Hieno lintufossiili antaa vihjeitä lintujen aivojen kehityksestä

 Kuva: S. Abramowicz/Dinosaur Institute/Natural History Museum of Los Angeles County

Joel Kontinen

Paleontologit ovat mallintaneet 80 miljoonaa vuotta sitten eläneen Navaornis hestiae -nimisen linnun aivorakenteen erittäin hyvin säilyneen fossiilin ansiosta.

On löydetty 80 miljoonaa vuotta vanha fossiililintu, jonka kallo on säilynyt niin hienosti, että tiedemiehet ovat pystyneet tutkimaan sen aivojen yksityiskohtaista rakennetta.

Sekä iässä että evoluution kehityksessä uusi laji, nimeltään Navaornis hestiae, on melkein puolivälissä varhaisimman tunnetun lintumaisen dinosauruksen, 150 miljoonaa vuotta sitten eläneen Archaeopteryxin, ja nykyisten lintujen välillä. Se asui liitukaudella dinosaurusten, kuten Tyrannosaurus ja Triceratops, rinnalla. Fossiili, joka muistuttaa kottaraista, löydettiin Brasiliasta Presidente Prudenten läheltä vuonna 2016, ja se tunnistettiin välittömästi merkittäväksi, koska on harvinaista, että siltä aikakaudelta on löydetty täydellinen linnun luuranko. 

Mutta Daniel Field kollegoineen Cambridgen yliopistosta ymmärsi vasta vuonna 2022, että kallo oli niin ehjä, että he voisivat skannata sen ja luoda 3D-mallin sen aivoista. Korkean resoluution CT-skannauksen avulla paleontologit voivat kurkistaa fossiileihin. "Tämä edellyttää huolellista "digitaalista dissektiota": kallon jokaisen yksittäisen osan erottamista ja niiden yhdistämistä täydelliseksi, kolmiulotteiseksi rekonstruktioksi", Field sanoo. "Uusi fossiili tarjoaa ennennäkemättömän käsityksen mallista ja ajoituksesta, jolla elävin lintujen aivojen erityispiirteet kehittyivät."

Vuosimiljoonat tässä tekstissä ovat darvinistista arvailuja. Tutkijat eivät ole artikkelissaan kertoneet, onko fossiili nykylintuihin verrattuna jotenkin kehittymättömämpi tai poikkeava, kuten otsikko antaa ymmärtää. 

Lähde:

James Woodford 2024 Exquisite bird fossil provides clues to the evolution of avian brains | New Scientist 13.11.   

Uusin ”liskolintu” Archaeopteryxin fossiili ajoitettiin ammoniittifossiilien perusteella

Monet evolutionistit haluavat nähdä Archaeopteryxin dinosauruksena.



Joel Kontinen

Tuorein Saksasta löydetty Archaeopteryxin fossiili valaisee, miten fossiileja ajoitetaan: Läheltä löydettiin ammoniitteja, joiden iäksi arvioitiin ”152 miljoonaa” vuotta.

Kukaan ei tullut ajatelleeksi, miten Archaeopteryx ja ammoniitit päätyivät samaan kerrostumaan. Etenkin virtaava vesi voi joskus sekoittaa kerrostumia.

Archaeopteryx oli harakan kokoinen lintu, jolla oli siivet, nykylintujen sulat, linnun nokka ja toivomusluu.

Archiella on myös muutamia liskomaisia piirteitä (niin kuin jollain nykylinnuilla), joten evolutionistit haluaisivat tehdä siitä dinosauruksen.

Lähde:

Gannon, Megan. 2018. Oldest Fossil of 'Missing Link' Dinosaur Discovered in Germany. Live Science (30.1.).

Evolutionistit panevat toivonsa puuttuviin renkaisiin

Tuore New Scientist kertoo puuttuvien renkaitten etsinnästä.


Joel Kontinen

Vähintään pari, kolme kertaa vuodessa saamme kuulla uudesta puuttuvasta renkaasta, joka ei enää puutukaan. Harvemmin meille kerrotaan, että vanhoja on hylätty, koska ne eivät sopineetkaan darvinistiseen malliin elämän kehityksestä.

