Näytetään tekstit, joissa on tunniste hobitti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hobitti. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 17. toukokuuta 2026

Neandertalinihmiset hoitivat hammasreiän poraamalla hampaaseen

 

Kuva: Hexian Culture, Tourism and Sports Bureau, Ma’anshan,

Joel Kontinen

Siperialaisesta luolasta löydetty 59 000 vuotta vanha neandertalinihmisen hammas osoittaa merkkejä tarkoituksellisesta poraamisesta syvän reiän hoitamiseksi, mikä siirtää varhaisimpia todisteita hammaslääketieteestä noin 45 000 vuotta taaksepäin.

Alempi toinen poskihammas – jota epäillään vaivaavan bakteerien aiheuttama reikiintyminen – sisältää merkkejä kokeneesta kivityökaluilla poraamisesta kolmessa vaiheessa aina hampaiden pulpaan asti.

Vaikka toimenpide olisi ollut tuskallinen, se todennäköisesti lievitti kipua henkilöllä, joka jatkoi pureskelua hampaalla, mahdollisesti vuosien ajan, sanoo Kseniya Kolobova Venäjän tiedeakatemiasta.

Myös hobittit ovat kuulemma saaneet nauttia hammaslääkärien taidosta. Tämä osoittaa, että hobittit ja  neandertalinihmiset eivät olleet lähtöisin apinoista.

Lähde:

Christa Lesté-Lasserre 2026 Neanderthals treated a dental cavity by drilling into the tooth | New Scientist 13.5.

lauantai 4. tammikuuta 2025

Mikä vaikutti siihen, että Florensinihminen katosi kokonaan?

 


Kuva: Mauricio Ainton/Tieteen Valokuvakirjasto

Joel Kontinen

Ilmastonmuutos on saattanut tappaa muinaiset "hobitit"- Homo floresiensis, metrin korkuinen muinainen ihminen, eli Etelä-Tyynenmeren Floresin saarella ja metsästi kääpiönorsuja noin 50 000 vuotta sitten – ja nyt näyttää siltä, ​​että ilmastonmuutoksella oli osansa molempien lajien tuhoutumiseen.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama ankara kuivuus on saattanut johtaa Indonesian kääpiönorsujen ja niitä metsästäneiden "hobittien" kaltaisten ihmisten vähenemiseen. Noin 50 000 vueotta sitten noin metrin korkuinen Homo floresiensis kukoisti Etelä-Tyynenmeren Floresin saarella syömällä stegodoneiksi kutsuttujen kääpiönorsujen lihaa.

On myös muita teorioita, miksi Floresin ihmiset katosivat. Ne olivat saattaneet sairastua tautiin, jonka jodin puutteesta kärsivän nykyihmisen tunnuksena on pään pieneneminen.

Lähde: 

Christa Lesté-Lasserre 2025 Climate change may have killed ancient 'hobbit' hominins | New Scientist 3.1. 


 


tiistai 19. syyskuuta 2023

Darvinistit eivät tiedä, miten ihminen kehittyi

Kuva; Chuang Zhao.

Joel Kontinen 

Miksi Aasian muinaiset apinaihmiset ovat niin salaperäisiä

Evoluution mukaan Aasian muinaisista ihmisistä on paljon fossiileja, mutta tiedemiehet eivät ole yksimielisiä siitä, ketä he ovat.

Tieteessä on monenlaista epävarmuutta. Joskus epävarmuus johtuu hyvin vähäisestä datasta. Tiedetään esimerkiksi hyvin vähän hominiinien evoluution ensimmäisistä parista miljoonasta vuodesta, koska siitä ajanjaksosta on vain muutama yksilö: 7 miljoonaa vuotta vanha Sahelanthropus tchadensis, 6 miljoonaa vuotta vanha Orrorin tugenensis. ja muita fossiileja, esimerkiksi ´Deenisovan ihminen ja hobitti,  

 Lähde; 

Marshall, Michael. 2023, New Scientist . 15. 9.  

lauantai 2. huhtikuuta 2016

Evolutionistin kummajainen: Hobitti (Floresin ihminen) on vanhempi kuin dinosaurus


Ajoitusmenetelmät voivat yllättää. Joskus dino voi niiden mukaan olla hobittia nuorempi.





Joel Kontinen

Radiometriset iänmääritysmenetelmät voivat yllättää. Kun pikkuruinen hobitti eli Homo floresiensis löydettiin vuonna 2003, se ajoitettiin 18 000 vuoden ikäiseksi.

