30 prosenttia eliölajeista on katoamassa

 

Joel Kontinen

Evolutionistit uskovat, että kun laji on elänyt jonkin aikaa maan päällä, se kuolee. Nyt näyttää siltä, ​​että noin 30 prosenttia erilaisista eläimistä on katoamassa.

Biologisen monimuotoisuuden vuoksi lakisääteisesti suojeltu maa- ja vesipinta-ala on kasvanut alle 0,5 prosenttia vuodesta 2020, joten maailma on kaukana tavoitteestaan ​​suojella 30 prosenttia maapallosta.

"Viimeisten neljän vuoden aikana on tapahtunut jonkin verran edistystä, mutta emme edisty läheskään tarpeeksi pitkälle tai tarpeeksi nopeasti", YK:n ympäristöohjelman toiminnanjohtaja Inger Andersen sanoi lehdistötiedotteessa.

Vuonna 2022 maat sopivat merkittävästä sopimuksesta biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseksi COP15-huippukokouksessa Montrealissa ja lupasivat luoda suojelun 30 prosentille kaikista maa- ja sisävesistä ja 30 prosentista valtameristä vuosikymmenen loppuun mennessä. Tätä pidettiin vähimmäissuojana, joka tarvitaan sukupuuttoon kuolemisen välttämiseksi ekosysteemeissä ympäri maailmaa, ja se vaatisi maan suojelun noin kaksinkertaistamista ja merialueiden suojelun kolminkertaistamista.

Nyt, kun maat ovat kokoontuneet COP16:n biologista monimuotoisuutta käsittelevään huippukokoukseen Kolumbiaan, virallinen päivitys osoittaa, että maailma on jäänyt kauas jäljessä tästä "30 x 30" -tavoitteesta.

Lähde:  

James Dinneen 2024. COP16: The world is falling far short of its goal to halt biodiversity loss | New Scientist28.10.

 

Eläinlajit ovat paljon nuorempia kuin mitä niiden evoluution mukaan pitäisi olla, uusi sekulaarinen tutkimus kertoo

Kuva: National Human Genome Research Institute, Public domain.




Joel Kontinen

Suurin osa eläimistä ilmaantui maapallolle samaan aikaan ihmisen kanssa, noin 100 000 – 200 000 vuotta sitten, tuore DNA-viivakoodaukseen perustunut tutkimus kertoo.

Mark Stoeckle (Rockefeller University) ja David Thaler (Baselin yliopisto) kävivät läpi tutkimustiedot 100 000 nykylajin mitokondriaalista DNA:sta. Ne oli kerätty aiemmissa tutkimuksissa.

Toisin kuin nukleaarinen DNA, mitokondriaalinen DNA periytyy vain äidiltä.

Stoecklea ja Thaleria kiinnosti etenkin COI-niminen geeni, jonka avulla voidaan luoda DNA-viivakoodeja.

Heidän oli vaikea uskoa, mitä heidän tutkimuksensa kertoi, eli että lajit ilmaantuivat evoluution kannalta liian myöhään, joten he spekuloivat, että jokin katastrofi tappoi entiset lajit yllättävän myöhään.

Jos he uskoisivat Genesikseen, niin he huomaisivat, että Nooan ajan vedenpaisumus olisi loogisin selitys. Se tuhosi valtaosan elämästä noin 4 500 vuotta sitten.

Lähteet:

Arce, Nicole. 2018. Massive Genetic Study Reveals 90 Percent Of Earth’s Animals Appeared At The Same Time. Tech Times (30.5.).

Stoeckle, M.Y. ja D.S. Thaler. 2018. Why should mitochondria define species? Human Evolution 33 - n. 1–2 (1–30).

Luolamaalausten biisoni vahvistaa Genesiksen lajiensa mukaan -periaatteen

Visentti eli euroopanbiisoni (Bison bonasus). Kuva: Michael Gäbler, Creative Commons (CC BY 3.0).






Joel Kontinen

DNA-tutkimus viittaa siihen, että osa Euroopassa jääkaudella luoliin ikuistetuista biisoneista oli biisonien ja härkien hybridejä. Suomeksi näitä nautaeläimiä (Bos primigenius) kutsutan proosallisesti alkuhäriksi.

Tutkijat olivat aiemmin olettaneet, että luolataiteilijat olivat jääkauden kuluessa omaksuneet eri tyylisuuntauksen, mutta uusi DNA-tutkimus osoittaa, että he olivat kuvanneet sen ajan nautaeläimiä tarkasti.

Nämä hybridibiisonit vahvistavat taas kerran Genesiksen lajiensa mukaan -periaatteen. Kaikki nautaeläimet kuuluvat ilmeisesti samaan lajiin, joten ei ole ihme, jos ne pystyvät lisääntymään keskenään.



Lähde:

Klein, Alice. 2016. Mystery beast in ice age cave art revealed as cow-bison hybrid. New Scientist (18.10.).

Isot kissat eivät juuri ole muuttuneet ”kuuteen miljoonaan vuoteen”

Kissaeläinten isoisä muistuttaa läheisesti lumileopardia (yllä). Kuva: Bernard Landgraf, Wikipedia (the GNU Free Documentation License, Version 1.2).



Joel Kontinen

Hiljattain löydetty Panthera blytheaen fossiili osoittaa tutkijoiden mukaan, että pantterimaiset isot kissat elivät Himalajan vuoristossa jo ”kuusi miljoonaa” vuotta sitten eli kaksi miljoonaa vuotta aiemmin kuin he olivat otaksuneet.

Tutkijat löysivät Tiibetistä osittaisen kallon, jonka yläleuassa oli vielä jokunen hammas, ja muita luita, ja julkaisivat löydöksensä äskettäin Proceedings of the Royal Society B -tiedelehdessä.

Lumileopardia suuresti muistuttava Panthera blytheae kertoo meille siitä, että kissaeläimet ovat pysyneet kissaeläiminä eivätkä muuttuneet toisiksi Genesiksen lajeiksi.

Lajiensa mukaan on edelleenkin varteenotettava teoria.

Lähde:

Perkins, Sid. 2013. Leopard-like creature is the oldest big cat yet found. Discovery of Panthera blytheae fossils strengthens an Asian origin for pantherine carnivores. Nature news (13.11.)

Hyvästi Torosaurus!

New Scientist ehdottaa, että dinosauruslajeja oli vähemmän kuin mitä ennen luultiin.



Joel Kontinen

Dinosauruslajeja saattoi olla huomattavasti vähemmän kuin mitä ennen luultiin. New Scientist kertoi tällä viikolla John Scannellan ja Jack Hornerin tutkimuksista. He vertasivat 29:ää Triceratopsin ja 9:ää Torosauruksen pääkalloa ja huomasivat, että kukaan ei ole koskaan löytänyt nuoren Torosauruksen fossiilia.

Heidän mukaansa Torosaurusta ei lajina ole olemassa, vaan kyse on aikuisesta Triceratopsista.

Viime lokakuussa National Geographicin dokumentti Dinosaurs Decoded jo ehdotti, että dinosauruslajeja oli kolmannes vähemmän kuin mitä ennen luultiin.

Luomisperspektiivistä katsottuna dinosauruslajien harventaminen oli täysin odotettua. Evolutionistit ovat aivan liian usein nimenneet uuden fossiilin omaksi lajiksi.

Lähde:

Lawton, Graham. 2010. Morph-osaurs: How shape-shifting dinosaurs deceived us. New Scientist 2771 (28.7.)