Evoluution ylistys

Nicolle R. Fuller/Science Photo

Joel Kontinen 

 Evoluutioteoria on saanut nykyisin paljon haastetta, vaikka New Scientist väittää, että mikään evoluutioteorian osa-alue ei ole kestänyt evoluution kannattajien kriittistä tarkastelua – mutta monet selitykset menevät ristiin.

 Näin New Scientist kehuu evoluutiota: ”Evoluutioteoria on yksi ihmisen älyn suurimmista saavutuksista. Jotkut saattavat väittää, että se on suurin, vaikka kvanttiteorialla tai suhteellisuusteorialla olisi myös kannattajia. Mutta biotieteissä se on vertaansa vailla. Se ei ole pienempi kuin suuri yhtenäinen elämän teoria. Se on myös teoria sanan todellisessa merkityksessä: lukittuva ja johdonmukainen empiiristen havaintojen ja testattavien hypoteesien järjestelmä, joka ei ole koskaan epäonnistunut tarkastuksessa. Mitään, joka väärentäisi sen osaa, ei ole edes löydetty, huolimatta sen arvostelijoiden kovasta ponnistelusta, ” 

 New Scientist tue esille 13 seikkaa, jotka ovat vastaan Charles Darwinin ajattelua. Ensimmäiseksi se väittää. että päinvastoin kuin Richard Dawkins luuli, geenit eivät ole kohtalomme. 

 ”VUONNA 1990 kansainvälinen tutkijaryhmä aloitti yhden kaikkien aikojen kunnianhimoisimmista tutkimushankkeista. He sekvenssioivat koko ihmisen genomin määrittäen niiden 3,3 miljardin emäsparin järjestyksen, jotka koodaavat geenejä, jotka tekevät proteiineja, joista kukin meistä on rakennettu. Ihmiskunnan "suunnitelman" purkaminen nostatti valtavaa innostusta. 

Lajimme monimutkaisuuden vuoksi genomimme odotettiin sisältävän vähintään 100 000 geeniä. Nyt paljastettaisiin, mikä lopultakin tekee meistä ihmisiä. Se ei toiminut aivan näin. Ihmisen genomiprojekti menestyi selvästi, ja tulokset julkaistiin vuonna 2003, kaksi vuotta ennen tavoitetta. Se paljasti kuitenkin, että ihmisillä on vain noin 22 000 geeniä, mikä on suunnilleen sama määrä kuin muilla nisäkkäillä. Samaan aikaan itse suunnitelma osoittautui salatuksi tavoilla, joita yritämme edelleen murtaa” eli nykyisin tiedämme, että niin kutsuttu roska-dna esimerkiksi suojaa syövältä. Evolutionistit pitivät sitä  roska-dna:na, joka onkin kaikkea muut kuin roskaa. 

 Lähde: 

The theory of evolution is a vibrant, living entity still in its prime. New Scientist 23.9.

Ateistien mielestä kristillisyyden rappio vaikuttaa kovasti yhteiskuntaan

Richard Dawkins. Kuva: David Shankbone CC BY 3.0.




Joel Kontinen

Jonathon van Maren kirjoittaa blogissaan ateistien muuttuneista ajatuksista:

Vain muutama vuosi sitten uusi ateistien armeija oli voimansa tunnossa. Monet, esimerkiksi Christopher Hitchens ja Richard Dawkins johtivat hyökkäystä kristinuskoa vastaan. Hitchens sanoi, että kristinusko pilaa kaiken.

He halusivat poistaa kristinuskon kokonaan.

Mutta kun nyt kristinusko on jo jäänyt länsimaissa monesti varjoon, jotkut ateistit ovat alkaneen luulla, että 1700-luvulla alkanut valistuksen aikakausi vaikutti myös kristinuskoon. Ja nyt emme voi Van Marenin mukaan enää uskoa, kuka on mies ja kuka on nainen.

Douglas Murray on huomannut, että meidän käsityksemme ihmisoikeuksista, kun se on perustuu juutalais-kristilliseen tradition, voi vain elää muutaman vuoden kristinuskon jälkeen – ja sen jälkeen jäämme synkkään pimeyteen.

Myös Suomessa suvivirsi-jupakka ja Päivi Räsäsen ajojahti kuuluvat tähän asiaan.

Dawkins on nyt muuttanut näkemystään. Muuan muassa Bill Maher ja Ayaan Hirsi Ali ovat myös jakaneet Dawkinsin näkemyksiä. Hän on sanonut, että Jumalan olemassaololla on vaikutus yhteiskuntaan. Hänen mukaansa se voi vähentää rikollisuutta.

Ja jos kristinusko korvataan islamilla, seuraukset ovat kammottavia.

Lähde:

Van Maren, Jonathon, 2019. Atheists sound the alarm: Decline of Christianity is seriously hurting society. Life Site News (4.11.).

Ateistit joutuivat perumaan maailmankonferenssinsa kiinnostuksen puutteen vuoksi

Richard Dawkinsilta peruttiin jo toinen puhetilaisuus vajaan vuoden aikana. Kuva: Shane Pope, CC BY 2.0.




Joel Kontinen

Ateistit joutuivat perumaan vuoden 2018 helmikuuksi suunnitellun Reason To Hope - maailmankonferenssin.

Se piti vuoden 2012 konferenssin tavoin järjestää Melbournessa.

Pääpuhujaksi oli kutsuttu Saatanallisista säkeistä tunnettu Salman Rushdie. Vanhan tuttavamme Richard Dawkinsin ja fyysikko Ben Goldacren piti myös valistaa kuulijoitaan ateismin toivosta.