Tutkijat ovat kiistelleet hobittien statuksesta jo alusta lähtien, ja sama meno näyttää jatkuvan loputtomiin.

Nyt tutkijat paljastavat, että hobitin maallisia jäännöksiä ei ajoitettu, vaan lukema perustui sitä ympäröivän maaperän ”geologiseen analyysiin”.

Strategia ei ollut poikkeus. Evolutionistit monesti ajoittavat fossiileja niitä sisältävän kerrostuman mukaan, koska he olettavat niiden olevan yhtä vanhoja.

Äskettäin myös hobitin fossiili ajoitettiin. Se ikääntyi hetkessä vähintään 60 000 vuoden ja enintään 100 000 vuoden vanhaksi.

Näitä lukemia kannattaa verrata dinosaurusten luiden ajoitukseen. ICR:n tutkijat julkaisivat viime vuonna dinojen radiohiili-iät. Niistä alin (nuorin) oli 17 850 +/- 40 vuotta, ja ylin (vanhin) oli 49 470 +/- 510 vuotta.

Ihminen on siis elänyt ennen dinosauruksia, jos ajoitusmenetelmiin on uskomista.

Meidän on hyvä muistaa, että yksi ajoitusmenetelmien perusolettamuksista on se, että maapallon olot ovat aina olleet vakiot. Harva enää uskoo siihen.

Viimeksi helmikuussa tutkijat kyseenalaistivat zirkoniajoituksen perusolettamuksen. Sitä ennen he ilmoittivat, että uraani -lyijy -iänmääritysmenetelmä antaa liian suuria lukuja ja menetelmissä on muitakin heikkouksia. Esimerkiksi auringonpurkaukset vaikuttavat radioaktiivisten aineiden hajoamisnopeuteen.

Lisäksi Nooan ajan vedenpaisumus on sekoittanut ajoitusta perin pohjin antamalla liian suuria lukemia.


Lähteet:

Gramling, Carolyn. 3016. The ‘hobbit’ was a separate species of human, new dating reveals. Science (30.3.).

Thomas, Brian ja Vance Nelson. 2015. Radiocarbon in Dinosaur and Other Fossils. Creation Research Quarterly 51:4, 299–311.

keskiviikko 6. elokuuta 2014

Ihmisen evoluution ongelmat jatkuvat: nyt epäillään hobittia (H. floresiensis)

Uusi tutkimus vie hobitilta alalajistatuksen. Kuva: Tim Evanson, Flickr.



Joel Kontinen

Evolutionistit ovat jo ehtineet kunnioittaa vuonna 2003 Indonesiaan kuuluvalta Floresin saarelta löydettyjen hobittien (H. floresiensis) luolaa pyhänä maana.

He taisivat hätäillä liikaa. Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) julkaisi juuri tutkimuksen, joka kiistää hobittien aseman erillisenä ihmislajina.

Maciej Henneberg kollegoineen sanoo, että tunnetuin hobitti eli yksilö, joka tunnetaan koodinimeltlä LB1, kärsi Downin syndroomasta.

Tutkijat ovat aiemmin ehdottaneet, että pienikokoisuus johtui joko mikrokefaliasta (pienipäisyydestä) tai jostain muusta kasvua estävästä oireyhtymästä.

Joidenkin mielestä hobitti oli jodinpuutteesta kärsivä nykyihminen.

Henneberg ja kollegat toteavat, että ihmisiä ei pitäisi luokitella eri lajeiksi sen perusteella, että he kärsivät jostain taudista.

Evolutionistien ongelmat mutkistuvat sitä mukaa kuin lajit vähenevät. Viime kuussa Science myönsi, että oletettu esi-isämme Homo heidelbergensis ei ollut erillinen ihmislaji.

Hobittien statuksen menetys heikentää entisestään myös progressiivisen kreationismin kannattajien uskomusten johdonmukaisuutta. He esimerkiksi uskovat, että hobitit, neadertalilaiset ja H. erectus olivat sieluttomia apinaihmisiä.

Heidän uskomuksensa ei kestä kriittistä tarkastelua. Luopumalla vuosimiljoonista he löytäisivät tien takaisin Raamatun maailmankuvaan, jossa kuolema ja kärsimys ovat syntiinlankeemuksen seurauksia.

