sunnuntai 18. toukokuuta 2014

”Jumaluuksien pohtiminen on samanlaista ajanhaaskausta kuin pohtisi, onko Plutossa päästäisiä”, vapaa-ajattelija Petri Karisma sanoo

Eikö näy päästäisiä? Taiteilijan näkemys Plutosta. Kuva ESO/L. Calçada.



Joel Kontinen

Aamulehti esitteli Meistä uskotaan -juttusarjassa yhdeksän uskontokunnan edustajan näkemykset perimmäisistä kysymyksistä. Tänään (18.5.) julkaistussa tiivistelmässä heiltä kysyttiin esimerkiksi, mistä he tiesivät, että Jumala on olemassa tai ei ole olemassa.

Moni toi esille syvästikin pohdittuja argumentteja esimerkiksi universumin hienosäädöstä ja kaikkialla ilmenevästä suunnittelusta. Jotkut sanoivat Jumalan vastanneen heidän rukouksiinsa ja varjelleen autokolarissa, jossa olisi voinut tulla pahaa jälkeä ja potentiaalisesti hautajaiset.

Jumalankieltäjien edustajan Petri Karisman mukaan kysymys on ”täysin tarpeeton. Jumaluuksien pohtiminen on samanlaista ajanhaaskausta kuin pohtisi, onko Plutossa päästäisiä.”

Jostain syystä Karisman hengenheimolaiset ovat kuitenkin mieltyneet teologisiin argumentteihin ja käyttävät suuren osan henkisestä energiastaan Jumalan olemassaolon pohtimiseen.

Juri Gagarin ilmoitti julkisesti, että hän ei nähnyt Jumalaa lyhyellä avaruuslennollaan.

Richard Dawkins on ottanut elämäntehtäväkseen kertoa seuraajilleen, miksi Jumala ei kiistattomista todisteista huolimatta voi olla Luoja. (Hän ei esimerkiksi ole suunnitellut silmää niin yksinkertaisesti kuin Richard olisi toivonut.)

Suuri osa länsimaisesta filosofiasta on keskittynyt pohtimaan Jumalan olemassaoloa. Ilman Häntä olisi kokeellinen tiede jäänyt syntymättä ja yliopistolaitos perustamatta,joten Karisman heitto kuulostaa varsin kummalliselta.

Lähde:

Ellilä, Tiina. 2014. Mistä tiedät, että Jumala on olemassa tai ei ole olemassa? Aamulehti 18.5., B26–27.