Pöllöt voivat pystyä kääntämään päätään täydet 360 astetta

 

Kuva: Alex Puddephatt/Shutterstock

Joel Kontinen

Pöllöt ovat tunnetusti hyviä pyörittämään päätään, mutta nyt anatomiset löydökset viittaavat siihen, että niiden pää todella voisi pyöriä täydet 360 astetta niiden vahingoittamatta itseään.

Kuinka pitkälle pöllö voi todella pyörittää päätään?

Lintujen luurankoja ja lihaksia koskevan analyysin mukaan pöllöjen pitäisi pystyä pyörittämään päätään täydet 360 astetta – mutta joillakin tutkijoilla on edelleen epäilyksiä. On jo pitkään tiedetty, että pöllöillä on erittäin liikkuva kaula. Lintujen on tallennettu esimerkiksi kääntäneen päänsä kokonaan ylösalaisin tai kääntäneen niitä 270 astetta pitäen ruumiinsa paikallaan. Mutta Aleksandra Panyutina Tel Avivin yliopistosta Israelista ja hänen kollegansa Aleksandr Kuznetsov, riippumaton tutkija, epäilevät, että pöllön kaula on vielä joustavampi.

 Älykäs suunnittelu saa pöllöt kääntämään päätään 360 astetta.

 Lähde:

Colin Barras 2024 Owls may actually be able to turn their heads a full 360 degrees | New Scientist 25.1.

Kolibakteeri voi toimia lääkkeenä

 

Ezume Images/Shutterstock. 

Joel  Kontinen 

E. coli, joka on uudelleenkoodattu virukselle resistentiksi, voi edistää lääkkeiden tuotantoa. Escherichia colin geneettisen koodin muuttaminen voi mahdollistaa uudelleenkoodatun bakteerin kasvattamisen suurissa tynnyreissä lääkkeiden tuotantoa varten ilman prosessia häiritsevän virusinfektion vaaraa. Geenimuunneltu Escherichia coli osallistuu monien kemikaalien ja lääkkeiden tuotantoon, mutta bakteerin muuntamattomat versiot voivat saada viruksia.

Jotkut virukset voivat tartuttaa ja tappaa uudelleenkoodatun Escherichia coli -bakteerin, jonka oletettiin olevan vastustuskykyinen kaikille virusinfektioille, mutta lisämuutokset ovat tehneet bakteerista paljon vastustuskykyisemmän viruksille. Monia kemikaaleja ja lääkkeitä, kuten insuliinia, tuotetaan kasvattamalla geneettisesti muokattua E. colia suurissa altaissa, mutta bakteereja infektoivat virukset, joita kutsutaan bakteriofageiksi, voivat aiheuttaa tuhoa.

Monet luonnolliset eli;öt ja kasvaimet  voivat vaikuttaa sekä viruksina  että lääkkeillä. 

Lähde;

Le Page, Michael . 2022, E. coli that is recoded to be virus resistant may aid drug production. New Scientist  4.8.

Älykästä suunnittelua elimistössämme

 

Kuva; Mariana Ruiz, public domain 

Joel Kontinen

Mitokondriot käyttävät sarjaa kalvoon upotettuja entsyymejä kemiallisen energian muuntamiseksi ensin sähkökemialliseksi gradientiksi ja sitten ATP:ksi.

 Tapahtuvien kemiallisten vaiheiden sarja on konservoitunut aerobisissa organismeissa, mutta eri sukupolvissa on huomattavia rakenteellisia eroja.

Työskennellessään uutettujen mitokondriokalvojen kanssa, Zhou et al. määritteli mitokondrioiden elektroninsiirtoketjukompleksien määritellyt rakenteet mallisiliaatista. Kompleksi I ja kompleksin III dimeeri muodostavat superkompleksin kuten monissa muissa aitotumallisten mutta molemmilla on tärkeitä perustavanlaatuisia eroja arkkitehtuurissa ja toiminnallisessa laitteessa.

