Eläinten tietoisuus

Kuva:Victor1153/Shutterstock

 Joel Kontinen

Ovatko eläimet tietoisia? Ymmärrämme vihdoin, että monet lajit ovat. Tiede vihdoin vahvistaa sen, mitä monet ihmiset ovat pitkään epäillyt - että nisäkkäillä, linnuilla ja ehkä joillakin selkärangattomilla on tajunnan elementtejä.

Viime vuosikymmeninä kokeet ovat alkaneet saavuttaa sen, mitä eläinten kanssa työskentelevät ihmiset ovat aina tienneet – että eläimillä on sisäinen elämä, eikä tietoisuus ole pelkästään inhimillistä. Tietoisuus on käsite, jota on hyvin vaikea määritellä.

Ainakin koirat tuntuvat ymmärtävän tunteita ja jopa sanoja.

Lähde:

Penny Sarchet 2024. Are animals conscious? We’re finally realising that many species are | New Scientist 18.7. 

 

Krokotiili suojeli koiranpentua

Kuva: Journal of Threatened Taxa, 

Joel Kontinen

 Threatened Taxa -lehdessä julkaistu raportti kertoo, kuinka pentu, jota villit koirat olivat ajaneet takaa, haki suojaa Maharashtra-alueen Savitri-joen matalissa vesissä, Intiassa. Joessa oli kuitenkin mukger-krokotiileja, jotka tunnetaan mahdollisuuden petoina, mutta yllättäen matelijat auttoivat varovaisesti koiraa pääsemään turvallisesti joen rantaan kaukana muista koirista sen sijaan, että hyökkäisivät sen kimppuun.

Tämä krokotiilien epätavallinen ele herätti tutkijoiden kiinnostuksen, sillä yleensä nämä krokotiilit nähdään merkittävänä uhkana ihmisille, jotka tunkeutuvat niiden luonnollisiin elinympäristöihin Intiassa, Sri Lankassa, Pakistanissa ja Nepalissa.

Vaikka raportti tunnistaa tämän poikkeuksellisen tilanteen analyysin spekulatiiviseksi ja krokotiilit voisivat yksinkertaisesti menettää kiinnostuksensa koiraan saaliina, päätelmä viittaa mahdollisuuteen tietoisesta empatiakäyttäytymisestä lajien välillä.

“Kun otetaan huomioon, että mugg-krokotiili oli hyvin saavutettavissa ja olisi voinut helposti syödä koiran, se, että kumpikaan niistä ei hyökännyt, vaan sen sijaan valitsi ohjata sen pois rannalle, viittaa nälän puuttumiseen. Ehdotamme, että tämä on esimerkki mugg-krokotiilien tietoisesta käyttäytymisestä, mikä osoittaa ‘emotionaalista empatiaa’ lajien välillä, vähän tutkittu ilmiö, vaikka yhden lajin kyky kokea emotionaalisia tunteita toista lajia kohtaan ansaitsee tunnustusta.”

Tämä voi kuulostaa oudolta, mutta alun Genesiksen kuvaamassa Eedenin maailmassa pedot ja muut eläimet olivat sovussa keskenään, 

Eedenistä tuulee vähän väliä:

• Irlantilaisella farmilla kissa adoptoi ankanpojat.
• Venäjällä naarasleijona paimentaa lampaita.
• Vuohesta tuli tiikerin paras kaveri
• Iguaanat syövät vain kasviksia.
• Hämähäkille kelpaa vain kasvisruoka.

Lähde;

Journal of Threatened Taxa

Siperiasta löytyi ”18.000” vuoden ikäinen koiranpentu

Kuva. Sergey Fedorov/The Siberian Times, fair use doctrine.




Joel Kontinen

Siperia tuottaa meille vanhoja eläimiä. Mutta ne eivät näytä niin vanhoilta kuin niiden pitäisi.

Äskettäin, jäätävästä haudasta jääkauden koira löytyi lähes täydellisessä kunnossa. Sillä oli anturat ja kynnet sekä runsaasti karvoja jäljellä silmäripsissään ja viiksissään.

Pennulla oli maitohampaat, mikä viittaa siihen, että se oli alle 2 kuukauden ikäinen kuollessaan. Keho on niin hyvin säilynyt, että sen sukulaisuus susiin on selvästi näkyvissä, The Siberian Times raportoi äskettäin.

Koirat ovat suden jälkeläisiä, ja niiden suku on ehkä muuttunut muinaisen DNAn todisteiden perusteella jo 40 000 vuotta sitten. Tukholman yliopiston paleogenetiikkakeskuksen tutkijat suorittivat geenitestejä Siperian pennun jäänteillä, mutta he eivät pystyneet selvittämään, edustaako muumio koiraa vai sutta, Times ilmoitti.