Dawkinsille tämä on jo toinen peruttu puhetilaisuus vajaan vuoden aikana. Elokuussa progressiivinen radioasema epäsi häneltä mahdollisuuden esitellä uutuuskirjaansa Berkeleyssä, koska hän oli Twitterissä loukannut muslimeja.

Näyttänee siltä, että ärhäkkä ateismi ei enää kiinnosta ihmisiä niin kuin joskus ennen.

Lähde:

Payne. Kaley. 2017. Global Atheist Convention cancelled due to lack of interest.Eternity (9.11.).

Richard Dawkinsin painajainen: roska-RNA suojaa syövältä ja pitää meidät kunnossa

Proteiinien valmistus on tarkkaa työtä, eikä sitä tehdä roskalla. Kuva: Boumphreyfr, Creative Commons (CC BY-SA 3.0).



Joel Kontinen

Olipa kerran aika, jolloin ajateltiin, että itsekkäät geenit näyttelevät pääosaa perimässämme ja että 98 prosenttia genomistamme on evoluutiolta tähteeksi jäänyttä täysin tarpeetonta roinaa.

Jos jokin DNA:n pätkä ei koodannut (valmistanut) proteiineja, sitä pidettiin roskana eikä kukaan vaivautunut tutkimaan sitä.

Roska-DNA:n lisäksi meissä piti tietenkin olla myös roska-RNA:ta.

Kunnes kävi ilmi, ettei meissä ollutkaan roskaa.

Nyt tiedetään, että sekä roska-DNA:lla että roska-RNA:lla on tärkeitä tehtäviä. Ilman niitä olisimme huomattavasti sairaampia.

Tuore Naturessa julkaistu tutkimus viittaa siihen, että lncRNA (Long Non-Coding RNA) säätelee lihasten toipumista ja kasvua edistäviä prosesseja ja saattaa estää syöpää.

Vaikka lncRNA ei tuota proteiineja, ainakin jotkin niistä valmistavat polypeptideja, jotka ovat proteiineja lyhyempiä aminohappoketjuja.

Esimerkiksi LINC00961-niminen lncRNA-molekyyli valmistaa 90 aminohaposta koostuvan molekyylin.

Sillä on kaikkea muuta kuin mitätön rooli: se säätelee mTORC1-nimisen preteiinikompleksin työtä.

Tämä kompleksi toimii mittarina, joka tarkistaa, onko soluissa riittävästi ravinteita. Lisäksi se vaikuttaa esimerkiksi aineenvaihduntaan, solun kasvuun ja lisääntymiseen. Jos se ei toimisi kunnolla, seurauksena saattaisi olla vaikka syöpä.

Solussa on niin paljon hienosäätöä, korjausmekanismeja ja sisäkkäisiä systeemejä, että darvinistisilla selityksillä ei ole muuta virkaa kuin varoittaa dogmaattisen tieteen vaaroista.

Lähde:

Beth Israel Deaconess Medical Center. 2016. Research Reveals the Importance of Long Non-Coding RNA Regulating Cellular Processes. (26.12.).

Lisää ihmettelemistä Richard Dawkinsille: Silmämme osaavat korjata virheitä

Kuva: Paul Savage, Creative Commons (CC BY 2.0).




Joel Kontinen

Richard Dawkins on monesti väittänyt, että ihmisen silmä on suunniteltu huonosti.

Monet asiantuntijat ovat täysin eri mieltä.

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että silmä on suunniteltu erinomaisen hyvin. (Lue lisää silmän hienoista ominaisuuksista täältä, täältä ja täältä.)

Silmät inspiroivat Sonyn insinöörejä suunnittelemaan parempia kameroita.

Suomalaisen silmäkirurgin Juhani PIetilän mukaan silmä todistaa luomisesta.

Äskettäin PLOS Computational Biologyssä julkaistussa tutkimuksessa kerrottiin, että silmän neuronit eli hermosolut pystyvät tunnistamaan näkövirheitä ja viestimään niistä aivoille, jotka korjaavat virheet automaattisesti.

Psalmissa 139:14 sanotaan: ”Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää.”

Silmä kertoo myös ihmisen ainutlaatuisuudesta. Apinalla ei ole silmänvalkuaista, mutta meillä on.

Lähde:

PLOS. 2016. Neurons in the human eye are organized for error correction: Cells that send visual signals to the brain act collectively to suppress noise and improve accuracy. Science Daily (17.11.).

Ihmisen silmä on ällistyttävän tarkka – havaitsee jopa fotonin

Meillä on miltei kotkannäkö. Kuva: Vtornet, Creative Commons (CC BY-SA 3.0).




Joel Kontinen

Olipa kerran aika, jolloin suuresta valovoimaisuudesta nauttinut ateisti ja evolutionisti Richard Dawkins kertoi meille, että ihmisen silmä on suunniteltu täysin väärin – koska sokea kelloseppä ei hänen mielestään pystynyt parempaan.

Silmälääkärit, muut asiantuntijat ja suunnitteluinsinöörit ovat tienneet jo pitkään, että Dawkins erehtyi todella pahasti.

Ihmisen silmä on suunniteltu erinomaisen hyvin.

Nyt Nature Communications julkaisi tutkimuksen, jossa kävi ilmi, että ihmissilmä on niin tarkka, että se pystyy havaitseman yhden fotonin.

Ja fotoni on äärimmäisen epämääräinen ja vikkelä. Se kiiruhtaa tyhjiössä 300 000 kilometriä sekunnissa, mutta ehdimme siitä huolimatta havaita sen.

Emme kiitä C. Darwinia havainnostamme.