 Kompleksi IV on massiivinen verrattuna aiemmin tunnettuihin rakenteisiin, ja yli puolet massasta koostuu komponenteista, joita ei nähdä homologisissa rakenteissa, mukaan lukien mitokondrioiden kantajaproteiinit ja translokaasi, joka voi olla osallisena kokoonpanossa tai voi olla tällaisten komponenttien jäännös.

Näin älykäs suunnittelu toimii elimistössämme, 

Lähde:  

Funk, Michael A. 2022. Big complexes from single-celled eukaryote Science 20. 5. 

.

Korallien syönti ja kasvu perustuvat älykkääseen suunnitteluun

 

Kuva: Igor Adameyko/ Wienin  lääketieteellinen yliopisto.

Joel Kontinen

Riuttaa rakentava koralli voi ruokailla tehokkaammin käyttämällä pieniä karvamaisia ​​rakenteita luomaan ruokaa kuljettavia kuljetinhihnoja niiden pinnalla kulkevaa vettä käyttäen.

Korallit, jotka muodostavat riuttoja, koostuvat tuhansista pienistä eläimistä, joita kutsutaan polyypeiksi, ja jokaisella on suu, jota ympäröivät pehmeät lonkerot. Jokaisen polyypin pinta on peitetty pienillä hiuksilla, joita kutsutaan värekarvoiksi.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että polyypit voivat käyttää värekarvansa muodostamaan pystysuuntaisia ​​virtoja, jotka nostavat vettä – ja kaikkea, mikä siinä on– ylös ja pois riutan pinnasta. Tämän uskotaan auttavan poistamaan mahdollisesti haitallisia mikrobeja ja roskia korallin pinnalta ja mahdollisesti myös vetämään ruokaa alas korallia kohti. Nyt tutkijat ovat tarkastelleet toista virtojen muotoa, jota väreet tuottavat: vaakasuuntaisia ​​virtoja, jotka kuljettavat merivettä ja korallilimaa riutan pinnalla. He havaitsivat, että nämä virrat yhdistävät yksittäisten polyyppien suuta toisiinsa. "Tämä tutkimus tuli todella tyhjästä. Lisäsimme alun perin fluoresoivia helmiä korallipintoihin toista koetta varten ja huomasimme, että ne alkoivat liikkua mielenkiintoisella tavalla”, kertoo Igor Adameyko Wienin lääketieteellisestä yliopistosta.

"Joten seurasimme tätä ja havaitsimme, että jokaisessa testaamassamme korallissa oli vaakasuuntaisia ​​virtoja, jotka yhdistävät yksittäiset polyypit yhdeksi organismiksi, mikä mahdollistaisi polyyppien jakamaan ruokaa [kuten planktonia]."

Adameyko ja hänen kollegansa suorittivat tutkimustaan ​​koralleista Karibialla ja Australian Suurella valliriutalla. He lisäsivät fluoresoivia helmiä tai mustia hiilihiukkasia useiden korallilajien pinnoille ja ottivat videoita hiukkasten liikkeistä noin 10 minuutin ajan. Luomalla mallin helmien ja hiukkasten liikkumisesta he havaitsivat, että jokainen korallilaji muodosti pinnallaan ainutlaatuisen järjestelyn limaa kuljettavista virroista.

.”Uskomme koralli haluaa koordinoida polyyppeja, jotta jos yksi polyyppi ei tarttunut ruokaan, ruoka voidaan kuljettaa seuraavalle näitä vaakasuuntaisia ​​reittejä pitkin", Adameyko sanoo. 

 "Jokaisella polyypillä on omat alueet, joista ne keräävät hiukkasia, mikä vähentää kilpailua ravinnosta polyyppien välillä", Adameyko sanoo. Lisätyötä tarvitaan kuitenkin sen varmistamiseksi, että polyypit todella hyötyvät ravitsemuksellisesti näistä virroista, koska tässä tutkimuksessa arvioitiin vain syötäväksi kelpaamattomien helmien ja hiukkasten virtausta ruoan sijaan. Vaikka tutkimus on alkuvaiheessa, parempi ymmärrys siitä, miten korallit toimivat ja ruokkivat, voi lopulta auttaa suojelutoimissa, Adameyko sanoo.