Toimittja Jeff Hecht kartoittaa New Scientistissa välimuotofossiilien etsintää. Evoluutioon uskovat tutkijat pyrkivät löytämään (heidän malliinsa) sopivasta kerrostumasta fossiiileja, jotka täyttävät aukkoja.

Näin he löysivät esimerkiksi Tiktaalik rosean, joka tosin kolmisen vuotta sitten menetti asemansa maaeläinten ja kalojen välimuotona.

Myös Isoäiti-Idalle (Darwinius masillae) kävi köpelösti. Kävi pian ilmi, että Ida oli korkeintaan puoliapinoiden isoäiti.

Evolutionistit ovat yrittäneet tehdä Archaeopteryxistä, sukupuuttoon kuolleesta harakankokoisesta linnusta, höyhenpeitteisen dinosauruksen, koska se on fossiilikerrostumassa alempana (siis vanhempi) kuin ensimmäiset ”höyhenpeitteiset dinosaurukset”, mutta lintujen alkuperä on heille edelleenkin liki ylipääsemätön mysteeri. Ongelmaa ei ratkaista kutsumalla dinosauruksia linnuiksi.

Puuttuvien välimuotojen etsintä ei ole onnistunut pönkittämään darvinismia muualla kuin median otsikoissa. Kambrikauden räjähdys ja elävät fossiilit niin ikään heikentävät evoluution uskottavuutta.

Lähde:

Hecht, Jeff. 2013. Evolution's detectives: Closing in on missing links. New Scientist 2904, 34-38.

Evolutionistit valittelevat Etelä-Korean menetystä

Archaeopteryxiä ei enää esitetä välimuotona Etelä-Korean koulukirjoissa.




Joel Kontinen

Evolutionistit eivät ole kiljuneet riemusta kuultuaan Etelä-Korean tapahtumista. Maan koulutus-, tiede- ja teknologiaministeriö ilmoitti äskettäin, että koulujen oppikirjoja uudistetaan. Niissä ei enää voida käyttää kyseenalaisia todisteita evoluutiosta, esimerkiksi liskolinto Archaeopteryxiä, joka on esitetty matelijoiden ja lintujen välisenä linkkinä. Surullisenkuuluisa – ja virheelliseksi tiedetty - hevosen sukupuu joutui myös hylätyksi.

Nature news tulkitsi tapahtuneen tappioksi, jonka tieteen valtavirta kärsi evoluution vastustajille.

Vertaus on sinänsä kiinnostava. Kun oppikirjasta poistetaan kyseenalaisia todisteita, se on tappio. Mutta olemme toki kuulleet omituisempiakin väitteitä, esimerkiksi sen, että olematon synnytti tyhjästä kaiken olevaisen.

Lähde:

Park, Soo Bin. 2012. South Korea surrenders to creationist demands Nature News (5.6.).

Kun linnusta tehtiin dinosaurus

Archaeopteryx näyttää linnulta, mutta jotkut tutkijat pitävät sitä dinosauruksena.




Joel Kontinen

Kun harakan kokoisella lintufossiililla on siivet ja sulat ja se näyttää linnulta ja kun sillä on linnun nokka ja toivomusluu, sitä voisi luulla linnuksi.

Tutkijat ovat joka tapauksessa pitkään kiistelleet Archaeopteryxistä, koska sillä on myös jonkin verran matelijan piirteitä, esimerkiksi pitkä luinen pyrstö, hampaat ja kynnet siivissä.

Harvalla matelijalla on pyrstöä tai siipiä, mutta kynnet ovat sikäli matelijamaiset, että evolutionistit toivottivat Archien matelijoiden ja lintujen välimuodoksi.

Richard Prum ja Alan Brush myönsivät kuitenkin vuonna 2003 Scientific American -lehdessä: "Archaeopteryx ei tarjoa uusia näkemyksiä siitä, miten sulat kehittyivät, koska sen omia sulkia on miltei mahdotonta erottaa nykylintujen sulista."

