Joel Kontinen
Ensimmäinen neandertalinihmisen kallo löytyi vuonna 1829, mutta se jäi vähälle huomiolle. Nimi juontuu Saksan Neander-nimisestä laaksosta, josta vuonna 1856 eli kolme vuotta ennen Charles Darwinin lajien synnyn julkaisemista löydettiin vanha fossiili. Darvinistit alkoivat pian markkinoida neandertalinihmistä ihmisen ja apinoiden välimuotona. He olettivat, että tällainen luolamies käveli kyyryssä ja kykeni korkeintaan murahtelemaan.
Vähitellen on kuitenkin käynyt ilmi, että evolutionistien käsitys on ollut täysin väärä. Uudet löydöt ovat osoittaneet, että neandertalinihminen muistuttaa liki kaikin puolin aikamme ihmisiä. Hiljattain Max-Planck -Insituutin tutkijan Johannes Krausen johtama ryhmä otti kahdesta Pohjois-Espanjasta löytyneistä neanderthalin fossiilista dna:ta. Tutkijat hämmästyivät huomatessaan, että näiden FOXP2- geeni[1] ei muistuttanutkaan simpanssin ”alkeellista” geeniä vaan nykyihmisen vastaavaa hyvin kehittynyttä geeniä.[2]
Kaikki eivät silti ole vielä vakuuttuneita siitä, että neandertalinihminen pystyi puhumaan. Oxfordin yliopiston aivotutkija Simon Fisher lukeutuu skeptikoihin. Tästä huolimatta neandertalinihminen alkaa jo darvinistienkin mukaan muistuttaa yhä enemmän aikamme ihmistä.
Kreationistit ovat jälleen kerran olleet aikaansa edellä. Hehän ovat alusta pitäen uskoneet, että neandertalinihminen on Aadamin jälkeläisenä. täysi ihminen, luotu Jumalan kuvaksi.
Viite:
[1] FOXP2-geenin tiedetään liittyvän puhekykyyn.
[2] Smith, Kerri. 2007. Modern speech gene found in Neanderthals. Genetic studies hint Neanderthals were equipped for language. Nature News. 18.10.2007. http://www.nature.com/news/2007/071018/full/news.2007.177.html#B4