New Scientist palaa lumipallomaapalloon

Kuva. Mark Garlick / Science Photo Library.




Joel Kontinen

Auringon ajatellaan olleen kerran kauempana maapallosta kuin nykyään. Sen olisi pitänyt jättää Maapallo jäätyneeksi globaaliksi lumipalloksi. Se, ettei näin tapahtunut, heikkona nuorena auringon paradoksina tunnettu teoria on jo kauan vaivannut tähtitieteilijöitä, mutta nyt meillä saattaa olla vastaus: kuu auttoi pitämään Maan lämpimänä.

New Scientist palaa tähän sekulaariseen ongelmaan. Vielä jokin aika sitten NS väitti, että lumipallomaapallon esti Auringon ajatellaan olleen kerran kauempana maapallosta kuin nykyään. Sen olisi pitänyt jättää Maapallo jäätyneeksi globaaliksi lumipalloksi. Se, ettei näin tapahtunut, heikkona nuorena auringon paradoksina tunnettu teoria on jo kauan vaivannut tähtitieteilijöitä, mutta nyt meillä saattaa olla vastaus: kuu auttoi pitämään Maan lämpimänä.

New Scientist palaa tähän sekulaariseen ongelmaan. Vielä jokin aika sitten NS väitti, että lumipallomaapallon esti etelämantereen kylmyys.

Auringon menneisyyden mallit viittaavat siihen, että aurinko oli jopa 70 prosenttia himmeämpi nykyisestä ensimmäisen 100 miljoonan vuoden aikana. Maapallon pinnan olisi pitänyt jäätyä.

Ongelman siis aiheuttaa himmeä nuori aurinko -teoria, joka on naturalisteille varsinainen paradoksi. Carl Sagan ja George Mullen pohtivat sitä jo vuonna 1972, eikä kukaan ole vieläkään onnistunut sitä ratkaisemaan. Aurinko olisi teoreettisten laskelmien mukaan ollut huomattavasti himmeämpi alkuaikoina, minkä seurauksena maapallon keskilämpötila olisi pitkään ollut pakkasen puolella. Tätä hypoteettista ilmiötä kutsutaan lumipallomaapalloksi (snowball earth).

Jotkut spekuloivat, että 717–636 miljoonaa vuotta” sitten jääkaudet olivat niin ankaria, että jää ulottui navoilta päiväntasaajalle. Suuresta iästä koituu ongelmia paitsi ihmisille myös planeetallemme ja Auringolle. Maapallolla ei oikeastaan pitäisi olla elämää, jos aurinkokuntamme olisi 4,6 miljardin vuoden ikäinen.

Naturalisteilla/materialisteilla on myös muita paradokseja, esimerkiksi maapallon magneettikenttä.

Ja tutkimusten mukaan Maa oli jo alussa vetinen, joten sekulaarien tiedejulkaisujen markkinoima planeettamme historia ei pidä paikkaansa.

Eli nyt kuu on New Scientist -lehden mukaan estänyt maapallon muodostumasta lumipalloksi.


Lähde:

Callaghan, Jonathan O 2020. New Scientist 10.7

Muinainen lumipallomaapallo huuhtoutui alas nopeasti – juuri kambrikauden räjähdystä edeltävänä aikana

Kuva: Joe Mastroianni, National Science Foundation, Public domain.




Joel Kontinen

Yli puoli miljardia vuotta sitten evoluution kannattajat uskoivat planeettamme olleen jättimäinen lumipallo , joka kiersi avaruudessa. Ongelman aiheuttaa himmeä nuori aurinko, joka on naturalisteille varsinainen paradoksi. Carl Sagan ja George Mullen pohtivat sitä jo vuonna 1972, eikä kukaan ole vieläkään onnistunut sitä kunnolla ratkaisemaan.

Jäätiköt peittivät maapallon aina päiväntasaajan puolelle tässä salaperäisessä himmeä nuori aurinko -ajanjaksossa, jonka geologit ajattelivat tapahtuneen ainakin kaksi kertaa maan muinaisessa menneisyydessä. Nyt tiedemiehet ovat todenneet, että lumipallon viimeinen jakso päättyi todennäköisesti hyvin nopeasti noin 635 miljoonaa vuotta sitten.

