Mustavarikset ovat yllättävän taitavia

Joel Kontinen

Andrew Taubman Queens Park, New South Wales, Australia sanoo:: Melkein joka päivä australialainen mustavaris pudottaa kovan leivänkuoren lintukylpyläämme. Se tulee takaisin noin 20 minuutin kuluttua hakemaan ja syömään sen, kun se on pehmeä. 

  David Stott Macclesfield, Cheshire, Iso-Britannia: Monta vuotta sitten meillä oli töissä myynnissä mobiilipalvelu, jossa myytiin kahvia ja paahtoleipää. Pohjakerroksen toimistostani oli näkymä ruohoalueelle, ja keittiö oli vastapäätä. Joka päivä noin klo 10.30 keittiön yläpuolella olevalle katolle alkoi kerääntyä varislintuja. Sitten kun kahvitarjoilu päättyi, tarjoilijat heittivät myymättömän paahtoleivän ulos ikkunasta. Varislinnut syöksyivät, nappasivat paahtoleipää, repivät sen paloiksi ja hautasivat sen. En kuitenkaan koskaan nähnyt niiden palaavan hakemaan saaliistaan.

Nicola Clayton Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia: Mustavarikset ja muut varislinnut, kuten varikset ja korpit, ovat äärimmäisen älykkäitä, ja niiden älylliset kyvyt ovat saman tasoisia kuin simpansseilla. Se, mikä erottaa ne muista lintulajeista, on se, että ne osaavat kuvitella tulevaisuutta ja suunnitella sitä. Niillä on myös itsehillintää, ja he voivat ajatella, mitä ne hyötyvät tulevaisuudessa nykyiseen verrattuna. Tämä on yksi syy siihen, miksi ne saattavat haudata leivänpalasia. Ruoan tallentaminen on tavallista raakoja, ja yksi laji, kalifornialainen pensasnärhi voi toimia petollisesti, jos toinen lintu katsoo sen hautaavan ruokaa ja teeskennellä siirtävänsä kätkönsä uuteen paikkaan. 

 Lisäksi vain ne linnut, jotka ovat olleet varkaita aiemmin, tekevät niin, mikä viittaa siihen, että varas tunnistaa toisen varkaan ja että käytös ei ole vakio tai yksinkertaisesti yrityksen ja erehdyksen kautta oppimisen tuotetta. Varislinnuilla on joukko muitakin kognitiivisia kykyjä: ne ovat hyviä ongelmanratkaisussa ja muistitehtävissä ja osaavat jopa käyttää työkaluja. Ison-Britannian moottoritien huoltoasemalla olevien varislintujen on havaittu käyttävän roskakorisuojuksia työkaluna, kun ne tekevät yhteistyötä pareittain nostaakseen vuorauksen ylös roskakorista samanaikaisesti päästäkseen käsiksi ruokaan – prosessi, joka vaatii vähintään 20 vetoa. Tästä syystä kutsun varislintuja "siivellisiksi mieliksi". 

 Lähde: 

 Is it normal behaviour for rooks to bury bread rather than eat it?New Scientist 27.1.

Linnut päihittävät apinat monin tavoin

Uuden-Kaledonian varis (Corvus moneduloides). Kuva: John Gerrard Keulemans, public domain,

Joel Kontinen

Linnun aivot" ei ole koskaan aikaisemmin ollut tällainen kohteliaisuus: Viime vuosina lintujen on havaittu tekevän työkaluja, ymmärtävän abstrakteja käsitteitä ja jopa tunnistavan Monetin ja Picasson . Mutta aivokuoren puuttuminen - nisäkkään aivojen alue, jolla tapahtuu työmuisti, suunnittelu ja ongelmanratkaisu - on pitkään hämmentänyt tutkijoita. Tutkijat ovat löytäneet lintujen aivoissa aiemmin tuntemattoman mikropiirijärjestelyn, joka voi olla analoginen nisäkkään aivokuoren kanssa. Erillisessä tutkimuksessa muut tutkijat ovat liittäneet saman alueen tietoiseen ajatteluun.

Näitä kahta tutkimusta pidetään jo uraauurtavina. "Usein oletetaan, että lintujen outo aivojen arkkitehtuuri rajoittaa ajattelua, tajuntaa ja edistyneintä kognitiota", sanoo John Marzluff, biologi ja varisasiantuntija Washingtonin yliopistossa Seattlessa, joka ei ollut mukana kummassakaan tutkimuksessa. Tutkijat, jotka ovat "osoittaneet lintujen kognitiiviset kyvyt, eivät tule yllättymään näistä tuloksista", hän lisää, "mutta he helpottuvat".