Korallien liikkeet johtuvat älykkäästä suunnittelusta. Evoluutio ei saisi sellaista aikaan.. 

Lähde:

Wong. Carissa. 2022.  Coral reefs have conveyor belts of mucus running across their surface New Scientist 12.5.

Kottaraiset kertovat Luojasta

 

Kuva: Ronen Zvulun/ Reuters.

Joel Kontinen

Harvat asiat ovat näyttävämpiä – tai hätkähdyttävämpiä – kuin suuri lintuparvi, joka pyörii pään yläpuolella synkronoidussa tanssissa taivaalla. Nyt tutkijat ovat selvittäneet, kuinka nämä lentäjät tulevat niin lähelle toisiaan törmäämättä silti toisiinsa.

Tutkijat keskittyivät kottaraisiin (Sturnus vulgaris), jotka lentävät yleensä suurissa parvissa. He säätelivät tietokonemalleja, kunnes he keksivät mallin, jonka näytöllä näkyvät linnut käyttäytyivät kuin oikeat linnut. Haasteena oli selvittää, kuinka suuret parvet säilyttävät tietyn nopeuden, vaikka niiden sisällä olevat yksilöt kulkevat nopeammin ja hitaammin. Salaisuus, jonka tiimi raportoi äskettäin Nature Communicationsissa, on "marginaalinopeuden hallinta": linnut, jotka lentävät 8–18 metriä sekunnissa, hidastavat tai kiihdyttävät nopeuttaan helposti pysyäkseen lähellä muita lintuja.

 Mutta ne kieltäytyvät muuttamasta nopeutta niin paljon, että se voi johtaa parven hajoamiseen. Nämä käytökset auttavat varmistamaan, että eläimet pysyvät toistensa perässä, mutta eivät koskaan lennä niin hitaasti – tai niin nopeasti – että lentäminen yksin tai yhdessä tulee mahdottomaksi. Nämä nopeustarkastukset auttavat myös selittämään, miksi kaikkien kottaraisten keskimääräinen nopeus on noin 12 metriä sekunnissa, riippumatta siitä kuinka suuria parvet ovat, tutkijat sanovat.

He huomauttavat, että muut lintulajit, jotka muodostavat parvia, käyttävät todennäköisesti samanlaista strategiaa ja että marginaalinopeuden säätelyllä voi olla rooli kaikenlaisessa yhteisessä käyttäytymisessä biologisissa järjestelmissä, olipa kyse sitten bakteerien, soluryhmien, hyönteisparvien tai laumojen liikkumisessa. Näitä koordinoituja liikkeitä ohjaavat periaatteet voivat jonain päivänä auttaa insinöörejä keksimään droneja ja muita synkronisesti toimivia robotteja, he lisäävät.

Taidoillaan kottaraiset osoittavat, että evoluutio ei pidä paikkaansa Taidoillaan kottaraiset osoittavat, että on olemassa älykäs suunnittelija. 

Lähde:

Pennisi, Elizabeth, 2022. How do giant flocks of birds stay in such tight formations? Science 10.5.

Yllättävä dinosaurus

 

Kuva; Zoonar/Michael Rosskothen/Zoonar GmbH/Alamy

Joel Kontinen

Dinosauruksilla voi olla epätavallisia piirteitä, mutta niin on myös tämän päivän eläimillä, esimerkiksi Petteri Punakuonon nenä on osoitus luovasta älykkyydestä..

Evolutionisteilla voi olla tähän oma tarinansa, mutta älykäs suunnittelu on huomattavasti uskottavampi selitys.

Sauropod-dinosauruksilla oli yhteinäinen kehon muoto: massiivinen, piippumainen vartalo, jossa on pitkä, kapeneva häntä ja kaula. Mutta uusi tutkimus osoittaa, että ainakin joillakin sauropod-lajeilla oli myös korkeita purjeita niskassaan.