Mutta meillä taitaa olla syytä kiittää Jumalaamme siitä, miten hienosti Hän on meidät luonut.


Lähde:

Tinsley, Jonathan N. et al. 2016. Direct detection of a single photon by humans. Nature Communications 7: 12172 (19.7.).

Beethoven ja solubiologia: epigenomi soittaa solujen sinfoniaa

Solubiologia on moninkertaisesti mutkikkaampaa kuin mitä Darwin otaksui. Kuva: National Institutes of Health, public domain.





Joel Kontinen

Soluja ja genetiikkaa käsittelevien tutkimusten sanavalinnat ovat muuttuneet dramaattisesti viime vuosina. Kun tutkijat oivalsivat, että roska-DNA:lla eli proteiineja koodaamattomalla DNA:lla on oleellisia tehtäviä, Richard Dawkinsin suosima itsekkään geenin idea viskattiin pellolle.

Vuonna 2013 Naturen kolumnisti Philip Ball sanoi, että Dawkins kuvailee ihmisen biologiaa harhaanjohtavasti. Viime vuonna sama lehti totesi, että Dawkins on jämähtänyt tieteellisessä ajattelussaan 1970-luvulle.

Dawkins uskoo, että suunnittelu on vain näennäistä, mutta viimeistään systeemibiologian pitäisi ravistella hänet hereille.

Solut harjoittavat esimerkiksi laadunvalvontaa. Tämä estää mutaatioita ja siten myös oletettua evoluutiota.

Solujen hienosäädöstä on tullut darvinistin painajainen. Tutkijat ovat kuvanneet genomiamme orkesteriksi.

Harva laittaisi sokean kellosepän johtamaan sinfoniaorkesteria.

Päivän sanat ovat epigenomi ja epigenetiikka. Epi on kreikkaa ja tarkoittaa 'lisäksi', 'päälle' tai 'ylitse'.

Naturen mukaan solun epigenomi on mutkikas ja hienosti järjestetty – niin kuin Beethovenin sinfonia. Orkesteri voi soittaa sävellyksen monella tavoin. Samoin geenit voivat käyttää DNA-koodia eri tavoin.

Epigenomi säätelee geenien toimintaa.

Epigenetiikka haastaa darvinistisen evoluution. Kehitysopin ilmeiset ongelmat voivat lopulta johtaa sen hylkäämiseen.


Lähde:

Smith, Kerri. 2015. Epigenome: The symphony in your cells. Nature News (18.2.).

Richard Dawkinsin painajainen: systeemibiologia

Systeemibiologia on biologisten verkostojen ja elävien organismien tavoin mutkikasta. Kuva: U.S. Department of Energy Genome Programs, public domain.




Joel Kontinen


Maailmasta on ripeästi tulossa jälkidarvinistinen. Tämä lisää etenkin Richard Dawkinsin ahdinkoa, koska evoluution alhaalta ylös (osista kokonaisuuteen) -strategia ei voi selittää luonnossa nähtäviä biologisia järjestelmiä.

Dawkins tunnetusti sanoi uskovansa, että biologiassa suunnittelu on vain näennäistä.

Aivoinfarktista toipuva Dawkins on muutenkin saanut jobinpostia viime aikoina. Naturen kolumnisti sanoi, että hän on jämähtänyt tieteellisessä ajattelussaan 1970-luvulle, ja The Telegraph vihjaisi hänen käyneen kovin äreäksi.

Nykytiede on edennyt varsin etäälle uusdarvinismista, jonka kannattajat ovat jääneet asemalaiturille katselemaan, miten juna jatkoi matkaa ilman heitä.

Eikä asemalla näy edes resiinaa, jolla voisi yrittää luotijunan perään.

Meissä on nanoteknologiaa, korjausmekanismeja ja monenlaista huipputeknologiaa, joten ei ole ihme, että systeemibiologiasta on tullut vireä tieteenala.

Systeemibiologiassa kokonaisuus on oleellisempi kuin osat. Toisin kuin darvinismi, se on ylhäältä alas -strategia. Siinä ei spekuloida, miten organismit ovat saattaneet kehittyä vaan katsotaan, miten ne oikeasti toimivat.

Se on holistinen eli kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa kiinnitetään huomiota kokonaisuuksiin sekä myös erilaisiin biologisiin verkostoihin, jotka muodostavat kokonaisuuden.

Darvinistinen evoluutio hidasti tieteen kehitystä takertumalla surkastumiin ja roska-DNA:han.

Systeemibiologia sen sijaan edistää huippututkimusta.

Ei siis ole ihme, että siitä on tullut Dawkinsin ja muiden darvinistien painajainen.

Lähde:

Institute for Systems Biology. What is Systems Biology.

Aamulehti: Uskon ja tieteen sota saa luvan loppua

Kirkonmiehet tutkivat tähtitiedettä ja geometriaa 1400-luvulla. Kuva teoksesta La Vraye Histoire du Bon Roy Alixandre. Public domain.



Joel Kontinen

”Fundamentalistit syyttävät tiedettä sielunvihollisen toiminnaksi. Uusateistien mielestä uskonto on virus, joka väistämättä poistuu, kun ihmiskunta kehittyy.” Näin Kari Salminen kirjoittaa tuoreessa Aamulehden kolumnissaan.

Olisi syytä muistaa, että harva kristitty pitää tiedettä Paholaisen metkuna. Modernin tieteen pioneerit, esimerkiksi Robert Hooke, Sir Isaac Newton ja Louis Pasteur, olivat Raamattuun uskovia kristittyjä, jotka tutkivat luomakuntaa Jumalan kunniaksi.

