Näytetään tekstit, joissa on tunniste Carl Sagan. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Carl Sagan. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 16. tammikuuta 2019

Setin kaikki haut yhdessä tiedostossa

Kuva: Arne Nordmann, CC BY-SA 3.0.




Joel Kontinen

Meillä ei ole pienintäkään todistetta siitä, että ulkoavaruudessa on älyllistä elämää, mutta tämä tieto ei näköjään estä intoilijoita toivottamasta ET:tä tervetulleeksi Maa-planeetalle.

Äskettäin Jill Tarter, jonka instuutio inspiroi Carl Sagania luomaan Ellie Arrowayn tarunomaisen hahmon novellissa Ensimmäinen yhteys (engl. Contact) (josta tehtiin filmi vuonna 1997), johti myös kehittelemään webbityökalua, jonka nimeksi tulee Technosearch.

Tähän tiedostoon tulevat kaikki SETIn haut vuodesta 1960 lähtien.

Lähde:

Howell, Elizabeth. 2019. Is Anyone Out There? New SETI Tool Keeps Track of Alien Searches. Live Science (13.1.).

keskiviikko 2. tammikuuta 2019

On aika upottaa Draken kaava



Kuva: NASA.




Joel Kontinen

Draken kaavalla arvioidaan Maan ulkopuolisen elämän todennäköisyyttä.

Sen kehitti tohtori Frank Drake vuonna 1961 jonkinmoisessa kiireessä, niin että konferenssissa sen jälkeen astronomit yrittivät arvioida teknisesti kehittyneiden sivilisaatioiden määrää Linnunradassa.

Kaavaa ovat käyttäneen niin Carl Sagan kuin SETI-väkikin. Draken kaava ei kerro, minkälainen avaruus on. Itse asiassa Draken kaava on vain keino, jolla voidaan mitata älykkyyttä: pistää se lihamyllyyn ja arvioida tulos.

Draken kaavalla on pikemminkin filosofinen arvo. Jos idea ei ole hyödyllinen, miksi siitä yhä pidetään kiinni?

Lähde:

Sutter, Paul, 2018. Alien Hunters, Stop Using the Drake Equation. Space.com (27. 12).

sunnuntai 1. elokuuta 2010

Elämää ulkoavaruudessa: ”Jos olemme ainoat täällä, niin kyllä se on aikamoista tuhlausta”



Joel Kontinen

Jopa omasta aurinkokunnastamme mahdollisesti Marsista tai joltakin Jupiterin kuulta voisi löytyä elämää. Vaikeampi kysymys on, miten älylliseksi tuo elämä olisi kehittynyt. Erään tieteiskirjailija [sic] sanoin: jos olemme ainoat täällä, niin kyllä se on aikamoista tilan tuhlausta.” Näin Tampereen Ursan puheenjohtaja Pekka Rautajoki vastasi Aamulehden kysymykseen maapallon ulkopuolisesta elämästä.

Rautajoki kertoo, että hänen mielikirjansa on Carl Saganin Pale Blue Dot. Sagan oli ateisti, jonka toi monesti julki näkemyksensä, ettei kosmoksen lisäksi mitään muuta ole edes olemassa.

Saganin ideologisesti värittynyt näkemys on synnyttänyt paljon kritiikkiä.

Rautajoen teesi näyttää kaikesta päätellen myös nojaavan vahvasti evoluutiouskoon eli siihen toiveeseen, että jos evoluutio kykeni synnyttämään ja kehittämään elämän Maa-planeetalla, se kykenee samaan myös muualla.

Näkemys sivuuttaa tyystin ne monet ongelmat, jotka käytännössä tekevät elämän spontaanin synnyn mahdottomaksi. Suunnittelu edellyttää aina suunnittelijaa ja informaatio lähettäjää.

Suunnittelu on sitä paitsi niin ilmeistä, että skeptikotkin myöntävät sen mutta yrittävät selittää sen naturalistisesti.

Apostoli Paavali kirjoitti Roomalaiskirjeessä Jumalasta: ”Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan.”




Lähde:


Mayow, Liisa. 2010. Uskotko ufoihin, Pekka Rautajoki? Aamulehti. Ihmiset-liite 1.8., 5.

lauantai 24. huhtikuuta 2010

Miksi maapallo ei jäätynytkään nuoruudessaan?



Ei näy jäätä. Evoluutiomallin mukaan Maan olisi pitänyt alkuaikoina olla äärimmäisen kylmä ja elinkelvoton planeetta. Kuva: NASA.




