Nature juhlii jo nyt Darwinin syntymäpäivää
Joel Kontinen
Charles Darwinin syntymästä tulee kuluneeksi 200 vuotta 12. helmikuuta ensi vuonna, mutta evoluution kannattajat ovat jo alkaneet muistojuhlat. Nature julkaisi nyt syntymäpäiväsankarista erikoisteeman, ja saanemme kuulla luonnonvalinnasta vielä monta kertaa ennen kuin juhlat ovat ohitse.
Naturen pääkirjoitus Beyond the origin, joka sinänsä on Darwinin kirjasta Lajien synty (The Origin of Species) johdettu sanaleikki, nostaa luonnonvalinnan evoluution keskeiseksi tekijäksi, vaikka luonnonvalinta tunnettiin jo vuosikymmeniä ennen hänen aikaansa. Ja kaiken lisäksi luonnonvalinta kykenee korkeintaan valitsemaan jo olemassa olevasta geneettisestä aineksesta.
Nature ei tapansa mukaan säästele ylisanoja, kun kyse on Darwinista:
Darwin lienee ollut nykyajan vaikutusvaltaisin tiedemies. Kukaan yksittäinen tutkija ei hänen jälkeensä ole yltänyt siihen kumulatiivisen vaikutukseen, mikä hänellä oli luonnontieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin, politiikkaan, uskontoihin ja filosofiaan, taiteeseen ja kulttuurisuhteisiin ja lisäksi tavalla, josta itse Darwin ei olisi uneksinutkaan.
Vain materiaan uskoneet kreikkalaiset filosofit olivat 2300 vuotta ennen evoluution isän syntyä jo spekuloineet, että lajit muuttuvat hitaasti toisiksi lajeiksi. Darwinin näkmystä ei siis edes hyvällä tahdolla voida pitää kovin uutetena ja ihmeellisenä.
Charles Darwin oli koulutukseltaan teologi. Kärsimyksen todellisuus sai hänet epäilemään Jumalan hyvyyttä.
Tyttärensä kuoleman jälkeen Darwin hylkäsi Raamatun opetuksen ihmisen alkuperästä ja kehitteli rakennelman, jossa Jumalaa ei tarvittu lainkaan. Vielä Lajien synnyssä (1859) hän saattoi varata pienen osa Luojalle, mutta kun hän kirjoitti teoksensa The Descent of Man (1871) luonnonprosessit olivat syrjäyttäneet Jumalan lopullisesti.
Vuonna 1859 Darwin julkaisi teorian, jonka tueksi hän ei vielä voinut esittää välimuotofossiileja tai muita todisteita. Hän toivoi, että ne vielä joskus löydettäisiin. Olemme jo odottaneet 150 vuotta. Meillä ei vieläkään ole muita "todisteita" kuin muutama kiistelty vanha fossiili , esimerkiksi Lucy eli Australopithecus afarensis ja "liskolintu" Archaeopteryx . Miksi meidän siis pitäisi juhlia?
Lähteet:
Darwin 200. Nature 456. http://www.nature.com/news/specials/darwin/index.html
Beyond the origin. Nature 456, 281 (20. 11. 2008)
Tekstit