Useiden viime vuosisadalla kuvattujen "dikraeosauridien" sauropodien fossiiliset jäännökset paljastivat, että näillä eläimillä oli outoja kaulan nikamia, joissa oli pitkät, ylöspäin ulottuvat kaksihaaraiset piikit Evolutionistit ehdottavat, että hämmentävät rakenteet toimivat tukina paksulle kudosmöykylle.

Lähde:

Buehler, Jake. 2022,  Strange sauropod dinosaurs had sails on top of their long necks New Scientist 8.4. 

Evoluution mukaan varislinnut voivat saada tietonsa aivosoluista

 

Joel Kontinen

Varislintuten älykkyys voi johtua tiettyjen hermosolujen runsaudesta. Mustavariksilla ja muilla varislinnuilla näyttää olevan epätavallisen paljon interneuroneja, aivosoluja, jotka osallistuvat tiedon käsittelyyn.

Varikset voivat tunnistaa itsensä peileistä, käyttää työkaluja ja suunnitella tulevaisuutta. Kaikki niiden kognitiiviset kyvyt ovat enemmän kädellisten kaltaisia kuin useimpien muiden lintujen kyvyt. Tämä älykkyys saattaa liittyä siihen, että niillä on epätavallisen suuri määrä aivosoluja, jotka osallistuvat tietojen käsittelyyn.

Jos uskomme, että Jumala jo alussa loi varislintujen aivoihin suuret määrät interneuroneja, eli niiden älylliset kyvyt johtuvat älykkäästä suunnittelusta, evolutionistien ajatus varislintujen aivojen kehittymisestä vuosimiljoonien aikana on virheellinen. 

Myös muut linnut osoittavat, että, että darvinismin oletus apinoiden etevyydestä on peruttu. 

Lähde:

Murugesu, Jason Arunn, 2022, Crows may owe their intelligence to an abundance of certain neurons, New Scientist  1.4. 

Vatikaani hylkää älykkään suunnittelun ja omaksuu evoluution

Kuva: George Coyne, näyttökuva. 

 Joel Kontinn 

 Viime kuussa Vatikaanin observatorion tutkimusryhmä (VRG) käynnisti uuden projektin, verkkosivuston, jossa esitellään heidän teorioitaan. Tehtävänä on osoittaa maailmalle, että "kirkko ja tiede voivat elää rinnakkain". Tarkempi tarkastelu osoittaa, että raamatullinen luomiskertomus haastaa Vatikaanin projektin ja että se on hyvin lähellä nimenomaista Mooseksen hylkäämistä. VRG: tieteen tukeminen vai antautuminen sekularismille? Paavi Gregory XIII perusti VRG:n vuonna 1582 Vatikaanin tieteelliseksi laitokseksi. VRG:n pääkonttori on tällä hetkellä Castel Gandolfossa Italiassa, ja sillä on kaukoputki Mount Graham International Observatoriossa Yhdysvalloissa. Paavi Leo XIII: n vuonna 1891 ilmoittaman nykyisen VRG: n tehtävänä oli "näyttää maailmalle, että kirkko tukee tiedettä". Katolisen koulutuksen resurssikeskuksen vuonna 2002 tekemässä haastattelussa jesuiitta George Coyne, joka johti VRG:tä yli neljännesvuosisadan vuoteen 2006 eläkkeelle siirtymiseensä asti, totesi, että Vatikaanin politiikan oli omaksuttava tiukasti evoluutio, "sekä biologinen että kosmologinen”. "Ilmoitus opettaa meille, että ihminen luotiin Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi",

Coyne totesi lähteeksi paavi Johannes Paavalin. "Uusi tieto on saanut meidät ymmärtämään, että evoluutioteoria ei ole enää pelkkä hypoteesi." "Katolinen kirkko on jo pitkään hyväksynyt kehitysmaailmanäkymän, johon kuuluu apinoista kehittyminen ja alkuräjähdys", Coyne sanoi.

