Majavat estävät maastopaloja ja pitävät metsät kurissa

 

Kuva: Steve f, CC BY-SA 2.0.

Joel Kontinen

.

Majava on yksi arvokkaimmista palontorjuntaliittolaisistamme.

Uudessa tutkimuksessa todetaan, että rakentamalla patoja, muodostamalla lampia ja kaivamalla kanavia majavat järjestävät valtavia vesiväyliä ja luovat tulenkestäviä turvakoteja, joihin kasvit ja eläimet voivat suojautua. Joissakin tapauksissa jyrsijöiden tekniikka voi jopa pysäyttää tulen.

"Ei ole väliä, onko tulipalo aivan vieressä", sanoo tutkimuksen johtaja Emily Fairfax, ekohydrologi Kalifornian osavaltion yliopiston Channel Islandsilta. "Majava-padot ovat vihreitä, onnellisia ja terveellisiä."

Vuosikymmenien ajan tiedemiehet ovat tunnustaneet, että Pohjois-Amerikan majava, Castor canadensis, tarjoaa runsaasti ekologisia etuja kaikkialla Pohjois-Meksikosta Alaskaan. Majava-altaiden ja kosteikkojen on osoitettu suodattavan vettä estäen sen pilaantumista, tukevan lohikantaa, sitoen hiiltä ja vaimentavan tulvia. Tutkijat ovat jo pitkään epäilleet, että nämä vettä räiskyttävät arkkitehdit tarjoavat vielä yhden ratkaisevan tärkeän palvelun: hidastavat maastopalon leviämistä.

"Se ei todellakaan ole monimutkaista: vesi ei pala", sanoo Utahin osavaltion yliopiston geomorfologi Joe Wheaton. Kun Sharps Fire oli hiiltänyt 65 000 hehtaaria Idahossa vuonna 2018, Wheaton kompastui vehreään taskuun, joka kimalteli palovyöhykkeellä - majavakosteikko, joka oli vastustanut liekkejä. Yksikään tiedemies ei kuitenkaan ollut koskaan tutkinut tätä ilmiötä perusteellisesti.

"Emilyn tutkimus ei voisi olla ajankohtaisempi", sanoo Wheaton, joka ei ollut mukana tutkimuksessa. "Tämä viittaa luontopohjaisten ratkaisujen ja luonnollisen infrastruktuurin merkitykseen ja antaa meille tieteen tukea sitä."

Osittain Wheatonin havaintojen innoittamana Fairfax ja hänen kollegansa Andrew Whittle valitsivat suuria metsäpaloja, joita oli tapahtunut vuodesta 2000 lähtien viidessä Yhdysvaltain osavaltiossa - Kaliforniassa, Coloradossa, Idahossa, Oregonissa ja Wyomingissa - ja tutkivat satelliittikuvia palojen keskellä tai lähellä olevista majavapadoista ja -lammista. (Majavan infrastruktuuri on niin vaikuttava, että se näkyy avaruudesta.)

Sitten he laskivat kasvien terveyttä koskevalla tilastollisella mittarilla ympäröivän kasvillisuuden rehevyyden ennen tulipaloja, niiden aikana ja niiden jälkeen. Ei ole yllättävää, että kukoistavilla, hyvin kastelluilla kasveilla oli taipumus näkyä eloisina vihreinä satelliittikuvissa, kun taas kuivat kasvit näyttivät suhteellisen ruskealta.

Vihreä, vesittynyt kasvi on tietysti myös vähemmän syttyvää kuin kuivunut, rapea. Ja se tekee majavan ekosysteemeistä niin tulenkestäviä. Majava-padotetuissa virtaosissa, Fairfax ja Whittle havaitsivat, kasvillisuus pysyi yli kolme kertaa mehevämpänä, kun kulopaloja ajettiin puron yli. Majavat olivat kyllästäneet laaksonsa vedellä niin perusteellisesti, että kasvit eivät yksinkertaisesti syttyneet.

Nämä pelastusveneet eivät pelkästään suojaa itseään majavia vastaan: Laaja eläinpopulaatio - mukaan lukien sammakkoeläimet, matelijat, linnut ja pienet nisäkkäät - todennäköisesti törmäävät näihin majavien rakentamiin pakopaikkoihin, Fairfax sanoo. Vaikka tulipalo on elintärkeä voima, joka nuorentaa joidenkin olentojen elinympäristöä, kuten mustaselkäiset tikat, se voi tuhota muita eläinpopulaatioita.

Majavan elinympäristö suojaa myös kotieläimiä ja maatalousmaita, lisää Fairfax, jonka tutkimus julkaistiin tässä kuussa Ecological Applications -julkaisussa. "Jos sinulla on majava-kosteikko, lehmät voivat hyödyntää tätä turvapaikkaa ja selvitä paremmin kulopalojen aikana kuin jos sinun olisi pakattava ne perävaunuihin."

Lisäksi majavat voivat auttaa ekosysteemiä toipumaan metsäpalosta. Pohjois-Washingtonin osavaltiossa Methow Beaver -projektin johtaja Alexa Whipple havaitsi, että majavat edistivät kotoperäisten lajien, kuten pajun ja haavan elpymistä.