Lähde:

Henneberg, Maciej et al. 2014. Evolved developmental homeostasis disturbed in LB1 from Flores, Indonesia, denotes Down syndrome and not diagnostic traits of the invalid species Homo floresiensis. PNAS.










maanantai 23. kesäkuuta 2014

Hobittien fossiililuola on pyhää maata – ainakin evolutionistien mielestä

Pyhä Hobitti? Kuva: Tim Evanson, Flickr.




Joel Kontinen

Teistiset evolutionistit yrittävät vakuutella itselleen ja seuraajilleen, että evoluutio on puhdasta luonnontiedettä. Darvinistiset evolutionistit eivät aina näe asioita tällä tavoin.

Vuonna 2000 tieteenfilosofi Michael Ruse kirjoitti National Post -lehdessä, että evoluutio on maailmanselitysmalli, joka kilpailee kristinuskon kanssa. Hän sanoi suoraan, että evoluutio on uskonto.

Monet muutkin ovat oivaltaneet evoluution uskonnollisen sävyn.

Vuonna 2007 Science luonnehti luolaa, josta Floresin ihminen (Homo floresiensis) löydettiin, pyhäksi maaksi (hallowed ground).

Vuonna 2003 Indonesiaan kuuluvalta Floresin saarelta löydettiin pieni ihmisfossiili, jota alettiin kutsua J. R. R. Tolkienin Keski-Maan sankarien mukaan Hobittiksi. (Lue lisää tästä, tästä, tästä ja tästä).

Evolutionisteilla on taipumus kunnioittaa vanhoja fossiileja suuresti, ikään kuin ne olisivat pyhäinjäännöksiä. Ehkä ne heille niitä ovatkin.

Lähde:

Culotta, Elizabeth. 2007. The Fellowship of the Hobbit. Science 317 (5839), 740–742.





sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Uusi tutkimus: Hobitti oli jodinpuutteesta kärsivä nykyihminen



Kärsivätkö Frodo ja Sam jodinpuutteesta?



Joel Kontinen

Hobittikeskustelu on viime aikoina jatkunut varsin vilkkaana. (Lue lisää esimerkiksi tästä, tästä, tästä, tästä ja tästä.) Uusimman tutkimuksen mukaan hobitti ei ollut erillinen ihmislaji vaan jodin puutteesta kärsivä H. sapiens.

Länsi-Australian yliopiston emeritusprofessori Charles Oxnard ja kollegat julkaisivat äskettäin PloS ONE:ssa tutkimuksen, jossa he vertasivat kretinismistä kärsineiden ihmisten luita simpanssien, terveiden nykyihmisten ja hobitin eli Homo floresiensisin luihin. Tutkimus viittaa siihen, että hobitit olivat nykyihmisiä, joiden pieni koko todennäköisesti aiheutui jodin puutteesta johtuvasta kretinismistä.

Professori Oxnard oli jo aiemmin (vuonna 2008) tutkinut hobitin pääkalloa ja päätynyt siihen, että tämä Tolkienin fantasiaseikkailun mukaan nimensä saanut, Floresin saarelta löytynyt ihminen kärsi kretinismistä.

Oxnard kollegoineen kokeili nyt teoriansa paikkansapitävyyttä tutkimalla hobitin pääkallon alapuoleisia luita. Tutkimus vahvisti heidän näkemyksensä.

Aiemmin viime kuussa toinen tutkijaryhmä myös vahvisti sen, että hobitti on täysin ihminen.

Professori Oxnard huomauttaa, että kretinismi on edelleenkin varsin yleistä Indonesiassa, myös Floresin lähellä sijaitsevalla Balin saarella.

Luomisperspektiivistä katsottuna Oxnardin ja kollegoiden tutkimustulokset ovat odotettuja. Kaikki ihmiset ovat Aadamin jälkeläisiä. Niin kuin apostoli Paavali totesi: ”Jumala, joka on luonut maailman ja kaiken, mitä siinä on -- Yhdestä ihmisestä hän on luonut koko ihmissuvun, kaikki kansat asumaan eri puolilla maan päällä” (Apostolien teot 17:24, 26).

Lähde:

'Hobbit' Was an Iodine-Deficient Human, Not Another Species, New Study Suggests. ScienceDaily. (28.9. 2010).

perjantai 20. marraskuuta 2009

Kiista Hobiteista jatkuu - varsin kiivaana



Hobitit pääsivät taas otsikoihin.