 "Kuvitella, että Luoja kiertelisi luonnon vakioiden kanssa on vähän kuin ajattelisi Jumalan tekevän suuren keittoastian", hän julistaa harvinaisella sarkasmilla. Hieman enemmän sipulia, vähän vähemmän suolaa ja hei presto täydellinen gazpacho. "Se on paluu vanhaan näkemykseen kelloseppä Jumalasta, mutta se on vielä fundamentalistisempi". Coynen kirjoitukset ovat edelleen perusta Vatikaanin verkkosivustolle. Eräässä artikkelissa hän hylkää "älykkään suunnittelun", väitteen, jonka mukaan maailmankaikkeuden ja elävien olentojen tietyt piirteet voidaan parhaiten selittää älykkäällä syyllä, eikä ohjaamattomalla prosessilla, kuten satunnainen luonnollinen valinta. Tässä evoluution ja raamatullisen luomisen välisessä ristiriidassa Coyne ja Vatikaani väittävät evoluution olevan kiistämätön totuus. Uudella verkkosivustolla Coyne toteaa, että "älykäs suunnitteluliike on metodologian ulkopuolella". Johtava juutalaistieteilijä: "Luonnon kautta työskentelevä Jumala on hyvin raamatullinen käsite." Älykäs suunnittelu, jota useat uskonnolliset tutkijat kannattavat, väittää, että "tietyt maailmankaikkeuden ja elävien olentojen piirteet voidaan parhaiten selittää älykkäällä syyllä, eikä ohjaamattomalla prosessilla, kuten luonnollisella valinnalla". Tämä on ortodoksijuutalaisen ja tutkijan tohtori Gerald Schroeder kanta. Se ilmentää tieteen ja uskon rauhallista rinnakkaiseloa Toorassa. 

Tohtori Schroederillä on tohtoritutkinto ydinfysiikan sekä maa- ja planeettatieteiden alalta Massachusettsin teknillisestä instituutista (MIT) ja hän oli Yhdysvaltain atomienergiakomission jäsen. "Ongelma on sanassa evoluutio, jota ei esiinny Raamatussa", tohtori Schroeder sanoi. "Kehitys ja Jumala, joka työskentelee luonnon kautta, on paljolti raamatullinen käsite." Tohtori Schroeder on varovainen erottaessaan evoluutioteorian ja evoluution tosiasiat. ”Todettavissa oleva evoluution on tosiasia. "Evoluutio on kaksivaiheinen prosessi", hän selitti. ”Satunnainen mutaatio johtaa eroihin, toisten jälkeläisten ollessa heikompia ja toisten vahvempia, mikä ei ole satunnaista. Luonnon haaste ei ole satunnainen. Jos missä, niin tässä on kehäpäättelyä. Määritämme sopivimmat hengissä oleviksi. Voisimme yhtä hyvin sanoa, että selviytyjät selviytyvät. ”Satunnaisesta mutaatiosta ei ole mitään tietoa. Ellei mutaatio ole satunnaista, vaan suosii tiettyjä mutaatioita, se tarkoittaisi luontaista suuntaa elämänvirralle, mikä puolestaan viittaisi Jjohtajan olemassaoloon. 

 Lähde:

 Berkowitz, Adam Eliyahu 2021. Vatican Challenges Bible: Promotes Evolution, That Man Evolved From Apes. ISRAEL 365 NEWS

24.6.

Israelilaiset ovat keksineet keinon päästä rotanmyrkyistä

Joel Kontinen

Israelilaiset ovat keksineet keinon päästä rotanmyrkyistä. He käyttävät siihen pöllöjä.

Navettapöllöt ovat keskikokoisia lintuja, keskimäärin 36 cm pituisia. Niiden herkät höyhenten suojaamat korvat, ovat hiukan eri korkeudella jyrsijöiden äänien paikantamiseksi.

Pöllöt asuvat 5000 pienessä valkoisessa, pylvään päällä olevassa talossa. Niitä kutsutaan pesintälaatikoiksi. Israel on johtava maa latopöllöjen käyttämisessä luonnollisena biologisena ennaltaehkäisynä maataloudelle haitallisia pieniä jyrsijöitä vastaan. Israelin ilmainen asunto pöllöille antaa nyt maalle tiheimmän pöllöväestön maailmassa.