Majavat ovat alkuperäiset Kalliovuorilla. Ne rakentavat lampia, käytäviä ja lämpimiä talvikoteja.

Majavattomat virrat sen sijaan siirtyivät todennäköisemmin invasiivisiin kasveihin palamisen jälkeen. Whipple havaitsi myös, että majava-altaat paransivat veden laatua sieppaamalla fosforia sisältävän sedimentin, joka valuu palaneilta rinteiltä.

"Jos maisemamme on kosteampi, voinne vastustaa tulta ja toipua siitä paremmin", sanoo Whipple, jonka tuloksia ei ole vielä julkaistu vertaisarvioidussa lehdessä. "Toivon, että kulo voi olla portti ihmisille ymmärtämään koko etuja, joita majavat tarjoavat."

Huolimatta kaikesta siitä, mitä majavat tekevät, tuhansia tapetaan vuosittain teiden tulvimisen, puiden kaatamisen ja muiden omaisuusvahinkojen vuoksi. Älykkäämpiä, inhimillisempiä käytäntöjä - esimerkiksi tulvien ehkäisylaitteiden, kuten “Beaver Deceivers, käyttäminen ja eläinten siirtäminen tappamisen sijasta - voisi parantaa suhteitamme majaviin ja maastopaloihin, Fairfax sanoo.

"Strategisesti sen hyväksyminen, että majavia pesii paikallisilla vesistöalueilla voi antaa varmuuden siitä, että kaupunkisi ympärillä on märkä maaperä ja märät kasvit", Fairfax sanoo. Itse asiassa, kuten otsikko viittaa, Yhdysvaltain metsäpalvelu saattaa haluta harkita uutta eläinmaskottia: Smokey the Beaver.

Jumala näki jo luomakuntaa luodessaan, että  majavalla on sinä tehtävä.

Lähde: 

Goldfarb,Ben.How beavers became North America's best firefighter. National Geographic 22,9

Australian pääministeri ja muut ausstit eivät pidä Greta Thunbergistä

Kuva; Anders Hellberg, CC BY-SA 4.0.


Joel Kontinen

Kun on 16, niin se mitä sanoo muista, on taatusti totta. Greta Thunbergia vaivaa olettamus, että kaikki, minkä hän uskoo olevan totta, on totta kaikille. Mutta se, mitä Greta Thunberg nyt sanoo Australiasta ei ole aussien mieleen.

Hän sanoo Twitterissä:

"Edes tämän kaltaiset katastrofit eivät näytä tuovan mitään poliittisia toimia. Kuinka tämä on mahdollista?

Koska emme silti pysty muodostamaan yhteyttä ilmastokriisin ja lisääntyneiden äärimmäisten säätapahtumien ja luonnonkatastrofien, kuten #AustraliaFires, välillä.
Tämän on muututtava."

Hän viittaa siihen, että Australian hallitus on syypää paloihin, Näin sanoi Peta Credlin Australian metsäpaloista:

"Victoriassa vuonna 1851 mustan torstain tulipalot tappoivat noin 12 ihmistä, ja niiden uskotaan tuhonneen viisi miljoonaa hehtaaria eli noin kaksinkertaisen alueen, joka on tähän mennessä palannut NSW:ssä. Myös Victoriassa vuonna 1898 tapahtuneessa punaisen tiistain tulipalossa kuoli 12 ihmistä ja se tuhosi noin 2000 rakennusta. Viktoriassa palot helmikuun ja maaliskuun 1926 aikana tappoivat 60 ihmistä. Vuoden 1939 mustan perjantain palot, jotka jatkuivat myös yli kaksi kuukautta, tappoivat 71 ihmistä. Vielä vuonna 1944 yhden kuukauden mittaisessa Viktoriassa sattuneessa tulipalossa kuoli lähes 20 ihmistä. Vuonna 1967 Tasmanian mustan tiistain palossa kuoli 62 ihmistä. Tuhkakeskiviikkona vuonna 1983 tulipaloissa Victoriassa ja Etelä-Australiassa kuoli 75 ihmistä ja tuhoutui noin 2500 kotia. Ja vuonna 2009 Victoriassa mustana lauantaina kuoli 173 ihmistä ja tuhoutui noin 4500 rakennusta.

Vuonna 1908 kirjoitetussa runossa sanotaan:

”Rakastan auringon polttamaa maata
laajojen tasankojen maa
uljasten vuoriston maata
kuivuus ja tulvivat sateet.”

Myös pääministeri Scott Morrison ei ollut ilahtunut ruotsalaisen ilmastohankkeesta. Hän sanoi, että australialaisten etu on ruotsalaistyttöä suurempi syy painottaa, että hän tekee sen, mikä on oikein australialaisille.

Lähde,

Lifson, Thomas. 2019.. Greta Thunberg Australian prime minister calls out Greta Thunberg for capitalizing on bushfires. Lite Site News (24. 12.),