Lintujen ja nisäkkäiden samankaltaisten kognitiivisten kykyjen takia Martin Stacho, Ruhrin yliopiston Bochumin neuroanatomisti, päätti tutkia lintujen esiaivoja, jotka hallitsevat käsitystä. Nisäkkäiden ja lintujen aivojen karkea vertailu viittaa siihen, että "heillä ei ole mitään yhteistä". He saivat selville, kuinka lintujen aivot tukevat näitä henkisiä kykyjä. Stacho ja hänen kollegansa tutkivat kolmen kyyhkysen aivojen mikroskooppisia viipaleita 3D-polarisoidulla valokuvantamisella. Tämän korkean resoluution tekniikan avulla he voivat analysoida aivokuori -nimisen esiaivojen alueen piirejä, joita pidetään yleisesti nisäkkäiden aivokuorena.

Tutkijat vertasivat lintujen aivokuoren kuvia rotan, apinan ja ihmisen aivokuoren kuviin. Heidän analyysinsä paljasti, että lintujen aivokuoressa olevat kuidut on järjestetty silmiinpistävästi samalla tavalla kuin nisäkäskuoressa olevien kuitujen.

Hän sanoo. "Silti linnuilla ja nisäkkäillä on paljon samoja kognitiivisia taitoja."

Tutkijat visualisoivat myös kahden kaukana toisistaan olevan lintulajin, kyyhkysten ja pöllöjen aivojen neuronien väliset yhteydet. Poistettuaan syvänukutettujen lintujen aivot tutkijat injektoivat kiteitä tutkittuihin aivoihin ja löysivät aistialueilta piirejä, jotka olivat samanlaisia kuin nisäkkään neokorteksissa. Juuri tämä neuroarkkitehtuuri - rakenteiden väliset yhteydet pikemminkin kuin itse rakenteet - selittää miksi linnut ovat kognitiivisesti yhtä lahjakkaita kuin nisäkkäät, he raportoivat äskettäin Science-lehdessä.

"Tämä tutkimus vahvistaa vanhan sanonnan, että ulkonäkö voi pettää", Marzluff sanoo. Vaikka lintujen ja nisäkkäiden aivot "näyttävät hyvin erilaisilta, tämä tutkimus osoittaa meille, että ne on todella kytketty hyvin toisiaan täydentävällä tavalla".

Mutta onko linnuilla tietoisia kokemuksia? Ovatko he tietoisia siitä, mitä näkevät ja tekevät? Tübingenin yliopiston neurofysiologi Andreas Nieder tutki haavavariksen (Corvus corrone) aivoja, kun ne reagoivat vihjeisiin. Nämä varikset ja heidän serkkunsa tiedetään älykkyydessään apinoiden veroisiksi, ja niiden on jopa osoitettu perustelevan kausaalisesti. Mutta tietoisuuden päätteleminen tällaisista kokeista on haastavaa, Nieder sanoo.

Joten hän ja kollegat käyttivät samanlaista testiä kuin kädellisillä tietoisuuden merkkien varalta - mielentilan, jonka uskotaan syntyvän tiettyjen neuronien äkillisen aktivoitumisen yhteydessä. He kouluttivat kahta laboratoriossa kasvatettua, yhden vuoden ikäistä varista liikkumaan tai pysymään paikallaan vastauksena monitorissa näkyvään heikkoon vihjeeseen. Oikein, linnut palkittiin. Sitten tutkijat istuttivat elektrodit variksen aivoihin tallentaakseen hermosignaalinsa vastauksena. Kun varikset reagoivat, heidän neuroninsa syttyivät, mikä viittaa siihen, että he olisivat tietoisesti havainneet vihjeen; mutta kun ne eivät reagoineet, heidän neuroninsa olivat hiljaa. Variksen toiminnan mukaisesti syttyneet neuronit sijaitsivat aivokuoressa. Nieder kutsuu tätä "empiiriseksi aistitajunnan merkiksi lintujen aivoissa", samanlaista kuin kädellisillä.

Tutkijat raportoivat tänään myös Science -lehdessä. Se herättää varmasti keskustelua, sillä "jotkut tutkijat väittävät, että tietoisuus on ainutlaatuisen inhimillistä", sanoo Harvardin yliopiston vertaileva psykologi Irene Pepperberg, joka tunnetaan tutkimuksestaan, jonka hän teki Alexista, afrikkalaisesta harmaapapukaijasta. Se kommunikoi englanniksi  abstrakteja käsitteitä. Pepperberg ei ollut mukana näissä uusissa tutkimuksissa, mutta pitää niitä todella jännittävinä.

