Darvinismin kritiikkiä ei edelleenkään suvaita.
Joel Kontinen
Professori Tapio Puolimatka kirjoitti Helsingin Sanomissa dogmaattisesta suhtautumisesta evoluutioteoriaan.
Esimerkiksi Royal Societyn eli Ison-Britannian tiedeakatemian koulutusasioista vastaava johtaja professori Michael Reiss joutui eroamaan, koska hän sanoi, ettei koulun luonnontieteen opetuksessa tulisi väheksyä oppilaiden luomisuskoa. Reissin katsottiin tehneen liikaa myönnytyksiä kreationisteille.
Asiasta kehkeytyi myllerrys brittimediassa. Jopa sananvapautta puolustava järjestö Index on Censorship puuttui asiaan.
Puolimatka käsitteli kirjoituksessaan varsinkin filosofi Thomas Nagelin näkemyksiä. Nagel, joka on ateisti, myöntää, että hänen vakaumuksensa vaikuttaa siihen, mitä hän pitää totena. Maailmankatsomus siis ratkaisee, miten hän tarkastelee todellisuutta.
Professori Puolimatkan mukaan nykytiede on hyvin dogmaattista:
Vastustaessaan uskonnollista fundamentalismia sulkemalla kaikki luomisteorian muunnelmat tieteellisen keskustelun ulkopuolelle aikamme tieteentekijät sitoutuvat toisenlaiseen oikeaoppisen uskonnollisuuden muotoon.
Tehdessään oman kantansa immuuniksi vastakkaiselle todistusaineistolle he liioittelevat evoluutioteorian puolesta esitettyjä tieteellisiä väitteitä. Näin on syntynyt älyllisesti epäterve tilanne, jossa ei olla valmiita koettelemaan naturalistisia vakaumuksia kokemusperäisten tosiasioiden pohjalta.
Helsingin yliopiston uskontotieteen laitoksen tutkija Elisa Järnefelt vastasi Puolimatkalle kertomalla omasta tutkimuksestaan, jossa hän pyrki tekemään eroa arkiajattelun ja tieteellisen tiedon välillä. Valitettavasti Järnefeltillä on yltiöihanteellinen käsitys tieteenteosta:
Tieteellinen ajattelu edellyttää, että arkiajattelussa keskeinen päätelmä arvioidaan kriittisesti ja jopa hylätään. Jokainen tieteellinen teoria siis altistetaan kritiikille, millä pyritään takaamaan sen oikeellisuus.
…
Evoluutioteoria on jatkuvan tieteellisen tarkastelun ja kritiikin kohteena. Tämä on osoitus tieteellisen teorian elinvoimaisuudesta ja tieteellisyydestä; evoluutioteoreettista tietoa voidaan tarkastella kriittisesti, testata empiirisesti ja korjata.
Käytännössä evoluutioteoria on kuitenkin niin joustava, että sen falsifiominen on miltei mahdotonta. Evoluution perusoletukset ovat maailmankatsomuksellisia. Käytännössä niitä puolustetaan hyvin dogmaattisesti. Kriitikot saavat hyvin pian kuulla kunniansa.
Järnefelt laati hiljattain pro gradu tutkielman aiheesta ”Älykkään suunnittelun teoria. Tutkimus kansanomaisen psykologian ja biologian yhteydestä kreationistiseen ajatteluun". Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta hyväksyi sen toukokuussa 2007.
Vaikka skeptikot mielellään näkevätkin yhteyden älykkään suunnittelun ja kreationismin välillä, niiden samastaminen jo kertoo sen, ettei tutkija ole perehtynyt aiheeseen riittävän monipuolisesti.
Myös Järnefeltin käyttämät lähteet herättävät kysymyksiä. Niissä painottuu älykkään suunnittelun kritiikki. Eugenie Scott, joka kutsuu itseään Darwinin kultaiseksi noutajaksi, on ottanut elämäntehtäväkseen evoluution puolustamisen kouluopetuksessa. Free Inquiry ei ole ensinkään tiedejulkaisu vaan lähinnä skeptikkojen pamfletti, jota Richard Dawkins , Massimo Pigliucci ja Viktor Stenger käyttävät edistääkseen maailmankuvaansa.
Järnefeltin lähteet, teesit ja perusolettamukset osoittavat, että Puolimatkan kritiikki on hyvin aiheellista.
Lähteet:
Järnefelt, Elisa. 2008. Helsingin Sanomat (22.11.) Uskonnolliset opit mukailevat monilta osin arkiajattelua
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Uskonnolliset+opit+mukailevat+monilta+osin+arkiajattelua/1135241309755
Mirsky, Steve. 2006. Teach the Science. Scientific American 294:4, 20-21 (helmikuu 2006)
Puolimatka, Tapio. 2008. Evoluutioteoriaa on opetettava kriittisesti avoimella tavalla. Helsingin Sanomat (15.11.) http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Evoluutioteoriaa+on+opetettava+kriittisesti+avoimella+tavalla/1135241111292
Tekstit
