Joel Kontinen
Perhoset näkevät nopeasti lentävät kohteet paremmin kuin me, ja ne pystyvät tekemään eron ultraviolettivalon ja polarisoidun valon välillä.
Joillakin perhosilla on vieläkin tarkempi näkö. Graphium sarpedon on australialainen perhonen, jolla on ainakin 15 erilaista fotoreseptoria kummassakin silmässä.
Nämä reseptorit vastaavat meidän silmiemme sauva- ja tappisoluja. Ihmisillä on kolmenlaisia tappisoluja, ja näemme miljoonia värejä. Perhonen näkisi ultraviolettivalon jo neljällä.
Nyt se näkee sinisen eri vivahteita selvästi – myös sinistä taivasta vasten.
Perhonen on muutenkin hankala tapaus darvinistiselle evoluutiolle. Sen evoluutio ei saa ilmaa siipiensä alle. ”120 miljoonan” vuoden ikäiset fossiilit viittaavat siihen, että perhonen on ollut perhonen paljon kauemmin kuin mitä evoluutio olisi ennustanut.
Myös perhosen kehitys haastaa evoluution. Se muuttaa muotoaan liian vikkelästi sopiakseen darvinistiseen ajatteluun.
Evoluutio ei pysty uskottavasti selittämään eläinten yllättäviä kykyjä, jotka ylittävät eloonjäännin kynnyksen mennen tullen.
Lähde:
Morell, Virginia. 2016. This butterfly has extreme color vision. Science (8.3.).
Tekstit