Skeptikot keksivät tieteen ja uskonnon välisen sodan vasta 1800-luvulla.

Nykyisin moni sekoittaa tieteen löydöt ja tieteen naturalistiset tulkinnat. Ja jostain kumman syystä tiede tarkoittaa liki pelkästään uusdarvinistista evoluutiota.

Monet tieteenalat tulevat mainiosti toimeen ilman evoluutiota. Tämä tietysti ärsyttää darvinisteja, koska he näkevät kaiken evoluution valossa. Ranskalainen jesuiittapappi Pierre Teilhard de Chardin (1881–1955) esimerkiksi sanoi:

”Evoluutio on valo, joka valaisee kaiken tiedon, rata, jota kaiken ajatuksenkulun tulee seurata.”

Tällaista näkemystä ei voida perustella kokeellisesti.

Salminen ryöpyttää taas kerran Richard Dawkinsia ja lainaa kirjallisuuden professori Terry Eagletonin näkemyksiä Dawkinsista.

Eli pitäisi ensin tietää jotain uskonnosta, ennen kuin sitä voi kritikoida.

Salminen suosii esimerkiksi Eero Junkkaalan tavoin Alister McGrathin ratkaisua eli uskonnon ja tieteen vuoropuhelua.

McGrath hakee tukea teistiselle evoluutiolle kirkkoisä Augustinukselta. Hän kirjoitti vuonna 2009 Christianity Todayssä:

”Augustinuksen mukaan Jumala loi universumin, joka oli tarkoituksellisesti suunniteltu edistymään ja kehittymään. Tällaista evoluutiota ei ole suunniteltu mielivaltaisesti, vaan se on ohjelmoitu itse luomisen rakenteeseen. Jumalan kaitselmus valvoo luomisjärjestyksen jatkuvaa kehitystä.”

Oxfordin yliopiston historiallisen teologian professori McGrath sanoo:

"Genesis 1:12 viittaa siihen, että maapallolle annettiin voima tai kyky tuottaa itsestään uutta."

McGrath näkee Aadamin ja Eevan ihmiskunnan symboleina. Hänen mukaansa evoluutio vaikeuttaa uskoa Genesiksen historiallisuuteen.

Mutta olisiko Jeesus kuollut vertauskuvan tai myytin vuoksi? Darwinin bulldoggina tunnettu Thomas H. Huxley (1825–1895) puhui legendojen juoksuhiekasta, johon kristinusko voi upota.

Huxley ei voinut kunnioittaa kristittyä, joka ei uskonut Raamatun olevan totta.

Ateistien ja kristittyjen kiista tuskin loppuu siihen, että teologit hylkäävät Mooseksen ja omaksuvat Darwinin.

Lähteet:

McGrath, Alister. 2010. What Are We to Make of Adam and Eve? BioLogos (31.3.)

Salminen, Kari. 2016. Sota saa luvan loppua. Aamulehti 17.4. Ihmiset B10.

Darwininpäivälahja Richard Dawkinsille: Uskonto on hyödyllistä yhteiskunnalle, tuore tutkimus kertoo

Uskonto on yleismaailmallinen ilmiö.




Joel Kontinen

Juuri darwininpäivän (12.2.) alla julkaistu tutkimus viittaa vahvasti siihen, että Richard Dawkinsin näkemykset uskonnosta ovat kaikkea muuta kuin tieteellisiä ja että niiden parasta ennen päiväys on mennyt jo ajat sitten.

Äskettäisestä aivoinfarktistaan toipuva Richard Dawkins ei ole viime aikoina menestynyt tieteessä kovin hyvin. Hänen tarinansa itsekkäästä geenistä on kokenut saman kohtalon kuin esimerkiksi roska-DNA ja surkastumat.

Nyt on siis vuorossa uskonto.

Antropologi Benjamin Purzycki (University of British Columbia) kollegoineen uskoo, että modernit yhteiskunnat saavat kiittää syntyään moraalisista ja kaikkitietävistä jumalista.

Tutkijat muotoilivat näkemyksensä monikossa, koska tutkimus perustuu monien eri uskontojen edustajien käyttäytymiseen.

Ihmiset toimivat paremmin ja rehellisimmin keskenään, jos he tietävät, että heidän on tehtävä tiliä teoistaan.

Darvinistisessa maailmankuvassa ei kukaan ole vastuussa kenellekään, ja sen huomaa.

Evoluutiobiologi Dominic Johnson Oxfordin yliopistosta sanoo, että toisin kuin Dawkins olettaa, uskonto ei suinkaan ole myrkky vaan se pitää yhteiskunnan koossa. Hän tosin olettaa sen kehittyneen evoluution myötä.

Science raportoi samansuuntaisista tutkimustuloksista viime vuonna.

Kun seulomme tutkimustulokset tarpeettomasta darvinistisesta ja polyteistisestä kuonasta, huomaamme, että moraali perustuu tosiaankin siihen, että meillä on Lainantaja, joka on laatinut meille turvalliset pelisäännöt.

Niitä noudattamalla voimme hyvin.

Lähde:

Pearce, Fred. 2016. Belief in punitive gods linked with expansion of human societies. New Scientist (10.2.).

Richard Dawkins on jämähtänyt 1970-luvulle, arvostelija sanoo Naturessa

Kuva: Shane Pope, Creative Commons (CC BY 2.0) .




Joel Kontinen

”Dawkinsin ajattelun pohjavireenä on erikoinen stasis.”