Vielä tärkeämpää on, että maatalousministeriön yhdessä Tel Avivin yliopiston kanssa rahoittama kansallinen pöllöprojekti on vähentänyt maataloudessa käytettyjen myrkyllisten jyrsijämyrkkyjen määrää.

"Pöllöt metsästävät jyrsijöitä ja se tarkoittaa vähemmän myrkkyä, sanoi maatalousministeriön selkärankaisten osaston päällikkö Yoav Motro. "Se tekee viljelijöistä erittäin onnellisia." Hanke on myös vähentänyt rottamyrkystä kuolleiden latopöllöjen määrää.

Vuonna 1982 Tel Avivin yliopiston ornitologiaprofessori Yossi Leshem, hankkeen koordinaattori, oletti, että latopöllöt - jotka voivat metsästää jopa 6000 jyrsijää pesäkauden aikana - voisivat auttaa viljelijöitä hallitsemaan jyrsijäpopulaatiota ja korvata myrkyt.

Leshem yhdisti voimansa Kibbutz Sde Eliyahussa sijaitsevan ornitologin ja luonnonmukaisen viljelijän Shaul Avielin kanssa, joka on nyt 80 ja tutkii edelleen työtä latopöllöillä. Aviel, jota ei ollut mahdollista haastatella, on ollut Motron ja muiden alan asiantuntijoiden mukaan ”tämän projektin sydän”.

"Aviel uskoi tähän ajatukseen alusta alkaen, kun se ei ollut edes suosittu", hän sanoi. "Tarvitset jonkun, jolla on intohimo kaikkeen mitä teet, ja Avielilla on aina ollut intohimoa."

Pöllöt ylittävät myös kansallisia rajoja . Vaikka arabit eivät innostuneet pöllöistä, ne syövät myös heidän jyrsijöitään.





Lähde:

Bletter, Diana. 2020. Giving a hoot. Jerusalem Post(19.6.).

Amsterdamin yliopiston biologi Dave Speijer haluaa Evolution Newsin pois

Kuva: Thomas Paine, Hammersfan, CC BY-SA.




Joel Kontinen

Oli 20. maaliskuuta 2020, seitsemän päivää siitä, kun Yhdysvaltain liittohallitus julisti kansallisen hätätilanteen COVID-19:n vuoksi. Se oli vain yksi päivä siitä, kun maassa oli 10 000 tarkistettua Koronaan kuollutta. Suurin osa ihmisistä keskittyi selviytymään uusista sulkemismääräyksistä, sosiaalisesta etäisyydestä ja radikaaleista muutoksista jokapäiväisessä elämässä.

Mitä Valkoisen talon tai CDC:n eli The Centers for Disease Control and Preventionvoisi tai pitäisi tehdä viruksen torjumiseksi, keskusteltiin. Jotkut tutkijat olivat kuitenkin löytäneet yllättävän kohteen tarvittavista hallituksen toimista.

Tunnetun tiedelehden BioEssaysin biologit julkaisivat kiireellisen artikkelin. Mikä se oli, kysyt? Kokeile uusia lääkkeitä? Kehitä rokotetta? Sulje koulut? Avaa koulut? Ei - sensuuroi Evolution News.

Tämä lähti siitä, kun tutkimusinstituutin vanhempi tutkija tohtori Paul Nelson kysyi: "Onko Popperin väärentämisestä hyötyä biologiassa?" Hän vastasi BioEssays-julkaisussa, josta hän lainasi otsikkonsa. Nelson viittasi vaikutusvaltaisen filosofin Karl Popperin ajatukseen, jonka mukaan Popperin väärentämisellä on todella merkitystä biologiassa.

Amsterdamin yliopiston biologi Dave Speijer luki Nelsonin sanat ja eikä pitänyt joistain älykkään suunnittelun puolustajan kommenteista. Speijer oli myös huolissaan Evolution News -sivustolla julkaistusta artikkelista, joka julkaistiin marraskuussa 2019. Siinä kommentoitiin BioEssays-toimittajan Andrew Mooren teosta, jonka Moore nimitti ”Tuo roskaposti-DNA… on täynnä tietoa!”

