja", sanoo Luke Glowacki, myös Bostonin yliopistosta.

 Lähde:

James Woodford 2026 Chimpanzee group's violent rupture hints at evolutionary roots of war | New Scientist 9.4.

Marokosta löydetyt ”hominiinifossiilit” saattavat olla nykyihmisen läheisiä esi-isiä

 

Kuva: Hamza Mehimdate, ohjelma. Casablancan esihistoria

Joel Kontinen

Pohjois-Afrikasta löydetyt lähes kolme neljäsosaa miljoonaa vuotta vanhat fossiloituneet leukaluut ja nikamat saattavat kuulua neandertalinihmisten, denisovanihmisten ja nykyihmisten yhteiselle esi-isälle, joka eli vähän ennen kuin kolme hominiinilinjaa erosivat.

Nykyihmisten, neandertalinihmisten ja denisovanihmisten viimeisen yhteisen esi-isän uskotaan eläneen joskus 765 000–550 000 vuotta sitten. Mutta tarkalleen milloin ja missä se asui, ovat edelleen kaksi ihmisen evoluution suurta kysymystä.

Ihmiset eivät kehity niin kuin darvinistinen evoluutio kertoo. Kaikki niin kutsuttujen neandertalinihmisten ja denisovanihmisten fossiilit ovat ihmisten, Aadamin ja Eevan jälkeläisten luita.

Lähde:

James Woodford 2026 Hominin fossils from Morocco may be close ancestors of modern humans | New Scientist7.1.

Aamulehti: Uskon ja tieteen sota saa luvan loppua

Kirkonmiehet tutkivat tähtitiedettä ja geometriaa 1400-luvulla. Kuva teoksesta La Vraye Histoire du Bon Roy Alixandre. Public domain.



Joel Kontinen

”Fundamentalistit syyttävät tiedettä sielunvihollisen toiminnaksi. Uusateistien mielestä uskonto on virus, joka väistämättä poistuu, kun ihmiskunta kehittyy.” Näin Kari Salminen kirjoittaa tuoreessa Aamulehden kolumnissaan.

Olisi syytä muistaa, että harva kristitty pitää tiedettä Paholaisen metkuna. Modernin tieteen pioneerit, esimerkiksi Robert Hooke, Sir Isaac Newton ja Louis Pasteur, olivat Raamattuun uskovia kristittyjä, jotka tutkivat luomakuntaa Jumalan kunniaksi.

Skeptikot keksivät tieteen ja uskonnon välisen sodan vasta 1800-luvulla.

Nykyisin moni sekoittaa tieteen löydöt ja tieteen naturalistiset tulkinnat. Ja jostain kumman syystä tiede tarkoittaa liki pelkästään uusdarvinistista evoluutiota.

Monet tieteenalat tulevat mainiosti toimeen ilman evoluutiota. Tämä tietysti ärsyttää darvinisteja, koska he näkevät kaiken evoluution valossa. Ranskalainen jesuiittapappi Pierre Teilhard de Chardin (1881–1955) esimerkiksi sanoi:

”Evoluutio on valo, joka valaisee kaiken tiedon, rata, jota kaiken ajatuksenkulun tulee seurata.”

Tällaista näkemystä ei voida perustella kokeellisesti.

Salminen ryöpyttää taas kerran Richard Dawkinsia ja lainaa kirjallisuuden professori Terry Eagletonin näkemyksiä Dawkinsista.

Eli pitäisi ensin tietää jotain uskonnosta, ennen kuin sitä voi kritikoida.

Salminen suosii esimerkiksi Eero Junkkaalan tavoin Alister McGrathin ratkaisua eli uskonnon ja tieteen vuoropuhelua.

McGrath hakee tukea teistiselle evoluutiolle kirkkoisä Augustinukselta. Hän kirjoitti vuonna 2009 Christianity Todayssä:

”Augustinuksen mukaan Jumala loi universumin, joka oli tarkoituksellisesti suunniteltu edistymään ja kehittymään. Tällaista evoluutiota ei ole suunniteltu mielivaltaisesti, vaan se on ohjelmoitu itse luomisen rakenteeseen. Jumalan kaitselmus valvoo luomisjärjestyksen jatkuvaa kehitystä.”

