Jotkut viimeisistä neandertalinihmisistä olivat yllättävän monimuotoisia geneettisesti

 

Kuva: Auricio Anton/Science Photo Library

Joel Kontinen

Luoteis-Euroopan neandertalinihmisten geneettinen analyysi paljastaa, että tämä populaatio oli yllättävän geneettisesti monimuotoinen, mikä vihjaa siihen, että sisäsiittoisuus ei johtanut lajin kuolemaan.

Uusi tutkimus osoittaa, että neandertalinihmiset olivat melko monimuotoisia ja että sisäsiittoisuus ei ollut merkittävä syy heidän kuolemaansa, jonka evoluutionistit sanovat tapahtuneen noin 40 000 vuotta sitten.

Jotkut Luoteis-Euroopan viimeisistä elossa olevista neandertalinihmisistä ovat saattaneet elää geneettisesti monimuotoisissa, hyvin toisiinsa yhteydessä olevissa ryhmissä.

Neandertalinihmisten (Homo neanderthalensis) geneettisiä tutkimuksia on rajoittanut sellaisten yksilöiden puute, jotka olisivat säilyneet riittävän hyvin DNA-analyysin mahdollistamiseksi. Saatavilla on vain neljä korkealaatuista genomia – kolme neandertalinihmisten maantieteellisen levinneisyysalueen reunalta Siperiasta – vaikka heikompilaatuisia näytteitä on enemmän. Tämä tarkoittaa, että genetiikka ei ole pystynyt kertomaan meille paljoakaan heidän yhteisöjensä sosiaalisesta rakenteesta, mutta olemassa oleva genominen tieto viittasi siihen, että neandertalinihmisten vähentyessä heistä tuli sisäsiittoisia, mikä on saattanut vaikuttaa heidän ryhmiensä kuolemaan.

Lähde

Chris Simms 2026 Some of the last Neanderthals were surprisingly genetically diverse | New Scientist 24.6.

Kun neandertalinihmisistä tehtiin apinaihmisiä

Viime vuosien löydöt ovat osoittaneet, että neandertalinihmiset eivät olleet apinamaisia. Neandertalintytön rekonstruktio. Christopher P.E. Zollikofer, Anthropological Instutute, University of Zurich. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

1800-luvulla antropologit eivät vielä olleet löytäneet Afrikasta ihmisten oletettujen esi-isien fossiileja, joten neandertalinihmisistä tehtiin murahtelevia, kumarassa käveleviä luolaihmisiä. Evoluutio tarvitsi näyttäviä todisteita ja apinaihminen kelpasi siihen tarkoitukseen mainiosti.

Lontoon Natural History Museumin antropologi Chris Stringer myöntää, että neandertalinihmiset eivät olleet mitään apinaihmisiä, vaikka he saattoivatkin erota ruumiinrakenteeltaan jonkin verran meistä. Heillä oli jopa suuremmat aivot kuin H. sapiensilla.

Stringeristä ei suinkaan ole tullut kreationistia, mutta hän oikaisee virheellisiä käsityksiä tuoreessa Scientific American –lehden haastattelussa.

Neandertalinihmiset olivat huomattavasti etevämpiä kuin ennen kuviteltiin. (Lue lisää esimerkiksi tästä , tästä ja tästä .)

Neandertalinihmiset ovat muutenkin olleet uutisissa viime päivinä. Max Planck Instituten geneetikko Svante Pääbo ryhmineen sekvenssoi parhaillaan neandertalinihmisen genomia.

Pääbo uskoo, että H. sapiens ja H. neanderthalis asuivat pitkään lähellä toisiaaan Euroopassa ja Lähi-idässä ja olivat ilmeisesti tekemisessä keskenään, mutta hänen mukaansa nykyihmisten perimässä ei ehkä kuitenkaan ole neandertalinihmisiltä perittyä geneettistä ainesta.

Luomiseen perustuvan tulkinnan mukaan neandertalinihmiset olivat vedenpaisumuksen jälkeen eläneitä Aadamin jälkeläisiä, joten ei ole ihme, jos vaikka sattuisimme näkemään H. neanderthalisin piirteitä muutamilla lähimmäisillämme.


Lähteet:

Callaway, Ewen. 2009. Genetic evidence for human-Neanderthal hanky panky? New Scientist blog (27.10.)http://www.newscientist.com/blogs/shortsharpscience/2009/10/genetic-evidence-for-human-nea.html

Scientific American podcast 23.10. 2009http://www.scientificamerican.com/podcast/episode.cfm?id=human-evolution-lucy-and-neandertha-09-10-23&sc=WR_20091027