Stacho ja Nieder lisäävät, että nisäkkäiden ja lintujen kognition rakennuspalikat ovat saattaneet olla läsnä heidän viimeisessä yhteisessä esi-isässään, noin "320 miljoonaa vuotta" sitten. "Tietysti nisäkkäiden ja lintujen aivot kehittyivät eri tavalla", Stacho sanoo. "Yllättävää on, kuinka samankaltaisia ne ovat edelleen havainto- ja kognitiivisilta kyvyiltään."

Lähde:

Morell, Virginia. 2020 Newfound brain structure explains why some birds are so smart—and maybe even self-aware Science 24.9.

Etevät kakadut päihittävät simpanssit kekseliäisyydessä

Kakadu päihittää simpanssin nokkeluudessa.





Joel Kontinen

Simpanssien pitäisi evoluution mukaan olla eläimistä fiksuimpia. Vaikka nykyisin tiedetään, että ihmisen ja simpanssin geneettinen ero on moninkertaisesti suurempi kuin mitä vielä kymmenisen vuotta sitten uskottiin, darvinistiset uskomukset ovat jatkaneet omaa elämäänsä.

Evolutionistit ovat näkevinään isoissa apinoissa inhimillisiä ominaisuuksia, viitteitä jonkinlaisesta kielitaidosta, uskonnosta ja moraalista, mutta monien muiden eläinten yllättävät taidot haastavat heidän uskomuksiaan.

Tuore Biology Letters -tiedelehdessä julkaistu tutkimus viittaa vahvasti siihen, että kakadut päihittävät simpanssit kekseliäisyydessä.

Figaro-niminen kakadu pääsi uutisiin jo vuonna 2012, kun eläintieteilijä Alice Auersperg (Wienin yliopiston kognitiivisen biologian laitos) kollegoineen julkaisi siitä tutkimuksen.

Figarolla oli häkissään puunkappale, joka oli liian paksu, jotta se olisi voinut yltää häkin ulkopuolelle jätettyyn pähkinään.

Sinnikäs kakadu ei antanut periksi vaan jyrsi nokallaan puusta kalikan, jonka se sai pujoteltua häkin verkon lävitse, ja näin se sai pähkinän.

Kaikki eivät uskoneet, että Figaro olisi tarkoituksellisesti tehnyt itselleen työkalun.

Jotkut otaksuivat, että se oli suutuspäissään käynyt puukalikan kimppuun ja vahingossa saanut itselleen ohuen kepin, jolla se ylettyi pähkinään.

Auersperg kollegoineen päätti selvittää, osaavatko kakadut valmistaa työkaluja erilaisista materiaaleista. He antoivat neljälle uroskakadulle (myös Figarolle) häkkiin vuoron perään oksan, jossa oli lehtiä, puukalikan ja pahvinpalan.

Kunkin kakadun piti kymmenessä minuutissa valmistaa annetusta materiaalista työkalu, jolla se saisi cashewpähkinän.

Kaikki kakadut saivat hetkessä sekä oksasta että puukalikasta työkalun, jonka avulla ne saivat pähkinän. Lisäksi Figaro ja yksi muu kakadu onnistuivat leikkaamaan pahvista ohuen kappaleen ja vetämään sillä pähkinän häkkiin.

Ne eivät hosuneet umpimähkään vaan leikkasivat pahvista nokallaan – järjestelmällisesti ja suoraan – työkalun, jolla ne kiskoivat cashewpähkinän luokseen.

Myös varikset päihittävät simpanssit etevyydellään (lue lisää täältä, täältä ja täältä).

Jumala on antanut kaikille eläimille, niin suurille kuin pienille, älykkyyttä, jotta ne pärjäisivät syntiin langenneessa maailmassa.

Lähde:

Barras, Colin. 2016. Creative cockatoos skilfully make tools from different materials. New Scientist (16.11.).

Kun koira keinon keksi

Joel Kontinen


Darvinistit pitävät simpanssia miltei ihmisen veroisena. Todellisessa elämässä monet eläimet, esimerkiksi elefantti, varis ja delfiini, voittavat simpanssin älykkyydessä.

Luetteloon voisi varmaankin lisätä vielä koiran:




Darvinistinen evoluutio ei suinkaan olettanut tällaista.