Tuuli on sen jälkeen kääntynyt, ainakin vähäksi aikaa. Nature julkaisi hiljattain tutkimuksen, joka uhkaa tiputtaa Archaeopteryxin orreltaan. Tutkijat hankkivat dinosauruksena pitämänsä Xiaotingia zhengn jäämistön fossiilikauppiaalta, joten kukaan ei voi olla täysin varma siitä, mistä se on kotoisin.

Tutkimusryhmän johtaja paleontologi Xing Xu uskoo joka tapauksessa, että Xiaotingia on peräisin Liaoningista Kiinasta myöhäisen jurakauden noin 161–145 miljoonan vuoden ikäisestä kerrostumasta.

Xing Xu ja kollegat uskovat, että Xiaotingia zhengi on dinosaurus. Vaikka heillä (tai muillakaan) ei ole todisteita siitä, että fossiililla oli sulkia, se muistuttaa mitoiltaan Archaeopteryxiä. Ja koska se saattaa olla hiukan vanhempi kuin 150 miljoonan vuoden ikäinen Archie, he uskovat että heidän dinosauruksensa on kaikkien lintujen isosetä.

Archaeopteryxin sulat ja muut lintumaiset piirteet eivät paina vaakakupissa paljon, kun toisessa kupissa on pyrkimys etsiä todisteita siitä, että linnut ovat dinosaurusten jälkeläisiä. Samalla vastakkaiset todisteet lakaistaan maton alle.

Lähteet:

Kaplan, Matt. 2011. Archaeopteryx no longer first bird. Nature news (27.7.).

Prum, Richard O. and Alan H. Brush. 2003. Which Came First, the Feather or the Bird? Scientific American 288 (3): 60 –69.

Yhä vanhempia pehmeitä kudoksia – tällä kertaa ”150 miljoonaa” vuotta vanhan Archaeopteryxin sulissa

Archie on evoluution tunnetuimpia ikoneja.



Joel Kontinen

Sulkien ei pitäisi säilyä 150 miljoonaa vuotta, mutta tuoreessa Proceedings of the National Academy of Sciences- lehdessä julkaistu tutkimus väittää, että juuri näin on käynyt. Kansainvälinen tutkijakaarti kuvasi Archaeopteryxin fossiilia röntgenfluoresenssimenetelmällä ja huomasi, että Archien sulat eivät ole vielä ehtineet fossiloitua.

Ensimmäinen Archaeopteryxin fossiili löytyi pian sen jälkeen kun Charles Darwin oli julkaisut Lajien synnyn vuonna 1859, ja siitä kehkeytyi pian evoluution ikoni. Suomessakin lukion biologian kirjat mainostivat sitä liskolintuna.

Tuore tutkimus sai populaarilehdet taas näkemään linnut dinosaurusten jälkeläisinä. Esimerkiksi New Scientist painotti sitä, että Archaeopteryxissa on samoja mineraaleja – kuparia ja sinkkkiä – kuin nykylinnuissa.

Tällaisilla havainnolla ei juurikaan ole tekemistä dinosaurusten kanssa.

Oleellisempaa olisi pohtia, miten ihmeessä sulka voi säilyttää pehmeytensä 150 miljoonaa vuotta.

Dinosaurusten pehmeiden kudosten tavoin Archie kertonee pikemminkin siitä, ettei se voi olla läheskään niin vanha kuin mitä evolutionistit kuvittelevat.

Lähteet:

Bergmann, U. & al. 2010. Archaeopteryx feathers and bone chemistry fully revealed via synchrotron imaging. Proceedings of the National Academy of Sciences.
http://www.pnas.org/content/early/2010/05/05/1001569107

Hecht, Jeff. 2010. Soft tissue remnants discovered in Archaeopteryx fossil. New Scientist 2760. (10.5.)
http://www.newscientist.com/article/dn18882-soft-tissue-remnants-discovered-in-archaeopteryx-fossil.html