Joel Kontinen

Usko vuosimiljardeihin tuo mukanaan ongelmia, joihin ei näytä löytyvän vastauksia. Äskettäin Minik T. Rosing kollegoineen yritti ratkaista himmeän nuoren auringon paradoksin Naturessä.

Vuonna 1972 Carl Sagan ja George Mullen ehdottivat Sciencessä, että nuoren Auringon kirkkaus oli vain 70 prosenttia nykyisestä. Maapallon keskilämpötilan olisi pitänyt pysyä nollan alapuolella. Vedet olisivat olleet jäässä, ja elämä ei olisi kyennyt kehittymään.

Sagan ja Mullen spekuloivat, että maapallon ilmakehässä oli täytynyt olla enemmän kasvihuonekaasuja, etenkin metaania ja ammoniakkia, kuin nykyisin, jotta vedet eivät olisi jäätyneet.

Rosing ja kollegat osoittavat, että arkeeisen kauden sedimentit eivät tue sitä, että ilmakehässä olisi tuolloin ollut huomattavasti enemmän kasvihuonekaasuja kuin nyt. He ehdottavat ratkaisuksi maapallon pienempää albedoa eli heijastuskykyä.

Pennsylvanian valtionyliopiston professori James Kasting toteaa Naturessä, että uusinkaan malli ei ratkaise jäätymisongelmaa.

Ongelma olisi helposti ratkaistavissa luopumalla uskosta vuosimiljooniin.


Lähteet:

Kasting, James F. 2010. Faint young Sun redux. Nature 464 (7289), 687-689.

Rosing, Minik T. & al. 2010. No climate paradox under the faint early Sun. Nature 464 (7289), 744-747.

Sagan, Carl ja George Mullen. 1972. Earth and Mars: Evolution of Atmospheres and Surface Temperatures. Science 177 (4043), 52-56.

lauantai 7. marraskuuta 2009

Carl Sagan: Vain yksin kosmos



Carl Sagan täyttäisi nyt 75 vuotta. Kuva: NASA.




Joel Kontinen

Skeptikot muistelevat Carl Sagania ensi viikolla, jolloin tulee kuluneeksi 75 vuotta hänen syntymästään. Vuonna 1996 kuollut tähtitieteilijä ja kirjailija Carl Sagan ei tunnustanut yliluonnollisen olemassaoloa. Hänelle riitti kosmos.

Sagan painotti monesti, ettei maapallossa, "kalpeansinisessä pisteessä", ole mitään erikoista. Saganin mukaan ihminen voi avaruuden suunnattomuudessa luottaa vain itseensä. Mitään ulkopuolista apua ei hänen mielestään edes ole olemassa.

Kosmos on kaikki mitä on, tai mitä koskaan on ollut tai tulee olemaan,” oli Saganin uskontunnustus.

Humanistit esiintyvät mielellään suvaitsevina, mutta heillä on varsin suppea käsitys siitä, mikä on oikea tapa uskoa. He ovat laatineet kolme manifestia, jotka voitaneen luokitella uskontunnustuksiksi. He kieltävän yliluonnollisen olemassaolon ja hyväksyvät vain naturalistisia selityksiä.

Fred Edwords luonnehtii humanistien maailmankuvaa seuraavasti: ”Ihmiset eivät ole täysin ainutlaatuisia eivätkä minkään kehityssuunnitelman tulos - - Ihmiset ovat nykyhetken tulos pitkästä sarjasta evolutionistisia muutoksia, joskaan eivät ainoa tai lopullinen tulos – - tässä prosessissa ei näytä olevan mitään lopullista alkua tai loppua.”

Carl Sagan lukeutui humanistien merkkihenkilöihin.

Guillermo Gonzales ja Jay W. Richards erehtyivät kritikoimaan Sagania. He osoittivat kirjassaan The Privileged Planet (2004), että maapallo näyttää olevan suunniteltu elinkelpoiseksi.

Ateistit tuohtuivat kirjasta. He kantelivat Gonzalesista Iowa State Universityn johdolle, ja hän joutui jättämään virkansa astronomian apulaisprofessorina.

Kolumnisti David Warren toteaa The Ottawa Citizen -lehdessä: ”Ateistinen materialismi on suunnattomasti herkempi reagoimaan harhaoppeihin kuin mikään aiemmin tunnettu uskonnollinen oikeaoppisuus. ”

Inkvisitio pitänee huolen siitä, että virallisesta opista (kaikki on sattuman tulosta) ei poiketa.

Saganin virallinen oppi oli se, ettei kosmoksen lisäksi ole mitään muuta.

Lähteet:

Edwords, Fred. 1984. Humanism in Perspective. American Humanist Association. The Humanist, Jan/Feb 1984.