Näin Nathaniel Comfort kirjoitti viime viikon Naturessa arvioidessaan Richard Dawkinsin omaelämäkerran toista osaa Brief Candle in the Dark: My Life in Science (Bantam, 2015).

Comfort toteaa, että Dawkinsin genetiikka on jämähtänyt 1970-luvun olettamuksiin. Tuolloin yleensä ajateltiin, että tietty geeni määritteli tiettyä proteiinia ja tietty proteiini määritteli tiettyä geeniä. Genomin ajateltiin olevan lineaarinen eli yksioikoinen. Se oli osaluettelo tai tietokoneohjelma, joka rakensi organismin. Se oli eristetty ympäristöstä. Proteiineja koodaavien alueiden välissä oli ”roskaa.”

Comfort osoittaa, että perimämme on kaikkea muuta kuin tällainen käsikirjoitus. Sillä on ”dynaaminen, kolmiulotteinen rakenne, joka reagoi herkästi ympäristöönsä ja on liki fraktaalimaisen modulaarinen.”

Itsekkään geenin idea näyttää nyt yhä selvemmin menneen vuosisadan ajattelulta. Geenit eivät välttämättä sijaitse yhdessä paikassa vaan ”DNA-sekvenssit sekoittuvat ja yhdistyvät häkellyttävästi kootuiksi ryhmiksi.”

Roska-DNA:lle löytyy yhä enemmän käyttöä. Osa siitä koodaa proteiineja. Meissä on pikkuruisia nanomoottoreita, jotka eivät väsy koskaan.

Moniulotteisuus ei rajoitu DNA:han. Harvardin yliopiston tutkimus vertaa RNA-polymeraasia huipputeknologiaa hyödyntävään urheiluautoon, joka osaa kiihdyttää, hidastaa ja väistää esteitä.

Yhteistyö on korvannut itsekkyyden. Perimämme toimii orkesterin tavoin.

Richard Dawkins osaa kieltämättä kirjoittaa kiinnostavasti. Mutta hän on jo jäänyt junasta. Hän ei ole vielä ehtinyt huomata, että tieteestä on tullut jälkidarvinistinen.


Lähde:

Comfort, Nathaniel. 2015. Genetics: Dawkins, redux. Nature 525 (7568): 184–185.

”Halveksin kreationisteja” , Richard Dawkins sanoo Twitter-kampanjassaan

Richard Dawkins oli taas vauhdissa Twitterissä.




Joel Kontinen


Viime päivien kotimaisen viestien vaihdon buumin tuoksinassa on monelta jäänyt huomaamatta, että vanha ystävämme Richard Dawkins on tapansa mukaan vetänyt omaa show’taan Twitterissä.

Aiemmin hän on esimerkiksi julistanut, että aikuinen sika on inhimillisempi kuin syntymätön ihmisvauva.

Tällä kertaa hän ilmoitti, että vaikka hän on luvannut olla halveksimatta yksilöitä, nuoreen maahan uskovat kreationistit ovat poikkeus. He eivät hänen mielestään suostu katsomaan todisteita.

Sääliksi käy ikääntyvää Dawkinsia. Tutkijat ovat ehtineet kumota miltei kaiken, minkä hän esitti tieteen totuutena neljännesvuosisata sitten Sokeassa kellosepässä. Hänen tietonsa esimerkiksi geneettisestä koodista ovat päässeet vanhentumaan aika pahasti.

Isossa-Britanniassa media ihmettelee, mitä Dawkinsille on tapahtunut.

On noussut uusi tutkijoiden sukupolvi, joka tulkitsee geneettisen suunnittelun merkit aivan eri tavalla kuin ääridarvinistit.

Meidän on hyvä muistaa, että luominen on totta riippumatta siitä, mitä ateistit keksivät sanoa.

Luomista tukevista todisteista ei ole pulaa, mutta Dawkins ei välttämättä uskalla katsoa niitä.

Silmän verkkokalvo on luultua älykkäämpi, tuore tutkimus kertoo

Ihmisen silmä on suunniteltu nerokkaasti. Kuva Wikipediasta. (Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license).




Joel Kontinen

Silmän rakenne on Charles Darwinin päivistä alkaen askarruttanut evoluution kannattajia. Silmä tarkentuu automaattisesti, ja sillä näkee niin valossa kuin hämärässäkin. Se näyttää niin nerokkaasti suunnitellulta, että heidän on täytynyt turvautua luoviin selityksiin pönkittääkseen naturalistista /materialistista maailmanselitystään.

Esimerkiksi Richard Dawkins on toistuvasti väittänyt, että ihmisen silmä on suunniteltu huonosti.

Asiantuntijat ovat jo pitkään tienneet, että hän puhuu puuta heinää.

Useat tutkimukset viittaavat siihen, että silmä on suunniteltu erittäin nerokkaasti.

Sonyn insinöörit ovat hakeneet ihmisen silmästä innoitusta ja mallintaneet sen avulla tarkempia kameroita.

Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain Petri Ala-Laurilan ja Fred Rieken verkkokalvotutkimusta. Laurila, joka on Helsingin yliopiston akatemiatutkija ja Aalto-yliopiston biofysiikan apulaisprofessori, toteaa:

"Jos verkkokalvo olisi videokamera, se olisi ylivoimainen verrattuna ihmisen kehittämiin kameroihin. Alle puolen millimetrin paksuiseen kudokseen on pakattu hämmästyttävä laskentateho ja supertietokoneen suorituskyvyn ylittävä dynamiikka.”