New Scientist kertoo, että muumio oli sekä koirien että susien esi-isä.

Äskettäin Siperiasta löydetyt jäännökset eivät näytä vanhoilta. He löysivät myös hevosen, jossa on juoksevaa verta. Äskettäin löydettiin hevonen, josta on nestemäistä verta.

Myös 10.000 vuotta vanhat luolaleijonat eivät ole ehtineet fossiloitua.

Siperiasta on myös löydetty 50 000 vanha sudenpentu, joka oli täydellisesti ehjä, niin että sen pää, häntä, tassut, iho ja nahka olivat tunnistettavissa.

Lähde.

Weisberger, Mindy. 2019. Mummified Pup Died in Siberia 18,000 Years Ago ... And Might Be a Wolf (or Something Else) Live Science. (2. 12.).

Simpanssin työmuisti on laaja mutta ei niin laaja kuin kakadulla

Kuva: Richard Lydekker, public domain.



Joel Kontinen

Tutkijat ovat havainneet, että simpanssin työmuisti on melkein yhtä hyvä kuin ihmisellä. Tämä kävi ilmi, niille tehdystä laatikkoleikistä.

Me käytämme lyhytkestoista muistia päivittäin. sen avulla voimme selvittää ostosten kulut. Entä simpanssi?

”Max Planck -instituutin evoluutioantropologian osaston, St. Andrewsin yliopiston ja Wienin eläinlääketieteellisen yliopiston yhteinen tutkimus selvitti tätä.

Kokeessa simpanssit etsivät ruokaa useista pienistä laatikoista, joiden läpi ei voinut nähdä. Simpanssit näkivät ensin, kuinka niihin piilotettiin ruokaa.

Sitten apinat saivat etsiä ruokia osoittamalla näitä laatikoita yksitellen. Jos apinan valitsema laatikko sisälsi ruokaa, simpanssi sai laatikon sisältämän ruokapalkinnon. Jokaisen simpanssin valinnan jälkeen laatikot peitettiin 15 sekunnin ajaksi.

Jos simpanssi halusi kaiken laatikoiden sisältämän ruuan, oli sen parasta muistaa, mistä laatikosta se oli jo etsinyt ruokaa.

Sitten tutkijat lisäsivät tehtävän vaikeutta. Laatikoiden määrää lisättiin kunkin simpanssin kykyjen mukaan. Lisäksi laatikoiden paikkoja sekoitettiin hakujen välillä.”

Samanlainen koe on tehty myös linnuilla. Niiden piti muistaa, millä avaimilla pääsi tietyn esteen ylitse.

Esimerkiksi kakadut ja varikset päihittivät apinat, jotka evolutionistien mukaan ovat sukulaisiamme.

Elefantilla saattaa olla vielä terävämpi muisti kuin simpanssilla.


Lähde:

Paukku, Timo. 2019. Simpanssin työmuisti on yhtä hyvä kuin ihmisellä, laatikkoleikki paljasti. Helsingin Sanomat (25.7.).

Koirien historia ei mairittele Darwinia

Kuva: morphdog, cc by-sa 4.0.




Joel Kontinen

Evolutionistit kertovat useita tarinoita koirien kesyyntymisestä, mutta mitään niistä ei voida varmasti osoittaa todeksi.

Äskettäin tutkijat analysoivat uudestaan Saksasta satakunta vuotta sitten löydettyä koiran fossiilia, jonka iäksi arvioitiin 14 200 vuotta. Se oli toistuvasti kärsinyt potentiaalisesti tappavasta taudista, mutta selvinnyt niistä ja lopulta päätynyt samaan hautaan nelikymppisen miehen ja parikymppisen naisen kanssa.

Tämä viittaa siihen, että ihmiset pitivät koiraa lemmikkinä jo oletetulla kivikaudella.

Vaikka jotkut evolutionistit ovat väittäneet näkevänsä koiraroduissa evoluutiota, koirat osoittavat selvästi, että Genesiksen lajiensa mukaan -periaate pitää edelleenkin paikkansa.

Niinpä esimerkiksi Australian villikoira dingo ja koiran ja suden risteymä eivät tue evoluutiota.

Aivan liian monet koirarodut on jalostettu pilalle, mikä osoittaa evoluution mahdottomuuden.

Monesti sekarotuiset taas voivat mainiosti.

Lähde:

Barras, Colin. 2018. Oldest dog burial suggests prehistoric humans loved dogs as pets. New Scientist (8. 2.).