Elefantit tunnistavat kolme eri kieltä

Elefantit ovat yllättävän nokkelia. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Amboselin kansallispuiston elefantit saattavat tunnistaa kolme eri kieltä. Tämä käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. BBC kertoi Sussexin yliopiston tutkijoista, jotka tekivät tiedettä ajelemalla Land Roverilla Etelä-Kenian savanniteillä ja havainnoimalla norsujen reaktiota.

Brittitutkijat saivat selville, että Kilimanjaron juurella vaeltelevat vanhat naarasnorsut pystyvät tunnistamaan toistasataa lajitoveriaan jo äänen perusteella. He myös äänittivät kolmen eri kielen (maasain, kamban ja englannin) puhetta ja tarjosivat sitä elefanteille kaiuttimista, jotka heillä oli auton lavalla.

Tutkijat huomasivat selviä eroja elefanttien käyttäytymisessä. Maasaikielen kuuleminen sai ne hermostumaan, ehkä sen vuoksi, että maasait toisinaan tappavat norsuja puolustaessaan karjaansa. Kamban kuuleminen ei hermostuttanut niitä läheskään niin paljon, ja englanti sai ne pysyttelemään rauhallisina.

Norsut ilmeisesti tietävät, että englantia puhuvat turistit ottavat vain valokuvia. Ernest Hemingwayn ja muiden valkoisten metsästäjien aika on niiden mielestä ohitse.

BBC mainitsi myös Japanissa tehdyistä kokeista, jotka kertoivat norsujen yllättävän hyvästä laskutaidosta.

Darvinistien mukaan simpanssien pitäisi olla huomattavasti älykkäämpiä kuin muut maaeläimet tai linnut, mutta monesti on käynyt ilmi, että sekä norsut että varislinnut ovat niitä nokkelampia.

Havainnot eivät siis tue evolutionistien ennakko-oletuksia.

Norsut voivat myös olla eteviä taiteilijoita. Katso video, jossa elefantti piirtää lajitoverinsa muotokuvan:






Lähde:

Luck-Baker. Andrew. 2010. Inside the Elephant mind. BBC News (17.2.) http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/8518831.stm

Kerro, kerro kuvastin, ken on kaikkein viisahin

Varis päihitti simpanssin älykkyyskokeessa. Kuva Wikipediasta.


Joel Kontinen

Tiedejulkaisut ja luonnontieteen museot nostavat simpanssit miltei ihmisten tasolle. Eläinaktivistit vaativat niille ihmisoikeuksia . Oikeaoppisen darvinistisen ajattelun mukaan simpanssien pitäisi olla eläimistä viisaimpia.

Mutta nyt näyttää siltä, että simpansseja älykkäämpiä eläimiä on lähempänä meitä kuin kuvittelemmekaan. Frankfurt am Mainin Goethe-yliopiston tutkijat Helmut Priorin johdolla laittoivat erivärisiä tarroja viiden harakan kaulaan. He antoivat sen jälkeen lintujen katsoa itseään peilistä.

Harakat kiskoivat oitis kaikki muut kuin mustat tarrat irti joko nokallaan tai jaloillaan. Mutta ne antoivat muistien tarrojen olla paikallaan.

Ennen tätä vain elefantit, delfiinit ja jotkin apinat olivat tunnistaneet itsensä peilistä.

Varikset puolestaan menestyvät älykkyyskokeissa simpansseja paremmin. Auklandin yliopistossa Alex Taylorin johtama tutkimusryhmä laittoi kuusi Uudenkaledonian varista etsimään herkkupalaa isosta akryylimuoviputkesta, jonka alaosassa oli kaksi reikää. Tutkijat peittivät toisen rei’istä useimmissa kokeissa. He jättivät toisen reiän auki. Varisten piti raahata herkkupala kepin avulla ulos putkesta. Jos ne valitsivat väärän reitin eli sen, joka johti avonaisen reiän ylitse, ruoka olisi tippunut eivätkä ne olisi saaneet sitä ulos.

Kolme varista onnistui saamaan ruoan pois putkesta joka kerta.

Seuraavaksi tutkijat vaikeuttivat koetta. He antoivat variksille puisen pöydän, joka oli jaettu kahteen osaan. Herkkupala oli kunkin osan päädyssä, mutta toisessa se oli suorakaiteen muotoisen luukun takana. Saadakseen herkkupalan varisten piti valita pääty, jossa ei ollut luukkua. Kaikki edellisen kokeen läpäisseet varikset onnistuivat saamaan herkut suuhunsa.

Simpanssit ja muut isot apinat eivät ole onnistuneet vastaavissa kokeissa. Varis siis päihittää ne älykkyystestissä.

