Evolutionistit uskovat, että ihmisen esi-isä käveli 7 miljoonaa vuotta sitten

Kuva; Franck Guy / PALEVOPRIM / CNRS – University of Poitiers

Joel Kontinen 

Ihmisten esi-isät saattoivat kävellä kahdella jalalla noin 7 miljoonaa vuotta sitten – miljoona vuotta aikaisemmin kuin luultiin. Vaurioituneen reisiluun ja kahden kyynärvarren luun analysoinnista saatu löydös on kuitenkin kiistanalainen.

Evolutionistien arviot vaihtelevat siitä, milloin ihmisten ja simpanssien esi-isät erosivat toisistaan, mutta pääpiirteissään lähentyvät noin 6 miljoonaa vuotta sitten. Tämä on myös kaksijalkaisen hominidin, Orrorin tugenensis, varhaisimman fossiilin ikä. Viimeisimmässä tutkimuksessa analysoitu reisiluu löydettiin Tšad-järven altaalta. Se oli tuhansien luunpalojen joukossa, jotka löydettiin alun perin vuonna 2001 ja joista lähes kaikki eivät olleet kädellisiltä. Ensimmäiset luupalojen joukosta tunnistetut hominiinifossiilit olivat kallon palasia ja muutama hammas. Nämä tunnistettiin uudeksi ja hyvin varhaiseksi hominiinilajiksi nimeltä Sahelanthropus tchadensis, joka on peräisin noin 6–7 miljoonaa vuotta sitten. Myöhempi fossiilien ajoitusmenetelmä, joka perustui beryllium-elementin eri muotojen analysointiin, siirsi arvion pidemmälle jonnekin 6,5–7,5 miljoonan vuoden takaa.

  Vuonna 2004 Aude Bergeret-Medina ja Roberto Macchiarelli Poitiersin yliopistossa Ranskassa tunnistivat luupalojen joukosta löydetyn reisiluun mahdollisesti kuuluvan hominiiniin. Myöhemmin he menettivät pääsyn siihen, mutta vuonna 2020 he julkaisivat mittoihin ja valokuviin perustuvia töitä, jotka väittivät, että sen muoto viittaa siihen, ettei omistaja kävellyt kahdella jalalla. Nyt Franck Guy, joka on myös Poitiersin yliopistossa, ja hänen kollegansa, joilla on edelleen pääsy fossiileihin, ovat julkaisseet täydellisen analyysin reisiluusta sekä kahdesta kyynärvarren luusta, mukaan lukien tietokonetomografiakuvaukset luiden sisäisten osien näkemiseksi.

 Tutkimus kesti kauan osittain siksi, että tiimillä ei alun perin ollut oikeaa asiantuntemusta analysoida muita luita kuin kalloa, Guy sanoo. Ei tiedetä, olivatko kaikki hominiiniluut peräisin samalta yksilöltä vai usealta, mutta tutkijat ovat olettaneet, että ne kuuluvat S. tchadensis -lajiin, koska tämä oli ainoa suuri kädellinen, jolla oli luita paikalta. Tutkijat vertasivat S. tchadensiksen reisi- ja kyynärvarren luita nykyihmisen, simpanssien, gorillojen, orangutaanien ja joidenkin sukupuuttoon kuolleiden hominiinien ja apinoiden luihin.

He päättelevät, että S. tchadensis vietti jonkin aikaa kiipeillen puissa, mutta käveli tavallisesti kahdella jalalla, perustuen useisiin reisiluun ominaisuuksiin, joiden he sanovat olevan lähempänä nykyihmisen piirteitä kuin suurapinat, jotka tavallisesti kävelevät neljällä raajalla. Näitä ovat paksumpien osien jakautuminen tiheästä ulkoisesta luukerroksesta, jota kutsutaan aivokuoreksi, ja karkea pinta reisiluun yläosassa, johon pakaran lihakset kiinnittyvät. ”Maan päällä ne olisivat mieluummin liikkuneet kaksijalkaisesti. Ne päättivät joskus käyttää kiipeilyä. Kaikki ominaisuudet viittaavat tällaiseen käytökseen”, Guy sanoo. 

 Mutta Macchiarelli ei ole vakuuttunut. Tämä johtuu osittain siitä, että pieni kulma, jonka reisiluu muodostaa lantion kanssa, on samankaltainen kuin nelijalkaisilla apinoilla, hän sanoo. "On mekaanisesti epävakaata kävellä kahdella jalalla pienessä kulmassa." Muut kädelliset, jotka kävelevät pääasiassa neljällä jalalla, nousevat satunnaisesti seisomaan ja kävelevät kahdella jalalla, minkä vuoksi S. tchadensisillä on joitain kaksijalkaisuuden piirteitä, Macchiarelli sanoo.

"Kaksijalkainen signaali on kaikissa kädellisissä", hän sanoo. Fred Spoor Lontoon luonnonhistoriallisesta museosta sanoo, että kirjoittajat "näkevät hyvän syyn" kaksijalkaisuuden puolesta, mutta keskustelu todennäköisesti jatkuu. "Ellei sinulla ole aikakonetta, et voi palata ja nähdä itse", hän sanoo. Kysymys on tärkeä, koska uudemmat hominiinit, kuten australopiittit, sekä kävelivät kahdella jalalla että kiipesivät puissa vielä 3–4 miljoonaa vuotta sitten, hän sanoo. "Tämä tarkoittaisi, että [historiamme] ensimmäisen 3 miljoonan vuoden aikana oli tätä sekalaista liikettä, eikä muutosta paljon tapahtunut." Kelsey Pugh American Museum of Natural Historyssa New Yorkissa sanoo, että olisi hyödyllistä verrata S. tchadensis reisiluua laajempaan valikoimaan eläviä ja sukupuuttoon kuolleita kädellisiä. "On elintärkeää, että riippumattomat paleoantropologien ryhmät tutkivat näitä jännittäviä fossiileja tulevina kuukausina", hän sanoo.

 Mitä enemmin luita löytyy, sitä todennäköisemmin neovat luotuja, eivät evoluution tuotoksia.

 

 lähde; Wilso,n, Clare. 2022.  Human ancestors may have walked on two legs 7 million years ago New Scientist  24.8.