Porot voivat märehtiä ruokaansa ja nukkua samaan aikaan

 

Kuva: Gabriela Wagner

Joel Kontinen

Ensimmäinen tutkimus aivoaaltojen vangitsemisesta poroista osoittaa, että ne ottavat pieniä nokosia koko päivän märehtiessä ruokaansa.

Porot näyttävät torkkuvan koko päivän, kun ne pureskelevat. Tämä voi olla sopeutumista niiden arktiseen elinympäristöön, jossa ravintoa on runsaasti kesällä ja niiden täytyy syödä jatkuvasti saadakseen tarpeeksi painoa selviytyäkseen talvesta.

Porot märehtivät, joka auttaa ravinnon muodostavien kuitukasvien hajottamista – toisin sanoen ne nostavat ruokaa vatsastaan takaisin suuhunsa ylimääräistä pureskelua varten. Ja ne ottavat usein transsin kaltaisen tuijotuksen märehtiessään. "Voi nähdä sen niiden ilmeestä, he ovat vähän poissaolevia", sanoo Gabriela Wagner Norjan biotalouden tutkimuslaitoksesta. "Mutta kukaan ei tiennyt, olivatko ne todella unessa, koska kukaan ei ole koskaan aiemmin mitannut porojen aivoaaltoja." 

Wagner ja hänen kollegansa käyttivät elektroenkefalografia (EEG) – metallielektrodeja, jotka kiinnitettiin neljän vankeudessa pidetyn Euraasian tundraporon (Rangifer tarandus tarandus) päihin. Ne tallensivat aivojen sähköpulsseja muutaman päivän aikana porojen syödessä, nukkuessa ja liikkuessa.

 

Lähde: Corryn Wetzel 2023. Reindeer can chew their food and sleep at the same time | New Scientist 22.12.

Älykäs suunnittelu antaa porojen nähdä pimeässä

Kuva: Stefano Unterthiner. 

Joel Kontinen 

 Oli vuosi 2008, kun makaaberit paketit saapuivat. Ne olivat lähettäneet kaksi Glenn Jefferyn kollegaa Norjasta, jotka halusivat hänen tutkivan, kuinka porot onnistuvat näkemään talvella, kun aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle kuukausiin. 

"Puolet silmämunista kerättiin juhannuksena ja puolet silmämunista keskitalvella", sanoo Jeffery, joka työskentelee University College Londonissa. 

Aluksi hän ei ollut optimistinen. Hän epäili, että leikkaus ei paljastaisi mitään erityistä kiinnostavaa. Mutta hänen yllättyi, kun hän leikkasi silmämunat auki: silmiinpistävä ero näkyi heti. Kun kesäsilmämunan sisätakapinta oli kullanvärinen turkoosin sädekehän kera, talvinen oli hämmästyttävän syvänsininen. Se ehdotti, että poron – Pohjois-Amerikassa karibuna tunnetun – silmät voisivat muuttua vuodenaikojen mukaan. Jefferyn uteliaisuus heräsi. Ja niin alkoi hänen tehtävänsä ymmärtää poron silmissä oleva salaperäinen väriä muuttava rakenne ja vaikutus sen kykyyn nähdä arktisen alueen dramaattisesti erilaisissa vuodenaikojen valo-olosuhteissa. 

Porojen silmät noudattavat älykkään suunnittelun ohjeita. 

Lähde: 

Robson, David. 2022. How reindeer eyes change colour in winter to help them see in the dark. New Scientist 14. 12. ,

Tiedemiehet haluavat lisää poroja, koska ne auttavat hillitsemään kasvihuoneilmiötä

Alexandre Buisse, CC BY-SA 3.0.


Joel Kontinen

Tiedemiehet haluavat hillitä kasvihuoneilmiötä Tällä kertaa he haluavat eläimiä avuksi. He sanovat, että aavikon eläimet pitävät maan lämpimänä. Esimerkiksi biisonien, hevosten ja pohjoisen alueen porojen sanotaan hillitsevän kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidipäästöjen nousun. Hiilidioksidin ennustetaan nostavan jäätyneen maan lämpötilaa useita asteita.

Sientific Roports -lehti kertoo, että tämä "useita asteita" voidaan kuitenkin puolittaa. ” Nykyään arktisella alueella on keskimäärin viisi poroa neliökilometriä kohti, mutta jos niitä olisi 15 neliökilometriä kohti voisimme säästää jo 70 prosenttia ikiroutaa laskelmiemme mukaan.”

Lähde:

Dalton, Jane. 2020. Climate crisis: Releasing bison, reindeer and horses into the Arctic would slow warming, say scientists The Independent 27.4.