Joel Kontinen
Evolutionistien mukaan matelijoiden runsauden ja
monimuotoisuuden buumi noin 250 miljoonaa vuotta sitten saattoi johtua
miljoonia vuosia aikaisemmin alkaneista kohoavista lämpötiloista sen sijaan,
että se olisi täyttänyt nisäkkäiden massiivisen sukupuuton jättämän aukon,
kuten aiemmin ajateltiin.
Permikauden lopulla, noin 250 miljoonaa vuotta sitten, kaksi massiivista tulivuorenpurkausta nosti maapallon lämpötilaa noin 30 °C. "Tulivuoret päästivät valtavia määriä kasvihuonekaasuja ilmakehään, mikä johti valtavaan ilmaston lämpenemiseen", sanoo Tiago R. Simões Harvardin yliopistosta.
Tropiikissa
"meren pinta oli periaatteessa yhtä kuuma kuin kylpytynnyrisi".
Räjähdykset eivät ehkä ole yhtä kuuluisia kuin äskettäinen asteroidi-isku, jonka uskottiin tappaneen dinosaurukset, mutta purkaukset olivat planeettamme historian tuhoisimpia massasukupuuttotapahtumia, ja toinen, voimakkaampi räjähdys pyyhki pois 86 prosenttia lajeista. Planeetta oli jo lämpenevässä trendissä, mutta purkaukset saivat aikaan noin 20 miljoonan vuoden pituisen kuumaputken. Vaikka varhaiset nisäkkäiden esi-isät alkoivat kuolla massiivisesti, matelijat näyttivät kehittyvän huimaa vauhtia aina pienistä gekon kaltaisista olennoista maalla hallitseviin ikthyosauruksiin merellä.
Simões ja hänen kollegansa käyttivät kahdeksan vuotta mittaillen ja vertaillen museofossiileja sukupuuttoon kuolleista amniooteista – nisäkkäiden, matelijoiden ja lintujen nelijalkaisista esi-isistä – jotka elivät 70 miljoonaa vuotta ennen suurta sukupuuttotapahtumaa ja 70 miljoonaa vuotta sen jälkeen. Hän kokosi 348 morfologista ominaisuutta, kuten kallon mitat ja hännän pituus, 1000 fossiilinäytteen 125 lajista. Sitten hän ja hänen tiiminsä vertasivat näitä tietoja globaaleihin lämpötiloihin saman ajanjakson aikana. Heidän tilastoanalyysinsä paljasti, että matelijoiden määrä ja monimuotoisuus lisääntyivät noin 40 miljoonaa vuotta ennen dramaattisia räjähdyksiä, mikä osoittaa, että matelijoiden menestys oli sidottu ilmaston lämpenemiseen, ei nisäkäskilpailun äkilliseen häviämiseen. "Kun saavut noiden ilmastomuutosten huipulle, matelijat kehittyivät jo melko nopeasti", Simões sanoo. "Tämä matelijoiden valtaus oli jo käynnissä." Löydöt ravistelevat sitä, miten paleontologit ajattelevat matelijoiden evoluutiosta, sanoo Christopher J. Raxworthy American Museum of Natural Historysta New Yorkissa.
"Uudet ilmastot itsessään voivat stimuloida evoluutiota tuottamaan lopulta hyvin erilaisia uusia muotoja", hän sanoo. Raxworthy huomauttaa, että verrattuna ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen nopeaan tahtiin tämä lämpenemisjakso tapahtui suhteellisen hitaasti. "Emme itse asiassa näe nyt aiheuttamamme ilmastonmuutoksen evoluutiovaikutuksia miljooniin vuosiin", hän sanoo. "Seuraukset voivat olla valtavat."
Ainakin evoluution mielestä.
Lähde:
Wetzel ,Corryn. 2022.
Reptile boom 250 million years ago may have been due to global Warming New Scientist
19.8.
Tekstit