Oxfordin yliopiston historiallisen teologian professori McGrath sanoo:

"Genesis 1:12 viittaa siihen, että maapallolle annettiin voima tai kyky tuottaa itsestään uutta."

McGrath näkee Aadamin ja Eevan ihmiskunnan symboleina. Hänen mukaansa evoluutio vaikeuttaa uskoa Genesiksen historiallisuuteen.

Mutta olisiko Jeesus kuollut vertauskuvan tai myytin vuoksi? Darwinin bulldoggina tunnettu Thomas H. Huxley (1825–1895) puhui legendojen juoksuhiekasta, johon kristinusko voi upota.

Huxley ei voinut kunnioittaa kristittyä, joka ei uskonut Raamatun olevan totta.

Ateistien ja kristittyjen kiista tuskin loppuu siihen, että teologit hylkäävät Mooseksen ja omaksuvat Darwinin.

Lähteet:

McGrath, Alister. 2010. What Are We to Make of Adam and Eve? BioLogos (31.3.)

Salminen, Kari. 2016. Sota saa luvan loppua. Aamulehti 17.4. Ihmiset B10.

Christianity Today moninkertaistaa Aadamin ja Eevan pitäessään kiinni teistisestä evoluutiosta

Answers in Genesiksen näkemys Aadamista ja Eevasta on raamatullinen. Samaa ei voi sanoa Christianity Todayn viritelmästä.





Joel Kontinen

Christianity Today, Billy Grahamin vuonna 1956 perustama evankelinen lehti, on kesäkuussa pohtinut evoluution ja kristinuskon yhteensovittamista. Lehti tunnustaa pääkirjoituksessaan, että darvinistinen evoluutio haastaa Genesikseen perustuvan uskon ihmisestä Jumalan kuvaksi luotuna olentona.

CT niin ikään myöntää, että Jeesuksen lunastustyö oli vastaus Aadamin syntiin.

Lehti ei kuitenkaan halua tehdä pesäeroa naturalistisiin tieteenselityksiin vaan muistuttaa lukijoilleen Kopernikuksesta, Galileosta ja B. B. Warfieldistä, 1900-luvun alun teologista, joka omaksui teistisen evoluution, sekä paavi Johannes Paavali II:sta, joka myös omaksui osittain darvinistisen näkemyksen elämän synnystä.

Christianity Today yrittää joka tapauksessa pitää kiinni Aadamista ja Eevasta. Lehti muisti, että koska Raamattu toisinaan käyttää kansasta sen johtajan nimeä (Israel, Kanaan), sen mielestä Aadam ja Eeva voisivat olla varhaisen ihmispopulaation johtajia.

CT:n valinta on valitettava. Ratkaisua ei voi perustella Raamatulla, vaikka kuinka lukisi rivien välistä.

Lehden näkemys perustuu täysin vanhentuneisiin tietoihin esimerkiksi ihmisen ja simpanssin geneettisestä samankaltaisuudesta. Kaiken lisäksi meillä ei koskaan ole ollut niin paljon pätevää evoluutiokritiikkiä kuin nyt, 150 vuotta Darwinin jälkeen.



Lähde:

No Adam, No Eve, No Gospel. Christianity Today 6.6. 2011.

Jumalan lupaus ensimmäiselle äidille

Ensimmäisellä äidillä oli aluksi aikaa ihailla lumpeita.



Joel Kontinen

Ensimmäisen äidin elämä oli sekoitus draamaa ja tragediaa. Hänet luotiin täydelliseen maailmaan, jossa kärsimyksistä ei tiedetty mitään, mutta sitten hän rikkoi Jumalan käskyn.

Alkoi kärsimysten taival. Eeva menetti paratiisin lisäksi myös poikansa Abelin, ja Kain joutui murhan jälkeen pakenemaan veljiään.