Joel Kontinen


”Hobitti varmistumassa uudeksi ihmislajiksi” ilmoittaa Vesa Vanhalakka Aamulehdessä. Raportoidessaan William Jungersin ja Karen Baabin tutkimuksesta, jossa he vertasivat LB1:nä tunnetun H. Floresiensin fossiilin sääriluita ja pääkalloa H. sapiensin sekä esimerkiksi H. erectuksen ja apinoiden luihin, Vanhalakka tiesi kertoa, että Floresin ihminen on eriytynyt omaksi lajikseen joko H. erectuksesta tai H. habiliksesta.

Hobitti eli H. floresiensis on Indonesiaan kuuluvalta Floresin saarelta vuonna 2003 löytynyt metrin mittaisen ja varsin pieniaivoisen ihmisen fossiili. Vanhalakan mukaan Hobitti on ”ihmismäinen, kahdella jalalla pystykävelevä olento.”

Isossa-Britanniassa ilmestyvän The Independ –lehden tiedetoimittaja Steve Connor ei ollut läheskään yhtä vakuuttunut uudesta tutkimuksesta kuin Vanhalakka. Jo otsikko kertonee jotain hänen näkemyksestään: ”It's a new species. No it isn't. Yes it is. No it isn't. Yes it is...”

Suomeksi sanottuna: antropologit eivät vieläkään oikein tiedä, mitä ajatella Hobiteista. Toiset ovat eri mieltä kuin toiset.

Jungers ja Baab ovat New Yorkissa sijaitsevan Stony Brook University Medical Centerin antropologeja. Toisin kuin monet muut tutkijat, heidän mukaansa Hobitit eivät voineet kärsiä mikrokefaliasta eli pienipäisyydestä. Analysoituaan H. floresiensin pään ja raajojen kokoa tilastollisesti, he päätyivät siihen, että Hobitti ei muistuta nykyisin mikrokefaliasta kärsiviä ihmisiä.

Vanhalakka ei muistanut kertoa, että vaikka LB1:n pääkallo onkin pieni eli noin 400 kuutiosenttiä, sen pääkopan rakenne ei ainakaan muistuta apinan päätä. Hobitti on toisin sanoen ihminen eikä ihmismäinen.

Näyttänee siltä, että tiedeyhteisössä keskustelu Hobiteista jatkuu Vesa Vanhalakan julistuksesta huolimatta.



Lähteet:

Connor, Steve. 2009. It's a new species. No it isn't. Yes it is. No it isn't. Yes it is... The Independent (19.11.). http://www.independent.co.uk/news/science/its-a-new-species-no-it-isnt-yes-it-is-no-it-isnt-yes-it-is-1823216.html


Vanhalakka, Vesa. 2009. Hobitti varmistumassa uudeksi ihmislajiksi. Aamulehti 20.11., A15.

sunnuntai 24. toukokuuta 2009

Tulikivenkatkuisia evoluution vastaisia kirjoituksia?



Naturen hobittijuttu lienee innoittanut Vesa Vanhalakkaa.




Joel Kontinen

Aamulehden tiedetoimittaja Vesa Vanhalakka kirjoittaa tuoreessa kolmiosaisessa sunnuntaisaarnassaan, että hänen on ”joskus hämmentävää lukea tulikivenkatkuisia evoluution vastaisia kirjoituksia.”

Olisi kiinnostavaa lukea tällaisia kirjoituksia. Ehkäpä toimittaja Vanhalakka vielä joskus kertoo meille, mistä niitä voisi löytää.

Vanhalakka itse ei juurikaan ehdi epäillä evoluution totuutta eikä näyttäisi suovan sellaista kohtaloa lukijoilleenkaan. Tällä kertaa hän valistaa meitä siitä, että:

(1) Oleellisinta H1N1 –viruksessa eli sikainfluenssassa on evoluutio. Virus muuttuu. Muutos on evoluutiota, joten evoluutio on totta.

(2) Hobitilla (Homo floresiensis) on isot jalat, joten se on oma lajinsa.

(3) On turha pitää RNA:ta DNA:n serkkuna: ”Itse asiassa se taitaa olla sen isä ja äiti.” Elämä voi syntyä sattumalta, koska ”nuoren maapallon alkuliemessä oikeiden yhdisteiden hakemiseen oli aikaa miljoonia vuosia.”

Yritän välttää tulikiven katkua seuraavissa kommenteissa:

(1) Vanhalakalta on jäänyt huomaamatta, että tuskin yksikään evoluutioskeptikko epäilee itse muutosta. Mutta bakteerit pysyvät bakteereina ja virukset viruksina.