Silmä on suunniteltu ällistyttävän nerokkaasti. Helsingin Sanomat jatkaa:

”Kuuttomana kirkkaana yönä saatamme erottaa himmeän tähden, vaikka siitä tulisi silmiimme vain pari fotonia eli valokvanttia. Olemme tottuneet näköaistimme suorituskykyyn emmekä osaa hämmästellä sitä. Valoherkkyyden saavuttamiseksi yhteen sauvasoluun on pakkautunut miljardi valoherkkää näköpigmenttimolekyyliä. Näköherkkyyden rajalla toimiva gangliosolu kerää signaalinsa tuhansista sauvasoluista.”

Tällainen hienosäätö ei ole syntynyt darvinistisen prosessien avulla. Silmä kertoo meille luomisesta.


Lähde:

Kivimäki, Antti. 2015. Silmän verkkokalvo on luultua älykkäämpi. Helsingin Sanomat (7.1.).

DNA ja elämän synty: viesti ei synny sattumalta

Viesti edellyttää aina lähettäjää. Tämäkään kirjoitus ei ole syntynyt itsekseen vuosimiljoonien saatossa.




Joel Kontinen


Evolutionistit käyttävät veronmaksajien rahoja surutta etsiessään viestejä älykkäästä elämästä ja elämän synnystä muualla universumissa. Jos he löytäisivät vaikka kuinka pienen viestin tahansa, he pomppisivat riemusta.

Etsintä ei ole tuottanut tulosta.

Viesti edellyttää aina lähettäjää. Edes metsästä löytynyt kaiverrus ei ole voinut syntyä sattumalta. Mielikuvitusolento ei myöskään ole voinut saada sitä aikaan. Viestin lähettäjä tuntee ainakin joitakin latinalaisten aakkosten kirjaimia ja melko yleismaailmallisen sydämeen liitetyn symboliikan.

Me ja muut elävät olennot olemme täynnä merkkejä suunnittelusta, vaikka skeptikot eivät haluakaan uskoa sitä, mitä he omin silmin näkevät. Parhain esimerkki lienee DNA.

DNA sisältää elämän rakennusohjeet. Se on tihein mahdollinen tietopankki, jossa neljällä kirjaimella voidaan muodostaa kolmikirjaimisia sanoja.

Tietojärjestelmään kuuluu myös oikoluku ja automaattinen korjaus.

Microsoftin perustaja Bill Gates on todennut: ”DNA on kuin tietokoneohjelma, mutta paljon monimutkaisempi kuin mitä me pystymme tekemään.”

Monet myöntävät, että elämä ei voi syntyä sattumalta, ja jotkut ovat spekuloineet, että avaruusolentojen on täytynyt jättää oma puumerkkinsä maapallon elämään – DNA-koodin.

Tämä on silkkaa toiveajattelua. Naturalismin nimeen vannovat raamattuskeptikot ainoastaan työntävät ratkaisua kauemmaksi ulkoavaruuteen, koska myös avaruusolioiden on täytynyt syntyä jossain.

Meillä ei ole mitään todisteita siitä, että pienet vihreät pienet pystyisivät luomaan elämää – eikä edes siitä, että heitä on olemassa. He taitavat Mörri Möykyn ja apinaihmisten tavoin olla pelkkiä satuolentoja.

Väärin uskottu: uusateistit puhuvat asioista, joita eivät tunne

Tuore kirja käsittelee uusateistien uskontokritiikkiä.





Joel Kontinen


Uusateistit eivät noudata Ludwig Wittgensteinin hyvää neuvoa: "Siitä mistä ei voi puhua täytyy vaieta" (Wovon man nicht sprechen kann, darüber muß man schweigen).

Uskontotieteilijä Teemu Taira osoittaa kirjassaan Väärin uskottu? Ateismin uusi näkyvyys, miten jumalankieltäjät puhuvat asioista, joista heidän kannattaisi vaieta – jos ei muusta syystä, niin ainakin siitä, että heiltä puuttuu aiheen perustiedot.

Mutta he eivät ainoastaan puhu uskonnoista, vaan kuvittelevat olevansa niiden asiantuntijoita.

Teemu Järventie luonnehtii Aamulehden kirja-arviossaan ateistien agendaa seuraavasti:

”Maailmalla näitä tieteen nimissä hyvin epätieteellisesti uskontoja vastustavia saarnamiehiä ovat muun muassa evoluutiobiologi Richard Dawkins, neurotieteilijä Sam Harris sekä edesmennyt toimittaja ja esseisti Christopher Hitchens. Suomalaisia uskonveljiä edustavat muuan muassa Kari Enqvist ja Esko Valtaoja. Nämä uskontojen asiantuntijoiksi itsensä nostaneet herrat edustavat haloilmiötä: yhden lajin asiantuntija kelpaa julkisuudessa spesialistiksi melkein missä tahansa.

Englantilainen filosofi ja kulttuurikriitikko Terry Eagleton, ateisti ja marxilainen tutkija, tuntee uusateistien vuoksi häpeää samasta syystä: ’Kuvittele joku, jonka ainoa tieto aiheesta on Suuri lintukirja, saarnaamassa biologiasta, niin saat karkean käsityksen siitä, millaista on lukea Richard Dawkinsin kirjoitusta teologiasta’, kirjoitti Eagleton Dawkinsin Devil’s Chaplain -kirjan arviossaan.”

Uusateistit eivät ole huomaavinaan uskonnon hyviä puolia. Esimerkiksi kristinusko on niin kokonaisvaltainen oppi, että se vaikuttaa (tai ainakin pitäisi vaikuttaa) arkielämässä:

”Uskontokriitikkojen käsitys uskonnoista on hyvin suppea, koska he ottavat huomioon ainoastaan toispuoleista käsittelevät opinkappaleet, ja samaan aikaan sulkevat silmänsä uskontojen toiminnallisilta, käytännöllisiltä ja yhteisöllisiltä vaikutuksilta.”