Jumala ei kuitenkaan hylännyt Eevaa eikä myöskään Aadamia. Hän ennusti käärmeestä ja Eevasta: "Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän." (1. Moos. 3:15)

Siemen tarkoittaa Raamatussa monesti jälkeläistä. Teologit ovat jo vuosisatojen ajan arvelleet, että tämä oli ensimmäinen lupaus Vapahtajasta.

Jumala lähettäisi Lunastajan, joka ristillä tekisi tyhjäksi sen, minkä ensimmäiset ihmiset pilasivat Eedenissä, ja polkisi rikki käärmeen eli Paholaisen pään.

Tuulahdus Genesiksestä: Tummat vanhemmat, vaalea lapsi

Joel Kontinen

Viikon ikäisestä Nmachi Ihegborosta on jo ehtinyt tulla julkisuuden henkilö Isossa-Britanniassa. Hyvin tummien nigerialaisvanhempien tyttövauva kun on vaalea ja sinisilmäinen, eikä hän ole albiino.

Kummankaan vanhemman suvussa ei ole ennen ollut ketään vaaleaihoista. Tytön isä Ben Ihegboro on joka tapauksessa varma, että lapsi on heidän omansa.

Nmachi Ihegboro on hyvä esimerkki siitä, että kaikki ihmiset ovat ihonväristä riippumatta sukua toisilleen.

Pikkutyttö muistuttaa meitä Genesiksestä. Aadam ja Eeva olivat luultavasti keskiruskeita, niin kuin suurin osa ihmisistä on edelleenkin. Heidän jälkeläisensä saattoivat hyvinkin nopeasti tulla hyvin tummiksi ja hyvin vaaleiksi - ja kaikkia siltä väliltä.

Tällä ei ole mitään tekemistä darvinistisen evoluution kanssa, vaan se on Genesikseen perustuvaa genetiikkaa.



Lähteet:

Pihlajarinne, Päivi. 2010. Valkoinen vauva ei hätkähdytä geenitutkijaa. Aamulehti 24.7., A4.

Two-tone Twins. Creation 29:2, 28-29 (maaliskuu 2007).

Ensimmäinen äiti

Paul Anka vuonna 2007. Kuva: Evert-Jan Hielema, Wikipedia.




Joel Kontinen

Viisikymmentä vuotta sitten kanadalaisamerikkalainen poplaulaja Paul Anka levytti singlen Puppy Love, jonka b-puoli puhuttelee edelleenkin. Sen nimi on Adam and Eve. Kappale tunnetaan myös nimeltä In the Garden of Eden.

Äitienpäivänä on hyvä muistella ihmiskunnan ensimmäistä äitiä, josta Genesis kertoo: ”Mies antoi vaimolleen nimeksi Eeva, sillä hänestä tuli kaikkien ihmisten kantaäiti”(1. Moos. 3:20).

Alussa ei ollut apinanaista vaan Eeva, todellinen ihminen, meidän kantaäitimme, joka luotiin täydelliseen maailmaan. Hänen elämäänsä mahtui niin suuri rakkaus kuin myös suuri pettymys.

Jeesus käytti Aadamia ja Eevaa esimerkkinä opettaessaan avioliitosta (Mark. 10:6-9):

”Maailman alussa Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi. Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako."

Ensimmäinen äiti ja ensimmäinen isä ovat Raamatun malli avioliitosta: yksi mies ja yksi nainen.

Hyvää äitienpäivää!

Syntiinlankeemuksen kipeät seuraukset

Syntiinlankeemus toi ohdakkeet ja orjantappurat maailmaan. Kuva Kreikkaan kuuluvalta Lesvoksen saarelta.




Joel Kontinen

”Ihminen, naisesta syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta.” Näin Vanhan testamentin Job luonnehti ihmiselämän paradoksia nelisentuhatta vuotta sitten.

Auringon alla ei tunnu olevan paljon uutta. Ihminen on edelleenkin täynnä levottomuutta, niin kuin Sellon kauppakeskuksen tragedia selvästi osoittaa.