Roskaposti on täynnä tietoa, joka ei ole evoluution keksintö. Se esimerkiksi suojaa meidät syövältä.

Lähde:

Prominent Biology Journal Demands Government Censorship of Intelligent Design. Evolution News 14.5.

Jättilintusiipi uhmaa muiden perhosten tavoin evoluutiota

Jättilintusiipi (Ornithoptera alexandrae). Kuvat: Mark Pellegrini (yllä) ja Robert Nash (alla), Creative Commons (CC BY-SA 3.0).




Joel Kontinen

Perhosen pitäisi olla lintua pienempi, mutta jättilintusiipi (Ornithoptera alexandrae) ei piittaa tästä säännöstä. Naaraan siipien kärkiväli voi olla jopa 31 senttiä. Koiras on hiukan pienempi.

Muiden perhosten tavoin ne tuottavat päänvaivaa evolutionisteille, koska ne muuttavat dramaattisesti muotoaan lyhyen elämänsä aikana.

Mutta perhoset eivät ole muuttunut juuri lainkaan dinosaurusten päivistä.

Perhosilla on lisäksi supernäkö, ja ne on suunniteltu taitaviksi lentäjiksi.

Perhoset osaavat hyödyntää aurinkoenergiaa, lentää hämmästyttäviä matkoja ja suunnistaa magneettikompassinsa avulla.

Perhoset kertovat meille luomisesta.

Lähde:

Geggel, Laura. 2017. 15 of the Largest Animals of Their Kind on Earth. Live Science (6.5.).

Raamattu ei tunne litteää maata

Litteän maan kaareva kansi on skeptikkojen ikioma myytti. Kuva: C. Flammarion (1888), Hugo Heikenwaelder, Wikipedia.





Joel Kontinen

Olli Niiranen nosti Suur-Keuruun mielipidekirjoituksessaan 24.8. esiin litteän maan myytin. Hän sanoo kuvailevansa keskustelua, jonka hän kuuli kadulla. Siinä lähdettiin muinaisesta babylonialaisesta maailmankuvasta, jossa aurinko ja kuu kiertävät maata ja tähdet on kiinnitetty kiinteään kupuun.

Tällainen näkemys ei perustu Raamattuun, joka ilmoittaa maan muodon pyöreäksi. Tämä tieto käy ilmi myös esimerkiksi bysanttilaisista kolikoista ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan symboleista.

USA:n apollo-ohjelman isä Wernher von Braun ja Keuruulla vuonna 1978 vieraillut astronautti James Irwin olivat luomiseen uskovia kristittyjä, joiden urat perustuivat siihen, että maapallo ei ole litteä.

Skeptikot keksivät litteän maan vasta 1800-luvulla, jolloin oli trendikästä kritikoida Raamatun maailmaa.

Kristinusko on antanut meille yliopistojärjestelmän lisäksi myös nykytieteen, jonka suurimmat uranuurtajat (esimerkiksi Robert Hooke, Sir Isaac Newton ja Louis Pasteur) olivat tunnustavia kristittyjä.

Tieteen synty edellytti uskoa rationaaliseen Jumalaan, joka loi rationaalisen maailman.

Vuonna 1660 englantilaiset kristityt tutkijat perustivat Royal Societyn, Ison-Britannian arvostetun tiedeakatemian. Ensi marraskuussa se järjestää kansainvälisen seminaarin, jonka tarkoituksena on tarkastella uusdarvinistista evoluutiota kriittisesti ja ehkä korvata se toimivammalla teorialla.

Tutkijat ovat jo pitkään tienneet, että uusdarvinismin mekanismit (luonnonvalinta ja mutaatiot) eivät pysty selittämään elämän monimuotoisuutta tai edes solun tai geenin moniulotteista rakennetta.

Evoluutio on liian mekanistinen selitysmalli. Vielä 1960-luvulla luultiin, että yksi geeni koodaa yhtä proteiinia ja että meillä on 2 miljoonaa geeniä. 1990-luvulla luku tippui 100 000:een. Viimeisin luku (vuodelta 2014) on 19 000.