Darvinistinen evoluutio tarvitsisi massiivisia määriä geneettistä informaatiota toimiakseen. Edes Richard Dawkins ei tiedä yhtään tapausta, jossa mutaatio olisi lisännyt geneettistä informaatiota, joten viruksen kohtalo on jäädä virukseksi.

(2) Isot jalat eivät ole epäihmisyyden mittari. Oleellisinta on, että hobitin jalat muistuttavat ihmisen jalkaa, jotka osoittavat suoraan eteenpäin eivätkä sivulle niin kuin simpanssilla. Apinalla taas on oikeastaan neljä kättä.

Vanhalakka myös kertoo, että osa tutkijoista uskoo, että hobitit olivat tavallisia ihmisiä, jotka kärsivät mikrokefaliasta. Tämä on edelleenkin varsin varteenotettava näkemys. Nature-lehden virtahepotutkimus ei ratkaise hobittien arvoitusta, vaikka näiden tavoin saarella asuneet virtahevot olivat pieniä.

(3) Alkuliemeen uskovan Vanhalakan mielestä ei tarvita paljon muuta kuin pari miljardia vuotta, niin ensimmäinen yksisoluinen pompahtaa keitoksesta maalle, hankkii hieman lisää soluja ympärilleen ja alkaa pian ihmetellä olemassaolon tarkoitusta.

Tiedemiehet tarjoavat RNA:ta DNA:n edeltäjäksi, koska he olettavat, että sitä on helpompi valmistaa. Todellisuudessa RNA:kaan ei synny itsestään vaikka aikaa olisi rajattomasti, niin mutkikasta sekin on.

Jostain syystä Vanhalakka ei vahingossakaan kirjoita dinosaurusten pehmeistä kudoksista tai timanttien hiili-14:stä. Nehän voisivat heikentää uskoa miljooniin vuosiin ja ilman niitä darvinistinen evoluutio kaatuisi kokoon kuin korttitalo.

Lähteet:

Vanhalakka, Vesa. 2009. Ihmisen ja viruksen asevarustelukilpa. Aamulehti 24.5, B17.

Vanhalakka, Vesa. 2009. Juoksu ei ollut hobittikansan laji. Aamulehti 24.5, B17.

Vanhalakka, Vesa. 2009. Elämän alkulientä keitettiin. Aamulehti 24.5, B17.

lauantai 2. toukokuuta 2009

Hobitit työkalumestareina



Hobitit valmistivat käteviä työkaluja.




Joel Kontinen

Vuonna 2003 Indonesiaan kuuluvalta Floresin saarelta löydettiin noin metrin pituisten ihmisten fossiileja. Floresinihmistä (Homo floresiensis) alettiin varsin pian nimittää hobitiksi.

Keski-Maan sankareista nimensä saaneet hobitit ovat jättäneet jälkipolville todisteita taidoistaan. He käyttivät kivestä tehtyjä työkaluja vuollessaan laavakivisissä luolissa.

Arkeologi Mark Moore australialaisesta New Englandin yliopistosta kollegoineen tutki yli 11 000 Liang Buan luolasta löydettyä työkalua.

Hobitin aivot olivat tilavuudeltaan vain kolmanneksen nykyihmisen aivoista, mutta tästä huolimatta H. floresiensis pystyi valmistamaan niin käteviä työkaluja, että hänen jälkeensä saarelle tullut H. sapiensis käytti samaa mallia omissa työkaluissaan.

Tämä kävi ilmi, kun arkeologit tutkivat luolan kerrostumia. H. sapiens ilmeisesti viihtyi samassa luolassa hobittien ajan jälkeen.

Moore jopa arvelee, että H. floresiensis ja H. sapiens olivat tekemisissä keskenään.

Pienestä koostaan huolimatta hobitit olivat Aadamin jälkeläisiä niin kuin mekin. Meillä ei ole syytä uskoa, että he olisivat olleet primitiivisempiä kuin H. sapiensiksi luokitellut, heitä huomattavasti kookkaammat ihmiset.



Lähde:

Culotta, Elizabeth. 2009. Did Humans Learn From Hobbits? ScienceNOW Daily News. (17. 4.) http://sciencenow.sciencemag.org/cgi/content/full/2009/417/3

lauantai 10. toukokuuta 2008

Hobittisodat jatkuvat: Kävikö 18 000 vuotta vanha hobitti hammaslääkärillä?