Ilman kristinuskoa meillä ei olisi esimerkiksi empiiristä tiedettä, ei yliopistolaitosta, ei sairaaloita eikä orpokoteja.

Orjuus sen sijaan rehottaisi entistä räikeämpänä, jos William Wilberforce ja muut kristityt pioneerit eivät olisi nousseet vastustamaan sitä.

Lähde:

Järventie, Teemu. 2014. Tiedemiehet luovat kertomuksia uskonnoista huteralta pohjalta. Aamulehti 22.11., B19.

Jumalharha johtaa ihmisharhaan, Tampereen piispa Matti Repo sanoo Richard Dawkinsin logiikasta (tai sen puutteesta)

Richard Dawkins ei pidä Jumalasta eikä läheskään kaikista ihmisistä.




Joel Kontinen

Vanha ystävämme Richard Dawkins herätti tapansa mukaan kohua väittämällä Twitterissä, että on moraalitonta antaa Down-syndroomasta kärsivän lapsen syntyä.

Väite on sinänsä absurdi, koska darvinistiseen evoluution perustuvassa ateistisessa maailmankuvassa kenenkään ei pitäisi pystyä laatimaan absoluuttisia moraalisia kannanottoja. Evoluution maailma on toisin sanoen julma ja tunteeton. Se ei ole kiinnostunut siitä, onko jokin asia hyvä vai huono, oikein vai väärin.

Evoluution kannattajat näyttävät suosivan aborttia ja eutanasiaa eli kuoleman kulttuurin niitä ilmenemismuotoja, joita lännen liberaalit eivät vieroksu niin palon kuin esimerkiksi islamilaisen ISIS-järjestön tappamista, vaikka kyse on pohjimmiltaan samasta asiasta.

Jos ihmistä pidetään vain ameban kaukaisena sukulaisena, ei ole ihme, jos moni omaksuu kuoleman kulttuurille ominaisen ajattelutavan. Dawkinsin maailmassa kenelläkään ei ole luontaista ihmisarvoa.

Kristinusko, joka perustuu Jeesuksen opetuksiin, sitä vastoin pyrkii puolustamaan heikkoja.

”Kristitylle ihmisarvo on loukkaamaton, koska se perustuu uskoon Jumalan luomistyöhön. Jolle Jumala on harha, voi ihmisestäkin tulla jossain oloissa harha”, piispa Repo kirjoittaa, ja siinä hän on täysin oikeassa.



Lähde:

Repo. Matti. 2014. Jumalharhasta seuraa ihmisharha. Aamulehti. 7.9. Ihmiset, B5.

Richard Dawkins: Varokaa satuja – ne voivat olla vahingollisia lapsille

Vaarallista lapsille? Paul Friedrich Meyerheim (1889): Sammakkoprinssi. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Täällä suvisessa Suomessa ateistit kaihtavat suvivirttä. Englannin kanaalin toisella puolella Richard Dawkins puolestaan varoittelee satujen vahingollisuudesta. Ne voivat saada lapsiparat uskomaan, että yliluonnollinen ulottuvuus on totta.

Muuan suomalainen vapaa-ajattelija sanoi, että Raamattu ei sovi lapsille. Nyt kiellettyjen kirjojen luettelo kasvaa kasvamistaan. Grimmin satujen lisäksi ateistit halunnevat laittaa siihen ainakin C.S. Lewisin Narniat, J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta ja J. K. Rowlingin Harry Potterit.

Niissä kaikissa on ripaus yliluonnollista ja aineksia Raamatusta tutusta hyvän ja pahan välisestä kamppailusta.

Vanha ystävämme Dawkins ei ole järin johdonmukainen. Hän uskoo, että 400 miljoonaa vuotta sitten esi-isämme olivat kaloja ja sen jälkeen heistä tuli sammakkoja. Yhä useammat tiedemiehet ovat viime vuosina ilmaisseet epäilevänsä uusdarvinismit mekanismeja. Ne eivät pysty muuttamaan sammakkoa prinssiksi.

Luomisuskon uranuurtajiin kuulunut biokemian tohtori Duane Gish sanoi, että jos sammakko muuttuu prinssiksi hetkessä, se on satua, mutta jos sammakko muuttuu prinssiksi 300 miljoonassa vuodessa, se on tiedettä.

Uudet löydöt ovat nakertaneet darvinismin uskottavuutta tieteenä.

Don Richard, 73, jaksaa yhä pulikoida vastavirtaan, vaikka evoluution parasta ennen päivä on mennyt jo ajat sitten ja uusdarvinismi on jäänyt lähinnä vihaisten vanhojen miesten harrastukseksi.

Dawkins ilmoitti myöhemmin, että lehdistö on lainannut hänen ajatustaan väärin. Hän sanoi joka tapauksessa edelleenkin pitävänsä kiinni siitä, että yliluonnollisen painottaminen on turmiollista.

Lähde:

Knapton, Sarah. 2014. Reading fairy stories to children is harmful, says Richard Dawkins. The Telegraph (4.6.).

Richard Dawkins myöntää: Kristinusko on inspiroinut ihmiskunnan parhaat hengentuotteet

Richard Dawkins myöntää Michelangelon nerouden. Aadamin luominen (1511). Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

New Scientist kertoi äskettäin suunnitelmasta lähettää uskonnollisia ja filosofisia tekstejä turvaan kuuhun siltä varalta, että ihmiskunta sattuisi kuolemaan sukupuuttoon. Suunnitteilla on ottaa mukaan ainakin käsinkirjoitettu toora, intialaisten veda-kirjoituksia ja kiinalaisia filosofisia tekstejä.