Nye, Bill. 2006. A Tribute to Carl Sagan: Our Place in the Universe. Skeptic 13:1. http://www.skeptic.com/reading_room/our-place-in-the-universe

Warren, David. 2007. The Limits of Atheism. The Ottawa Citizen. (12.8.). http://www.canada.com/ottawacitizen/news/story.html?id=c43112b1-d4b9-4a09-ac0f-8517f0b931d5

sunnuntai 18. marraskuuta 2007

Onko muita maailmankaikkeuksia olemassa?

Entä jos nämä olisivatkin muita maailmankaikkeuksia?
Kuva: NASA

Joel Kontinen

Multiversumi-ajatusta on viime vuosina tuotu tieteen foorumeille uutena mullistavana hypoteesina, vaikka sen tueksi ei voida esittää juuri mitään konkreettista. Ajattelun mukaan maailmankaikkeuksia voi olla äärettömän paljon.

Esimerkiksi Scientific American julkaisi Max Tegmarkin artikkelin Parallel Universes vuonna 2003. [1] Samana vuonna Tegmark, joka toimii tutkijana Pennsylvanian yliopistossa, johti universumin kartoitushanketta.[2] Tuloksena oli kartta, joka osoittaa, että galakseja ei ole sijoitettu umpimähkään universumiin vaan tässäkin näykyy johdonmukaisuus.[3] Multiversumi-ajattelu taas nojaa sattumanvaraisuuteen.

Myös Vesa Vanhalakka käsitteli multiversumi-hypoteesia hiljattain Aamulehdessä.[4] On monesti valitettavan vaikeaa erottaa, mikä on oikeasti astronomiaa ja mikä spekulaatiota.
On varsin traagista, että tähtitieteessä saa vapaasti esittää villejä spekulaatioita, mutta heti, kun joku ehdottaa, että universumi näyttää suunnitellulta, koska se oikeasti on suunniteltu, kollegat ovat jo sitomassa suukapulaa tällaiselle originellille. Näinhän kävi hiljattain Iowa State Universityn apulaisprofessorille Guillermo Gonzalesille, joka julkeni poiketa virallisesta opista (kaikki on sattuman aikaansaannosta) ja väittää, että hän näkee suunnittelun jälkiä universumissa.[5]

Multiversumi-ajattelu on osaltaan pyrkimys päästä eroon ajatuksesta, että maailmankaikkeus on suunniteltu ja että ihmisellä on erityisasema universumissa.
Monet tutkimustulokset osoittavat, että universumi ei ole sattumanvarainen. Esimerkiksi fyysikko Russell Humpreys on galaksien punasiirtymien[6] perusteella päätellyt, että toisin kuin big bang ajattelussa, universumi on rajallinen ja että oma aurinkokuntamme sijaitsee lähellä sen keskusta.[7] Olemme siis sittenkin keskiössä.

Eniten multiversumikeskustelussa käy sääliksi Carl Sagania. Saganillahan oli tapana muistuttaa kuulijoitaan uskontunnustuksestaan: ”kosmos (universumi) on kaikki, mitä on, mitä oli ja mitä tulee olemaan.” Mitä hän nyt sanoisi, jos olisi yhä keskuudessamme?

Sekä Sagan että multiversumi-hypoteesin kehittäjät halusivat tehdä Jumalasta tarpeettoman. Maailmankaikkeus kuitenkin näyttää siltä kuin se olisi suunniteltu. "Taivaat julistavat Jumalan kunniaa" (Psalmi 19:1).


Viitteet



[1] Tegmark, Max. 2003. Parallel Universes. Scientific American 288:5, 30-41 (toukokuu 2003).
[2] Hanke tunnetaan kirjainyhdistelmästä SDSS, Sloan Digital Sky Survey.
[3] Hartnett, John. 2004. New evidence: we really are at the centre of the universe. TJ 18:1, 9.
[4] Vanhalakka, Vesa. 2007. Multiversumi sysää ihmisen lopullisesti syrjään keskiöstä. Aamulehti 7.11. 2007, B24
[5] Kontinen, Joel. 2007. Onko Suunnittelu ruma sana? (13.8.2007) http://bwanajoe.blogspot.com/2007_08_01_archive.html)
[6] Tähtitieteessä punasiirtymällä tarkoitetaan etenkin galaksin lähettämän valon siirtymistä kohti sähkömagneettisen spektrin punaista päätyä. Tämän on tulkittu tarkoittavan sitä, että kohde etääntyy meistä.
[7] Humpreys, D. Ross. 2002. Our Galaxy is the centre of the universe, ‘quantized’ red shifts show. TJ 16:2, 95-104.