Joel Kontinen

Australialainen paleopatologi on synnyttänyt kiistan tiedeyhteisössä ehdottamalla, että metrin pituinen ihmisfossiili, jota väitetään 18 000 vuoden ikäiseksi, kävi hammaslääkärillä paikkauttamassa hampaansa. Hobitit saivat nimensä Tolkienien sankarien mukaan pienikokoisuutena vuoksi. H. floresiensin maalliset jäännökset löydettiin Indonesiaan kuuluvalta Floresin saarelta vuonna 2003 ja 2004.

Hiljattain ScienceNow Daily News raportoi, että Adelaiden yliopiston tutkija Maciej Henneberg valokuvasi LB1:nä tunnetun H. floresiensis –yksilön leuan vuonna 2005. Kun hän myöhemmin tutki kuvia, että arveli nähneensä todisteita valkoisesta paikka-aineesta. Hammaslääkärit käyttivät tätä tekniikkaa amalgaamin asemesta Floresin alueella 1930-luvulla.

Hobittisodat ovat riehuneet liki jatkuvasti siitä lähtien kun H. floresiensis löydettiin. Monet tutkijat arvelevat, että hobitit ovat tavallisia ihmisiä, joiden pienikokoisuus johtui joko mikrokefaliasta (pienipäisyydestä) tai jostain muusta kasvua estävästä oireyhtymästä. Heidän mielestään H. floresiensista ei pitäisi luokitella omaksi lajikseen. Jotkut tiedemiehet taas suhtautuvat skeptisesti tällaisiin väitteisiin.

Näyttää siis siltä, että hobittisodat jatkuvat vielä pitkään. Peter Brown, joka Hennebergin tavoin on Adelaiden yliopiston tutkija, kiistää kollegansa tulkinnan. Brown kuului ryhmään, joka alun perin julkaisi hobittilöydön. Hän pitää kiinni siitä, että LB1:ssä, jota hän tutki (vuonna 2004), ei näkynyt merkkiäkään hammaslääkärin käden jäljistä.

Monesti tutkijat vahtivat löytöjään kateellisesti antamatta kollegoidensa katsoa niitä. Indonesialaiset, joiden hallussa hobittien jäännökset ovat, analysoivat niitä parhaillaan. He eivät ole suostuneet päästämään Hennenbergin tutkimusryhmää tarkastelemaan fossiileja, jotta hän voisi vahvistaa väitteensä todenperäisyyden.

Ihmisen esi-isien (ja oletettujen esi-isien) ajanmääritys on monesti hyvin mutkikas prosessi. Eri ajoitusmenetelmät ja lähtöoletukset tuottavat usein hyvin erilaisia tuloksia. Hyvä esimerkki tästä on kallo 1470. Vuonna 1967 Richard Leakey löysi Pohjois-Keniasta Rudolfjärven eli nykyisen Turkanajärven alueelta kallon, joka sai nimen KNM-ER 1470 (KNM = Kenya National Museum, ER= East Rudolph, 1470 =museon hankintanumero). Kallo näytti hyvin modernilta ja ihmismäiseltä mutta alun perin sen iäksi arvioitiin 2,9 miljoonaa vuotta.

Löydön julkaisemisen jälkeen Nature-tiedelehden sivuilla käytiin kiivas ajatustenvaihto kallon iästä. Kiista jatkui liki keskeytyksettä toistakymmentä vuotta. Tuona aikana kallon ”virallinen” ikä laski 2,61 miljoonasta vuodesta 1,88 miljoonaan vuoteen.

Aiemmat kiistat viitannevat siihen, että hobittisodat jatkuvat vielä pitkään.


Voit lukea lisää hobiteista tästä ja tästä.

Ajanmääritysmenetelmistä: tästä.

Raamatun näkemys ihmisen alkuperästä tästä.


Lähteet:

Culotta, Elizabeth. 2008. Tempest in a Hobbit Tooth. ScienceNOw Daily News. 24 April http://sciencenow.sciencemag.org/cgi/content/full/2008/424/2

Lubenow, Marvin L. 1992. Bones of Contention. Grand Rapids, MI: Baker Books.
Lubenovin kirja on julkaistu suomeksi. Sen suomenkielinen nimi on Myytti apinaihmisestä. Datakirjat julkaisi sen vuonna 2005. Sitä voi tilata täältä.