Suunnitelma innoitti vanhaa ystäväämme Richard Dawkinsia ehdottamaan, että kuuhun pitäisi varastoida ihmiskunnan parhaat hengentuotteet. Hän mainitsi Michelangelon, Beethovenin, Schubertin ja Shakespearen teokset.

Näillä edesmenneillä herroilla oli yksi yhteinen piirre: heidän inspiraationsa lähde oli kristinuskon Jumala. Ateismi ei innoittanut ketään heistä.

· Michelangelo Buonarroti maalasi Aadamin luomisen.

· Franz Schubert muistetaan etenkin Ave Mariasta, johon hän lainasi sanoja suoraan Luukkaan evankeliumista.

· Ludwig van Beethoven omisti Missa solemnisin (juhlallisen messun) ”Jumalalle, joka ei ole koskaan hylännyt minua”.

· William Shakespeare lainasi Raamattua ahkerasti teksteissään ja kirjoitti testamentissaan: ”Uskon sieluni Jumalani, Luojani käsiin, toivoen ja uskoen varmasti yksinomaan Jeesuksen Kristuksen Vapahtajani ansion kautta pääseväni ikuisen elämän perilliseksi.”

Lähde:

Marks, Paul. 2014. Earth's backup: Sending religious texts to the moon. New Scientist 2970. (21.5.)

”Jumaluuksien pohtiminen on samanlaista ajanhaaskausta kuin pohtisi, onko Plutossa päästäisiä”, vapaa-ajattelija Petri Karisma sanoo

Eikö näy päästäisiä? Taiteilijan näkemys Plutosta. Kuva ESO/L. Calçada.



Joel Kontinen

Aamulehti esitteli Meistä uskotaan -juttusarjassa yhdeksän uskontokunnan edustajan näkemykset perimmäisistä kysymyksistä. Tänään (18.5.) julkaistussa tiivistelmässä heiltä kysyttiin esimerkiksi, mistä he tiesivät, että Jumala on olemassa tai ei ole olemassa.

Moni toi esille syvästikin pohdittuja argumentteja esimerkiksi universumin hienosäädöstä ja kaikkialla ilmenevästä suunnittelusta. Jotkut sanoivat Jumalan vastanneen heidän rukouksiinsa ja varjelleen autokolarissa, jossa olisi voinut tulla pahaa jälkeä ja potentiaalisesti hautajaiset.

Jumalankieltäjien edustajan Petri Karisman mukaan kysymys on ”täysin tarpeeton. Jumaluuksien pohtiminen on samanlaista ajanhaaskausta kuin pohtisi, onko Plutossa päästäisiä.”

Jostain syystä Karisman hengenheimolaiset ovat kuitenkin mieltyneet teologisiin argumentteihin ja käyttävät suuren osan henkisestä energiastaan Jumalan olemassaolon pohtimiseen.

Juri Gagarin ilmoitti julkisesti, että hän ei nähnyt Jumalaa lyhyellä avaruuslennollaan.

Richard Dawkins on ottanut elämäntehtäväkseen kertoa seuraajilleen, miksi Jumala ei kiistattomista todisteista huolimatta voi olla Luoja. (Hän ei esimerkiksi ole suunnitellut silmää niin yksinkertaisesti kuin Richard olisi toivonut.)

Suuri osa länsimaisesta filosofiasta on keskittynyt pohtimaan Jumalan olemassaoloa. Ilman Häntä olisi kokeellinen tiede jäänyt syntymättä ja yliopistolaitos perustamatta,joten Karisman heitto kuulostaa varsin kummalliselta.

Lähde:

Ellilä, Tiina. 2014. Mistä tiedät, että Jumala on olemassa tai ei ole olemassa? Aamulehti 18.5., B26–27.

Richard Dawkins, järjen palvonta ja Ranskan vallankumous

220 vuotta sitten järjen palvonta vei monet giljotiiniin. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Richard Dawkins pyrkii antamaan itsestään sen kuvan, että hän luottaa ihmisen älyyn, vaikka hänen omaksumansa näennäistieteellinen ideologia (sekulaarinen naturalismi eli ateismi) onkin pohjimmiltaan äärimmäisen epälooginen.

Ranska kuohui 220 vuotta sitten. Vallankumouksen johtajat olivat nostaneet järjen jumalaksi, mutta Ranska ei vaikuttanut kovinkaan järjelliseltä. Giljotiini oli vienyt yli 16 000 ihmisen hengen.

Uusien vallanpitäjien johtomies Robespierre alkoi pelätä, että järjen palvonta saisi kansan moraalin luhistumaan perusteellisesti. Johtajat päättivät vaihtaa järjen palvonnan Korkeimman Olennon eli eräänlaisen deistisen Jumalan palvonnaksi, mutta sekään ei estänyt väkivallan jatkumista, ja Robespierre joutui itse giljotiiniin.

Richard Dawkins ei kaikesta päätellen ole oppinut kovinkaan paljon historiasta. Hän nostaa ihmisen älyn (reason) kaiken mitaksi, vaikka monet ateistiset vallankumoukset (esimerkiksi Ranskassa, Neuvostoliitossa, Kiinassa, Kamputseassa) ovat osoittaneet, että Jumalan syrjäyttäminen ja älyn jumalointi johtavat kauhun valtakauteen.


Lähde:

Graves, Dan. 2007. French Revolution Cult of Supreme Being. Christianity.com