Toisaalta jotkut uskovat, vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan, että maa oli lämmin jo alusta lähtien.

Vaikka Xiao ja kollegat eivät tietenkään tiedä, mikä sen aiheutti, antiikin tulivuoren päästämä hiilidioksidi saattaa olla aiheuttanut kasvihuonetapahtuman, jolloin jää on saattanut sulaa nopeasti.

Xiao ja kollegat ajoittivat tulivuoren kiviä Etelä-Kiinan Yunnanin maakunnasta. Nämä löydettiin toisenlaisen kallioperän alta. Sitä kutsutaan nimellä ”cap carbonates”. - ainutlaatuiset kalkkikiven ja dolotonin kerrostumat, jotka muodostuivat himmeä nuori aurinko -ajanjaksona ilmakehän korkean hiilidioksiditason vuoksi.

Käyttämällä radiometrisiä ajanmääritystekniikoita, joukkue löysi tulivuoren kiviä, jotka ovat ”634,6 miljoonaa vuotta” vanha plus /miinus 880.000 vuotta. Yksin tämä uusi ajanmääritys ei voinut kertoa sulamisprosessin nopeutta.

Mutta vuonna 2005 eräs tutkijaryhmä ajoitti tulivuoren kiviä, jotka olivat samankaltaisen kerroksen yläpuolella eri paikassa - Kiinan Guizhoun maakunnassa. Ne olivat iältään 635,2 miljoonaa vuotta, plus /miinus 570 000 vuotta.

Näin siis evoluutio edisti tietä kambrikauden räjähdykselle.

Lähde:

Joel, Lucas. Ancient ‘Snowball Earth’ thawed out in a flash. Science (2.4.).

Lumipallomaapallo: Vuosimiljoonat aiheuttavat villejä spekulaatioita

Kuva: Joe Mastroianni, National Science Foundation, Public domain.




Joel Kontinen

Suuresta iästä koituu ongelmia paitsi ihmisille myös planeetallemme ja Auringolle.

Maapallolla ei oikeastaan pitäisi olla elämää, jos aurinkokuntamme olisi 4,6 miljardin vuoden ikäinen.

Aurinko olisi teoreettisten laskelmien mukaan ollut huomattavasti himmeämpi alkuaikoina, minkä seurauksena maapallon keskilämpötila olisi pitkään ollut pakkasen puolella.

Jotkut spekuloivat, että ”717–636 miljoonaa vuotta” sitten jääkaudet olivat niin ankaria, että jää ulottui navoilta päiväntasaajalle.

Tätä hypoteettista ilmiötä kutsutaan lumipallomaapalloksi (snowball earth).

Ongelman aiheuttaa himmeä nuori aurinko, joka on naturalisteille varsinainen paradoksi. Carl Sagan ja George Mullen pohtivat sitä jo vuonna 1972, eikä kukaan ole vieläkään onnistunut sitä ratkaisemaan.

Jotkut tosin pyrkivät näkemään yhtäläisyyksiä Etelämantereen jääkenttien ja lumisen maapallon välillä. Heidän mielestään elämä pystyy sinnittelemään myös hyvin ankeissa oloissa, joten ehkäpä ankarat jääkaudetkaan eivät ole voineet sitä tuhota.

Mutta naturalistisessa selitysmallissa ei ole uskottavaa mekanismia, joka saisi jääkauden aikaan.

Vain maailmanlaajuisen tuhotulvan jälkimainingit ovat voineet synnyttää jääkauden.

Naturalisteilla/materialisteilla on myös muita paradokseja, esimerkiksi maapallon magneettikenttä.

Ja tutkimusten mukaan Maa oli jo alussa vetinen, joten sekulaarien tiedejulkaisujen markkinoima planeettamme historia ei pidä paikkaansa.

Lähde:

Barras, Colin. 2018. Weird Antarctic ice may explain how life endured on frozen Earth. New Scientist (21.3.).