Vaikka koetulos hämmentää darvinisteja, luomismalli olettaa, että eläimet ovat riittävän älykkäitä selviytyäkseen.

P.S. Aiemmin papukaija oli oppinut enemmän sanoja kuin simpanssit ja elefantti menestynyt niitä paremmin laskutehtävissä.


Lähteet:

Motluk, Alison. 2008. Mirror test shows magpies aren't so bird-brained. New Scientist (19.8.).
http://www.newscientist.com/article/dn14552-mirror-test-shows-magpies-arent-so-birdbrained.html.

Young, Emma. 2008. Crows make monkeys out of chimps in mental test. New Scientist (17.9.). http://www.newscientist.com/article/dn14745-crows-make-monkeys-out-of-chimps-in-mental-test.html

Elefantti ratkaisi laskutehtäviä

Elefantit ovat hyviä matematiikassa. Kuva Wikipediasta.

Joel Kontinen

Ashya-niminen aasiannorsu tietää, että 3 + 4 on enemmän kuin 1 + 5. Tokion yliopiston tutkija Naoko Irie julkaisi tutkimuksensa tulokset the International Society for Behavioral Ecologyn vuosikokouksessa Ithacassa New Yorkissa.

NewScientist.com –verkkopalvelu raportoi hiljattain tuloksista. Elefantti tiesi, että kun ämpäriin, jossa on kolme omenaa, kaadettiin neljä omenaa, siinä oli enemmän omenia kuin ämpärissä, jossa oli yksi omena ja jonne kaadettiin viisi omenaa lisää.

Tulos ei ollut sattuma. Irie tarkkaili neljää elefanttia ja huomasi, että ne valitsivat ämpärin, jossa oli enemmän omenia, keskimäärin 74 prosentilla yrityksistään.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että useat eläinlajit osaavat laskea. Esimerkiksi papukaijat pystyvät ratkaisemaan yksinkertaisia yhtälöitä, ainakin kun niitä hieman koulutetaan.

Elefanteilla on varsin suuret aivot. Irie arvelee, että tämä ominaispiirre sekä niiden “evolutionaarinen sukulaisuus muiden ‘etevien’ eläinten kanssa” voi selittää niiden matemaattiset kyvyt.

Luonnontieteen museot ja tiedejulkaisut yleensä kuvaavat simpansseja muita eläimiä etevimmiksi. Tämä johtuu evolutionistien oletuksesta: he pitävät ihmisiä ja simpansseja lähisukulaisina. Vuonna 1969 Science –tiedelehti kertoi Washoe-nimisestä simpanssista, joka ymmärsi yli sata viittomakielen “sanaa”.

Tästä alkoi evolutionistien hanke, jonka tarkoituksena oli todistaa, ettei ihminen ollut ainoa laji, joka pystyi käyttämään kieltä kommunikoidessaan. 1970-luvun lopulla Nim Chimpsky-niminen simpanssi oppi 125 viittomaa. Simpanssin nimi oli parodia kielitieteilijä Noam Chomskyn nimestä. Chomskyn mukaan ihmisen ja apinoiden kielellisten kykyjen välillä on ammottava kuilu.

Apinat eivät kuitenkaan kyenneet oppimaan enempää sanoja. Mutta Alex-niminen papukaija, joka kuoli vuonna 2007, pystyi käyttämään yli 150 sanaa. Tämä oli valtaisa yllätys evolutionisteille. Pieniaivoisen linnun ei olisi pitänyt olla apinoita etevämpi sanankäyttäjä.

Kaiken lisäksi hiljattain tehty tutkimus osoitti, että harakat kykenevät tunnistamaan itsensä peilistä, joten tässäkin suhteessa ne ovat yhtä eteviä kuin simpanssit.

Elefanttien tiedetään olevan älykkäitä eläimiä, joilla on erinomainen muisti. Ne jopa surevat kuolleita lajitovereitaan. Nyt Alex-papukaijan ja harakoiden kanssa ne haastavat uusdarvinistisen dogmin siitä, että apinat ovat muita eläimiä etevämpiä.


Elefantit päihittävät simpanssit myös maalaustaiteessa. Katso video tästä.


Lähteet:

Callaway, Ewen. 2008. Add elephants to the growing menagerie of animals that can count. NewScientist.com news service. (20. 8.). http://www.newscientist.com/article/dn14569

Wynne, Clive. 2007. Aping Language. A skeptical analysis of the evidence for nonhuman primate language. E-Skeptic (31.10.) www.skeptic.com/eskeptic/07-10-31.html