Valitettavasti aseet ovat nykyisin huomattavasti tehokkaampia kuin Jobin aikana.

Genesiksen kolmas luku kertoo murhenäytelmästä, joka toi kuoleman ja kärsimyksen maailmaan. Ibrahim Shkupolli ja hänen uhrinsa elivät yhteiskunnassa, jossa monesti niin kipeästi kärsitään Aadamin ja Eevan kohtalokkaasta virheestä.

Synti toi meille taipumuksen pahaan. ” Petollinen on ihmissydän, paha ja parantumaton vailla vertaa!”, sanotaan Jeremian kirjassa. Viime vuosien koulusurmien (lue lisää tästä, tästä ja tästä) tavoin myös Sellon tragedia kertoo, että emme enää elä Genesiksen sangen hyvässä maailmassa.

Toivonsa menettäneiden ihmisten teot voivat olla äärimmäisen traagisia.

Kärsimysten keskellä voimme silti turvautua ikiaikojen Jumalaan. Hän on luvannut olla hylkäämättä niitä, jotka luottavat Häneen.

PS. Jo Vanhan testamentin aikana Jumala sääti lain, koska ilman sitä ihmiskunta vajoaa helposti anarkiaan. Apostoli Paavali kutsui esivaltaa (eli viranomaisia) Jumalan säädökseksi (Room. 13:2). Nyt esivallan pitänee tiukentaa aselakeja, ettei Sellon murhenäytelmä uusiudu.

Evoluutio tekee naisista yhä kauniimpia?

Lucy ei taitaisi menestyä missikisoissa.



Joel Kontinen

Evoluutio tekee naisista yhä kauniimpia, väitetään tuoreessa tutkimuksessa. Miehet sen sijaan eivät ole juurikaan sen komeampia kuin luolissa (oletettavasti) asuneet esi-isämme.

Helsingin yliopiston tutkijan Markus Jokelan mukaan kauniit naiset saavat 16 prosenttia enemmän lapsia kuin tavallisen näköiset naiset. Suuri osa heidän lapsistaan on tyttöjä, joista myös tulee kauniita. Kun riittävän monta sukupolvea on kulunut, naisista on tullut huomattavasti viehättävämpiä kuin miehistä.

Jokela käytti tutkimuksessaan USA:ssa kerättyä aineistoa, jossa 1244:n naisen ja 997:n miehen elämää seurattiin 40 vuoden ajan. Naisten viehättävyys pääteltiin valokuvista.

Satoshi Kanazawa on aiemmin huomannut, että hyvännäköiset vanhemmat saavat enemmän tyttöjä kuin poikia. Hänen mukaansa tämä on evoluution strategia, joka on ohjelmoitu ihmisen DNA:han.

Kanazawan mukaan kauneus on periytyvää, joten ei ole ihme, että sukupolvien kuluessa naisista on tullut kauniimpia kuin miehistä.

Tuore tutkimus ei sinänsä tuo ilmi mitään uutta. Yleensä lapset muistuttavat vanhempiaan, ja kauniin äidin tyttäristä tulee monesti kauniita. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä evoluution kanssa, mutta ilmeisesti Darwinin juhlavuoden kunniaksi tämäkin tutkimus liittyy darvinistiseen tarinointiin.

Kauneus johtunee luonnonvalinnasta, joka ei suinkaan ole sama asia kuin evoluutio.

Evolutionistit olettavat, että apinamaisessa menneisyydessä urosten ja naaraiden esteettiset erot eivät olleet yhtä suuria kuin nykyisin. Raamattu taas kertoo, että ihminen on alun perin luotu Jumalan kuvaksi. Täydellisessä maailmassa eläneet Aadam ja Eeva olivat varmasti myös täydellisen kauniita.


Lähde:

Leake, Jonathan. 2009.Women are getting more beautiful. TimesOnline. (26.7.)
http://www.timesonline.co.uk/tol/news/uk/science/article6727710.ece