Solumme ovat täynnä hienoja nanokoneita, korjausmekanismeja ja laaduntarkkailulaitteita.

Todellisuus on lisäksi häkellyttävän kaunista. Leonardo da Vincin Mona Lisa ja Ateenan Akropolis vain matkivat sitä kauneutta, jota me näemme kaikkialla luomakunnassa. Taiteesta tuttu kultainen leikkaus näkyy myös jokaisessa meistä.

Minulle se kertoo luomisesta.

Kirjoitus on vastine Suur-Keuruussa 24.8. julkaistuun mielipidekirjoitukseen. Lehti julkaisi vastineeni 22.9.

Perhosella on supernäkö

Graphium sarpedon. Kuva: Laitche, public domain.




Joel Kontinen

Perhoset näkevät nopeasti lentävät kohteet paremmin kuin me, ja ne pystyvät tekemään eron ultraviolettivalon ja polarisoidun valon välillä.

Joillakin perhosilla on vieläkin tarkempi näkö. Graphium sarpedon on australialainen perhonen, jolla on ainakin 15 erilaista fotoreseptoria kummassakin silmässä.

Nämä reseptorit vastaavat meidän silmiemme sauva- ja tappisoluja. Ihmisillä on kolmenlaisia tappisoluja, ja näemme miljoonia värejä. Perhonen näkisi ultraviolettivalon jo neljällä.

Nyt se näkee sinisen eri vivahteita selvästi – myös sinistä taivasta vasten.

Perhonen on muutenkin hankala tapaus darvinistiselle evoluutiolle. Sen evoluutio ei saa ilmaa siipiensä alle. ”120 miljoonan” vuoden ikäiset fossiilit viittaavat siihen, että perhonen on ollut perhonen paljon kauemmin kuin mitä evoluutio olisi ennustanut.

Myös perhosen kehitys haastaa evoluution. Se muuttaa muotoaan liian vikkelästi sopiakseen darvinistiseen ajatteluun.

Evoluutio ei pysty uskottavasti selittämään eläinten yllättäviä kykyjä, jotka ylittävät eloonjäännin kynnyksen mennen tullen.

Lähde:

Morell, Virginia. 2016. This butterfly has extreme color vision. Science (8.3.).

Miltei näkymätön kovakuoriainen on vesihiihtomestari

Vesihiihtomestari tauolla. Kuva: Andreas Rusch, Creative Commons (CC BY-SA 3.0).




Joel Kontinen

Lummenälvikäs (Galerucella nymphaeae) on yllättävän vikkelä. Se vipeltää veden pinnalla puoli metriä sekunnissa. Ihmisellä tällainen vauhti vastaisi 500:aa kilometriä tunnissa.

Tämä pikkuruinen kovakuoriainen kohottaa keskijalkansa ilmaan ja sitten kohottautuu pystymmäksi ja räpyttelee siipiään. Näin se kiitää muutaman metrin eteenpäin kuin vesihiihtäjä.

Se etenee niin nopeasti, että välillä se näyttää katoavan tyystin.

Haripriya Mukundarajan (Stanford University) kollegoineen filmasi lummenälvikkään vesihiihtoa laboratoriossa ja julkaisi havaintonsa Journal of Experimental Biology -lehdessä.

Menetelmää on jo ehditty luonnehtia elegantiksi. Tutkijat toivovat voivansa hyödyntää sitä rakentaessaan veden päällä liikkuvia robotteja.

Eläinten kyvyt kertovat luomisesta:

· ampujakalan tarkkuus

· kolibrien paikallaanlento

· pyhän pillerinpyörittäjän suunnistustaito

· pommikiitäjäisen puolustusmekanismi

· muurahaisen lääkintätaidot

Ei ole ihme, että tutkijat pyrkivät hyödyntämään eläinkunnassa ilmeneviä älykkäitä ratkaisuja.

Lähde:

Ceurstemont, Sandrine. 2016. The secret of beetles that waterski so fast they vanish. New Scientist (2.3.).